Velkatilastot vahvistavat: Nyt Suomea rahastetaan
Tuoreet luottotilastot vahvistavat, että EU tivaa Suomelta velkakriisin taltuttamiseen kymmenen kertaa suurempia summia kuin Suomen omilla pankeilla on luottoriskejä kriisimaissa. Suomea uhkaa kriisimaiden kaikista rahoittajamaista railakkaimmin ylimitoitettu tukitaakka. Moni suuri maa pääsee vähemmällä, vaikka niiden pankkeja Suomikin pelastaa.
Keskuspankkien keskuspankiksi kutsuttu Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Setlements) kokoaa, ylläpitää ja julkaisee todennäköisesti maailman kattavimpia ja luotettavimpia tilastotietoja kansainvälisistä pääomavirroista ja kansainvälisten pankkien luottoriskeistä.
EU sulkee silmät
velkakriisin syiltä
Euroopan ylivelkaisten kriisimaiden luottoriskien jakautuminen eri maiden pankkien välillä on ratkaisevan tärkeä tieto, jotta olisi mahdollista mielekkäällä tavalla arvioida velkakriisin ratkomisesta koituvien kustannusten jakoa eri maiden kesken.
Suomella pienet riskit
mutta suuret vastuut
Jo aiemmat luottotilastot ovat kertoneet, että Suomen pankkien ottamat riskit kriisimaissa ovat häviävän pieni murto-osa kaikkien ulkomaisten pankkien riskeistä.
Samoin jo aiemmin on käynyt selväksi, että Suomen osuus kriisitoimien kuluista ja niihin liittyvistä vastuista on moninkertaisesti suurempi kuin suomalaisten pankkien ottamien luottoriskien perusteella olisi aiheellista.
Suomen pankkien lohdullisen riskiaseman vastapainoksi Suomen valtion osuus tähän mennessä aloitetuista ja kaavailluista kriisitoimista on räikeästi yläkantissa.
Riskinottajina Suomen pankit jäävät sijaluvulle 19, ja kantavat yhteen laskien vain niukasti suurempia luottoriskejä kuin sijaluvulle 20 jäävän Brasilian pankit. Suomalaispankkeja runsaammin riskejä ovat ottaneet esimerkiksi Taiwanin, Australian ja Kanadan pankit.
Euroopan ulkopuolisten maiden pankeista jopa monikymmenkertaisesti suomalaispankkeja suurempia riskejä ovat ottaneet maailmantalouden kahden mahtimaan, Yhdysvaltain ja Japanin, pankit.
Silti Suomen osuus EU:n, euromaiden, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n jo toteuttamien ja kaavailemien kriisitoimien kuluista ja vastuista on noin 1,5 prosenttia – suurin piirtein kymmenen kertaa Suomen luottoriskien verran.
Mutta tilastoista ei löydy ainuttakaan toista maata, jonka taakka kriisitoimista olisi likimainkaan yhtä railakkaasti ylimitoitettu kuin Suomen.
Kriisitoimien sälyttäminen suurimmaksi osaksi euromaiden kontolle johtuu siitä, että EU katsoo velkakriisin koskevan pelkästään euromaita. Tämä tulkinta edellyttää silmien sulkemista BIS:n luottotilastoilta – ja siltä, minkä maiden pankkien liian suurista luottoriskeistä on koko kriisissä kyse.
Määrittely on jyrkässä ristiriidassa myös EU:n jo yli kymmenen vuotta noudattaman ja valvontadirektiivien avulla vahvistaman periaatteen kanssa, jonka mukaan kukin jäsenmaa valvoo ja vastaa kotimaisten pankkiensa toimista niin kotimaassa kuin muissakin jäsenmaissa.
Tämän periaatteen piti helpottaa pääoman liikkuvuutta unionin alueella ja selkeyttää jäsenmaiden keskinäisiä valvontavastuita. Alun perin tarkoitus oli mahdollisissa kriisitilanteissa välttää juuri sellaista sotkua, johon Suomikin on nyt sotkeutunut.
Velkakriisin määritteleminen lähinnä euromaiden keskinäiseksi ongelmaksi suosii eniten niitä suuria rahoittajamaita, joiden valuutta on mikä tahansa muu kuin euro. Niiden osuus kriisitoimien taakasta koostuu vapaaehtoisista tukiluotoista ja kunkin maan IMF-rahoitusosuudesta.
Eniten euroon perustuva taakanjako suosii Britanniaa.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/08/velkatilastot-vahvistavat-nyt-suomea-rahastetaan/20116374/12
http://atuubi.yle.fi/keskustelu
Tuoreet luottotilastot vahvistavat, että EU tivaa Suomelta velkakriisin taltuttamiseen kymmenen kertaa suurempia summia kuin Suomen omilla pankeilla on luottoriskejä kriisimaissa. Suomea uhkaa kriisimaiden kaikista rahoittajamaista railakkaimmin ylimitoitettu tukitaakka. Moni suuri maa pääsee vähemmällä, vaikka niiden pankkeja Suomikin pelastaa.
Keskuspankkien keskuspankiksi kutsuttu Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Setlements) kokoaa, ylläpitää ja julkaisee todennäköisesti maailman kattavimpia ja luotettavimpia tilastotietoja kansainvälisistä pääomavirroista ja kansainvälisten pankkien luottoriskeistä.
