Rutkasti lisää lainaa
tai velkasaneeraus
Kreikalle vuosi sitten luvattujen 110 miljardin euron hätäluottojen piti alun perin riittää kattamaan helleenivaltion koko tämän vuoden pitkäaikaisen rahoituksen tarve ja ensi vuodesta alkaen asteittain pienenevä osa pitkäaikaisesta rahoituksesta.
Näillä näkymin paluu rahoitusmarkkinoille ei onnistu, vaan Kreikan on katettava rahoitustarpeensa pitkän aikaa kokonaan hätärahoituksella – tai jätettävä se kattamatta.
Näin arvelevat ranskalaispankki Societe Generalen pääekonomisti Michala Marcussen ja ekonomisti James Nixon Kreikan rahoitusnäkymistä laatimassaan selonteossa.
Heidän raporttinsa Greece Debt Holiday (suomeksi Kreikan velkaloma) osoittaa, että Kreikka tarvitsee viimeistään ensi vuonna joko mittavan paketin uusia hätäluottoja tai velkasaneerauksen.
Muita keinoja helleenivaltion rahoitukseen jo ensi vuonna jäävän aukon paikkaamiseksi ei ole. Julkisen talouden tasapainottaminen Kreikan omin voimin on ekonomistien mukaan likipitäen matemaattinen mahdottomuus.
SocGenin laskelmien mukaan Kreikan rahoitus on menossa katkolle jopa vuotta aiemmin kuin saksalaispankki Deutsche Bank on arvioinut.
Deutschen pääekonomisti Thomas Mayer arveli tuoreessa raportissaan ja Taloussanomien haastattelussa Kreikan velkasaneerausten alkavan viimeistään vuonna 2013, jolloin alkuperäiset hätäluotot on käytetty ja Saksan päättäjien pitäisi pyytää äänestäjiltä lupa uusiin hätäluottoihin.
Japanilaispankki Nomuran Euroopan-ekonomisti Dimitris Drakopoulos ei ole yhtä varma velkasaneerauksista kuin Deutschen Mayer. Siitä hän on samaa mieltä kuin SocGenin ja Deutschen kollegansa, että ilman uutta hätärahaa Kreikka ei selviä vuottakaan.
Suurin osa hätärahasta
vanhoihin velkoihin
Kuinka paljon Kreikka tarvitsee uutta hätärahoitusta, kun vuosi sitten luvatut 110 miljardia euroa loppuvat kesken kaiken? Paljon.
SocGenin ja Nomuran laskelmien perusteella Kreikalla ei ole mahdollisuuksia hankkia markkinoilta euroakaan pitkäaikaista lainarahoitusta vuosiin – ellei lainataakkaa ja rahoitustarvetta välillä leikata tuntuvin saneeraustoimin.
Jos Kreikan on tarkoitus ylläpitää ja hoitaa nykyisiä velkamääriään ja lisäksi tilkitä uudella rahoituksella julkisen taloutensa alituisia alijäämiä, on sen saatava uutta hätärahoitusta ainakin viiden lähivuoden ajan, mutta mahdollisesti vielä kauemmin.
Tarvittavia summia voi arvioida monin eri tavoin, joilla kaikilla kertyy kokoon karuja lukuja.
Kreikan lainarahoituksen tarve on ensi vuonna lähes 70 miljardia euroa, josta vuosi sitten luvatuin hätäluotoin on tarkoitus kattaa 24 miljardia euroa. Pitkäaikaisen markkinarahoituksen varaan on laskettu noin 27 miljardia euroa – joita tuskin löytyy.
Ensi vuoden alusta vuoden 2015 loppuun Kreikka tarvitsee näillä näkymin kaiken kaikkiaan uutta lainarahoitusta 350 miljardia euroa, joista 200 miljardia piti löytymän rahoitusmarkkinoilta.
Ainakin tuon mittainen aukko – 200 miljardia euroa – on Kreikan lähivuosien rahoituksessa täytettävä uusilla hätäluotoilla – siis jo luvattujen 110 miljardin euron lisäksi.
Ellei markkinoilta liikene edes lyhytaikaista rahoitusta, kasvaa uuden hätärahan tarve noin 260 miljardiin euroon.
Suurimman osan tarvittavasta summasta – noin 250 miljardia euroa – Kreikka tarvitsee kyetäkseen maksamaan neljän lähivuoden aikana erääntyvät vanhat velkansa korkoineen. Vain pieni osa tarvittavista hätäluotoista menee julkisten palveluiden rahoitukseen.
tai velkasaneeraus
Kreikalle vuosi sitten luvattujen 110 miljardin euron hätäluottojen piti alun perin riittää kattamaan helleenivaltion koko tämän vuoden pitkäaikaisen rahoituksen tarve ja ensi vuodesta alkaen asteittain pienenevä osa pitkäaikaisesta rahoituksesta.
Näillä näkymin paluu rahoitusmarkkinoille ei onnistu, vaan Kreikan on katettava rahoitustarpeensa pitkän aikaa kokonaan hätärahoituksella – tai jätettävä se kattamatta.
Näin arvelevat ranskalaispankki Societe Generalen pääekonomisti Michala Marcussen ja ekonomisti James Nixon Kreikan rahoitusnäkymistä laatimassaan selonteossa.
