Afrikkalaisnaisen hääyö!

Jos saan puhua hääyöstäni:

Olin odottanatut helliä suudelmia, läheisyyttä ja rakkautta
Ei, ei ikinä!

Minua odottikin kipu, kärsimys ja suru
Makaan häävuoteellani vaikerrellen kuin haavoitettu eläin
Naisellisten tuskien orjana
Aamulla pilkka odotti minua
Äitini julisti: kyllä, hän on neitsyt

Kun pelko saa minusta otteen
Kun suuttumus valtaa mieleni
Kun vihasta tulee kumppanini
Silloin saan naisellisen neuvon
Sehän on vain naisellista tuskaa
Ja minulle sanotaan, naiselliset tuskat katoavat
Kuin kaikki naiselliset asiat

Matka jatkuu, tai taistelu jatkuu,
kuten modernit historioitsijat sanovat
Kun avioliiton sidos kypsyy
Kun alistun ja suruni väistyy,
mahani alkaa muistuttamaan ilmapalloa
Onnen häivähdys, uusi lapsi, uusi elämä!

Mutta uusi elämä vaarantaa omani
Lapseni syntymä merkitsee kuolemaa ja tuhoa minulle!

Näitä kolmea isoäitini kutsui naiselliseksi suruksi:
Hän sanoi, että ympärileikkauksen päivä, hääyö ja lapsen syntymä
Ovat naisen surujen kolmikko

Kun synnytys käynnistyy
Huudan apua silvotun lihani repeytyessä
Ei armoa, työnnä! He sanovat
Se on vain naisellista tuskaa!

Ja nyt vetoan teihin:
Vetoan vuoksi rakkauden kadotetun, unelmien rikkoutuneiden,
vuoksi oikeuden elää
Kokonaisena, koskemattomana ihmisenä
Vetoan kaikkiin rauhaa rakastaviin ihmisiin,
antakaa tukenne ja ojentakaa kätenne

Näille viattomille tytöille, jotka eivät mitään pahaa ole tehneet
Jotka vanhemmilleen kuuliaisena osaavat vain hymyillä
Johdattakaa heidät rakkauden maailmaan,
ei naisellisten murheiden maailmaan

Dahabo Ali muse

http://innapatrakova.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71671-lapset-vammaiset-ja-maahanmuuttajat