EU sulkee silmät
velkakriisin syiltä
Euroopan ylivelkaisten kriisimaiden luottoriskien jakautuminen eri maiden pankkien välillä on ratkaisevan tärkeä tieto, jotta olisi mahdollista mielekkäällä tavalla arvioida velkakriisin ratkomisesta koituvien kustannusten jakoa eri maiden kesken.
Suomella pienet riskit
mutta suuret vastuut
Jo aiemmat luottotilastot ovat kertoneet, että Suomen pankkien ottamat riskit kriisimaissa ovat häviävän pieni murto-osa kaikkien ulkomaisten pankkien riskeistä.
Samoin jo aiemmin on käynyt selväksi, että Suomen osuus kriisitoimien kuluista ja niihin liittyvistä vastuista on moninkertaisesti suurempi kuin suomalaisten pankkien ottamien luottoriskien perusteella olisi aiheellista.
Suomen pankkien lohdullisen riskiaseman vastapainoksi Suomen valtion osuus tähän mennessä aloitetuista ja kaavailluista kriisitoimista on räikeästi yläkantissa.
Riskinottajina Suomen pankit jäävät sijaluvulle 19, ja kantavat yhteen laskien vain niukasti suurempia luottoriskejä kuin sijaluvulle 20 jäävän Brasilian pankit. Suomalaispankkeja runsaammin riskejä ovat ottaneet esimerkiksi Taiwanin, Australian ja Kanadan pankit.
Euroopan ulkopuolisten maiden pankeista jopa monikymmenkertaisesti suomalaispankkeja suurempia riskejä ovat ottaneet maailmantalouden kahden mahtimaan, Yhdysvaltain ja Japanin, pankit.
Silti Suomen osuus EU:n, euromaiden, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n jo toteuttamien ja kaavailemien kriisitoimien kuluista ja vastuista on noin 1,5 prosenttia – suurin piirtein kymmenen kertaa Suomen luottoriskien verran.
Mutta tilastoista ei löydy ainuttakaan toista maata, jonka taakka kriisitoimista olisi likimainkaan yhtä railakkaasti ylimitoitettu kuin Suomen.
Kriisitoimien sälyttäminen suurimmaksi osaksi euromaiden kontolle johtuu siitä, että EU katsoo velkakriisin koskevan pelkästään euromaita. Tämä tulkinta edellyttää silmien sulkemista BIS:n luottotilastoilta – ja siltä, minkä maiden pankkien liian suurista luottoriskeistä on koko kriisissä kyse.
Määrittely on jyrkässä ristiriidassa myös EU:n jo yli kymmenen vuotta noudattaman ja valvontadirektiivien avulla vahvistaman periaatteen kanssa, jonka mukaan kukin jäsenmaa valvoo ja vastaa kotimaisten pankkiensa toimista niin kotimaassa kuin muissakin jäsenmaissa.
Tämän periaatteen piti helpottaa pääoman liikkuvuutta unionin alueella ja selkeyttää jäsenmaiden keskinäisiä valvontavastuita. Alun perin tarkoitus oli mahdollisissa kriisitilanteissa välttää juuri sellaista sotkua, johon Suomikin on nyt sotkeutunut.
Velkakriisin määritteleminen lähinnä euromaiden keskinäiseksi ongelmaksi suosii eniten niitä suuria rahoittajamaita, joiden valuutta on mikä tahansa muu kuin euro. Niiden osuus kriisitoimien taakasta koostuu vapaaehtoisista tukiluotoista ja kunkin maan IMF-rahoitusosuudesta.
Eniten euroon perustuva taakanjako suosii Britanniaa.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/08/velkatilastot-vahvistavat-nyt-suomea-rahastetaan/20116374/12
http://atuubi.yle.fi/keskustelu
Vastaukset 3
Vanhimmat
Britannian valtiovarainministeri George Osborne arvelee, että Kreikka saattaa tarvita vielä lisää talousapua euroalueen mailta. Britannia ei kuitenkaan ole halukas liittymään mahdolliseen uuteen pakettiin.
- Emme todellakaan emme halua olla osa mitään Kreikan apupakettia, siis toista Kreikan apupakettia, Osborne sanoi BBC:lle.
Osbornen mukaan on ongelmallista, ettei Kreikka ole kyennyt edelleenkään hakemaan rahoitusta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Hän muistuttaa, että Kreikan viimevuotisen paketin taustalla oli oletus siitä, että maa pystyy jo seuraavana vuonna hankkimaan uutta lainaa markkinoilta.
Ministerin mukaan ei ole väistämätöntä, että Kreikka ajautuu velkasaneeraukseen.
- Luulenpa että väistämätöntä on, että joudumme tarkastelemaan Kreikan pakettia ja katsomaan, mitä heidän on tehtävä selvitäkseen ensi vuodesta. Siihen taas saatetaan tarvita lisäapua esimerkiksi euroalueelta, Osborne arvioi.
Olis hyvä Liisa Jaakonsaaren ja muiden europarlamentaariikkojen tutustua
ko. artikkeleihin. Vois Liikaselle ja Kataisellekin tehdä hyvää.
Mitä ovat ne "suomalaispankit", joilla on riskejä Portugalissa? Käsittääkseni Suomessa on vain yksi suurempi suomalainen pankki, OP. Kaikki muut ovat kansainvälisiiä.