Heidän raporttinsa Greece Debt Holiday (suomeksi Kreikan velkaloma) osoittaa, että Kreikka tarvitsee viimeistään ensi vuonna joko mittavan paketin uusia hätäluottoja tai velkasaneerauksen.
Muita keinoja helleenivaltion rahoitukseen jo ensi vuonna jäävän aukon paikkaamiseksi ei ole. Julkisen talouden tasapainottaminen Kreikan omin voimin on ekonomistien mukaan likipitäen matemaattinen mahdottomuus.
SocGenin laskelmien mukaan Kreikan rahoitus on menossa katkolle jopa vuotta aiemmin kuin saksalaispankki Deutsche Bank on arvioinut.
Deutschen pääekonomisti Thomas Mayer arveli tuoreessa raportissaan ja Taloussanomien haastattelussa Kreikan velkasaneerausten alkavan viimeistään vuonna 2013, jolloin alkuperäiset hätäluotot on käytetty ja Saksan päättäjien pitäisi pyytää äänestäjiltä lupa uusiin hätäluottoihin.
Japanilaispankki Nomuran Euroopan-ekonomisti Dimitris Drakopoulos ei ole yhtä varma velkasaneerauksista kuin Deutschen Mayer. Siitä hän on samaa mieltä kuin SocGenin ja Deutschen kollegansa, että ilman uutta hätärahaa Kreikka ei selviä vuottakaan.
Suurin osa hätärahasta
vanhoihin velkoihin
Kuinka paljon Kreikka tarvitsee uutta hätärahoitusta, kun vuosi sitten luvatut 110 miljardia euroa loppuvat kesken kaiken? Paljon.
SocGenin ja Nomuran laskelmien perusteella Kreikalla ei ole mahdollisuuksia hankkia markkinoilta euroakaan pitkäaikaista lainarahoitusta vuosiin – ellei lainataakkaa ja rahoitustarvetta välillä leikata tuntuvin saneeraustoimin.
Jos Kreikan on tarkoitus ylläpitää ja hoitaa nykyisiä velkamääriään ja lisäksi tilkitä uudella rahoituksella julkisen taloutensa alituisia alijäämiä, on sen saatava uutta hätärahoitusta ainakin viiden lähivuoden ajan, mutta mahdollisesti vielä kauemmin.
Tarvittavia summia voi arvioida monin eri tavoin, joilla kaikilla kertyy kokoon karuja lukuja.
Kreikan lainarahoituksen tarve on ensi vuonna lähes 70 miljardia euroa, josta vuosi sitten luvatuin hätäluotoin on tarkoitus kattaa 24 miljardia euroa. Pitkäaikaisen markkinarahoituksen varaan on laskettu noin 27 miljardia euroa – joita tuskin löytyy.
Ensi vuoden alusta vuoden 2015 loppuun Kreikka tarvitsee näillä näkymin kaiken kaikkiaan uutta lainarahoitusta 350 miljardia euroa, joista 200 miljardia piti löytymän rahoitusmarkkinoilta.
Ainakin tuon mittainen aukko – 200 miljardia euroa – on Kreikan lähivuosien rahoituksessa täytettävä uusilla hätäluotoilla – siis jo luvattujen 110 miljardin euron lisäksi.
Ellei markkinoilta liikene edes lyhytaikaista rahoitusta, kasvaa uuden hätärahan tarve noin 260 miljardiin euroon.
Suurimman osan tarvittavasta summasta – noin 250 miljardia euroa – Kreikka tarvitsee kyetäkseen maksamaan neljän lähivuoden aikana erääntyvät vanhat velkansa korkoineen. Vain pieni osa tarvittavista hätäluotoista menee julkisten palveluiden rahoitukseen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja maa on ollut enemmän kuin puolet olemassaolo ajastaan konkurssissa.
Ei taida jäädä epäselväksi miten tässä käy.
Kreikka on niin filunkivaltio, että ihmettelen sen pärjäämistä edes tähän saakka.
Tuli vissiin aivan leväperäisillä tilastoilla ja dokumenteilla EUn rahaliiton jäseneksi ja sama hulvaton kotiinpäin vetäminen jatkunut koko EU-jäsenyyden ajan. Mutta, nyt onkin tullut Kreikassa pussin pohja vastaan - ja ei muuta kuin rahastamaan kaikkia muita eurovaltioita. Ja me hölmöthän maksamme...
Suomenkin miljardit menivät siis, käytän Kataisenkin käyttämää termia:
*kankkulan kaivoon*
Hienoa ... ai sorri tarkoitin: fantastista!
Suomi uppoaa jos Katainen päästetään lapioimaan rahat Kreikalle, Portugalille, Irlannille, Latvialle, Liettualle, Virolle, Italialle, Belgialle, Espanjalle.
Kansanäänestys selventäisi tilannetta. Luulisin eri puolueille olevan helpompaa alistua suoraan kansanäänestykseen asiassa.
Vielä ehtii hyvin ennen kesälomia.
Ongelma lienee siinä, että kansa valitsisi toisin kuin vanhat puolueet haluavat.