Venäjän aateliston suurin virhe oli tavallisen kansan ymmärtämättömyys. Suomessa Mannerheimin syntymäkodin omistava suomenkielinen Oskari Hannus saattoi tuntea yhteen kuuluvuutta rähjäisimmänkin pohjanmaalaisen ruotsinkielisen talonpojan kanssa.
Venäjällä näin ei ollut. Tveriläistä talonpoikaa ärsytti pietarilaisten ja baltian saksalaisten kukkoilu. Wrangel lupasi maareformilla tasavertaisempaa asemaa. Suurimmalla osalla venäläisistä ei ollut edes tuohon aikaan kenkiä.
Jos Judenits, Denikin ja muut pellet olisivat jättäneet tittelit ja muut hienot arvonimet romukoppaan ja luvanneet tasa-arvoa ja yhtenäisyyttä niin olisivat voittaneet Leninin.
Lisäksi propagandaa eivät hallinneet. Lenin, Stalin ja Trotski saivat häikälemättömän tehokkaalla toiminnallaan niin rähjäisiä talonpoikia kuin korkea-arvoisia tsaarin upseereita puolelleen.
Venäjällä näin ei ollut. Tveriläistä talonpoikaa ärsytti pietarilaisten ja baltian saksalaisten kukkoilu. Wrangel lupasi maareformilla tasavertaisempaa asemaa. Suurimmalla osalla venäläisistä ei ollut edes tuohon aikaan kenkiä.
Jos Judenits, Denikin ja muut pellet olisivat jättäneet tittelit ja muut hienot arvonimet romukoppaan ja luvanneet tasa-arvoa ja yhtenäisyyttä niin olisivat voittaneet Leninin.
Lisäksi propagandaa eivät hallinneet. Lenin, Stalin ja Trotski saivat häikälemättömän tehokkaalla toiminnallaan niin rähjäisiä talonpoikia kuin korkea-arvoisia tsaarin upseereita puolelleen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuossa on kyllä itua. Kuvassa Parkanon paroni, Gustaf Wrede af Elimä tukinuittohommissa kansanmiesten parissa:
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/Lusto - Suomen Metsämuseo/lres_8864.medium.jpg
Mitä selität. Eihän Venäjän aatelisto edes osannut kunnolla puhua venäjää. Siat puhui venäjää vain palvelijoilleen jos aina niillekään. Tsaari Aleksanteri ensimmäinen osasi puhua parempaa ranskaa kuin Napoleon.
Wrangel oli todellakin ainut joka tajusi että kuolema tulee jos ei oteta "kansanomaisempaa" asennette.
Suomalainen aatelinen ja sotaveteraani Casper Wrede af Elimä ohjasi vuonna 1970 brittiläisen elokuvan Slozenitshynin Ivan Denisovitshin päivästä. Koko filmi osina täällä:
http://www.youtube.com/watch?v=g_XFkKN2fzQ
Toisaalta venäjän aatelisto rakensi koko maan.
Ja minun mutu-tutkimusten mukaan he tulivat ihan hyvin tavallisten kansalaisten kanssa toimeen
Tietenkin siellä oli väkeä joka eli todella ylenpalttista eristettyä elämää. Niin on nykyäänkin.
Mutta esim. tsaarin perhe eli vain pienessä osassa palatsia. Tyttäret joutuivat jakamaan huoneen. Osasivat kutoa ja ommella. Sodan aikana olivat opiskelleet sairaanhoitajiksi ja tekivät palkatonta tyotä sotilaita auttaakseen.
Eiks yksi palatsi toiminut yhteen aikaan sairaalana?
Leninin propaganda oli siinä mielessä kuivaa että suurin osa Venäjän aatelistosta oli myös köyhää. Toki katto oli pään päällä ja vaatteet mutta leivästä oli ihan samanlainen huoli ja talvella lähes yhtä kylmä. Jotkut kerjäsi rahaa sukulaisiltaan Euroopasta.
Viipurissa asuva aatelisto oli Suomen erityisaseman takia lähes paratiisissa ja kiitos vapaussoturien 1918 säästyi pahemmalta teurastukselta.
Hauskintahan tässä on se että Uljanov itse sai Siperiassa karkotettuna ollessaan Tsaarilta aatelismiehenä 28 ruplan päivärahan mikä riitti lähes ruhtinaalliseen elämään Siperian karuissa oloissa. Ei se siis tosiaankaan niin köyhää ollut.
Ryssä uskoi yksinkertaisesti Leninin ja Trotskin valheen siitä että nälän ja Espanjan taudin riivaamassa Englannissa meni paremmin ja että ainut keino saavuttaa brittien elintasoa korkeampi yhteiskunta oli kommunismin oppien mukainen teollistuminen ja yhteisö joka edellytti vanhan Venäjän edustajian armotonta hävittämistä. Häikäilemättömät yksilöt tietysti alkukantaisine vietteineen menivät heti ensimmäiseksi mukaan tähän hölmöyteen. Sitten kun huomattiin ettei sitä onnelaa tullut niin oli jo kusi housussa ja liian myöhäistä.