Työkykyisyyden ja

työkyövyttömyyden tason määrittelystä. Olen ihmetellyt, ketkä ne ovat sen määritelleet, sillä tavan kansalainen kohtaa näissä asioissa vain jonkin sortin "viranomaisia". Itselläni on vieläkin tallella eräs tällainen dokumentti, josta käy ilmi vain se, että minusta oikeasti yritettiin tehdä (enkä ollut ainoa) jonkin sortin huijari, valehtelija ym. eli itseni kannalta tämä "viranomaisdokumentti" oli ja on edelleen täynnä pelkkiä huonojen asioiden etsimistä laatijan oman kyvyn mukaisella tavalla, vailla totuuksia ja asiallisuutta, joka selvästi osoittaa laatijansa osaamisen tason ja sen, mikä "tarkoitus" tällaisen dokumentin laatijoilla on.
Koska päättäjät eivät tee ns. fyysisesti raskasta työtä, vaan pikemminkin heidän työnsä on suurelta osin elintoimintoja kuihduttavaa istumista, jossa vain ajatellaan ja/tai luetaan (jota myös me tavan kansalaiset olemme koko elämämme ajan tehneet, mikäli on ollut aikaa muulle kuin työn ja kotiin liittyvien asioiden ajattelemiseen), niin olen tullut siihen tulokseen, että näiden päättäjien työkykyisyyden arviointi on luotava siltä pohjalta, miltä heidän ajattelun tuloksensa näyttävät toteutuneen politiikan osalta. Jos tulo on heikko tai erittäin huono miinusmerkkinen, heitä on pidettä ei-tykyisinä ja heidät on ohjattava lepoon. On turhaa maksaa kalliita palkkoja Suomen ja jopa muun maailman kannalta, jos tulokset osoittavat, ettei työ ole toivotulla tavalla tehokasta myös oikeudenmukaisuuden kannalta ja edistä oikeudenmukaisuutta ihmisarvoa kunnioittava tavalla.
Ei missään yrityksessäkään suvaita työntekijöitä, joiden ajattelu liitää pilvissä tai jos työ tuottaa tappiota ja muuta negatiivista. Kaikki me olemme ihmisiä, ei kukaan ihmisenä ole sen parempi tai oikeutetumpi riistämään toiselta - ei edes huvin vuoksi. Riiston kohteeksi joutuneelta tällainen tilanne tuntuu hirveältä ja elämän pohja pettää. Tätä seuraa sairastuminen ja aliravitsemus ja näitä seuraa seurausten perään. Onko riiston kohteeksi joutunut todellakin sitten vielä itse syyllinen siihen, että joutui huijatuksi tai riistetyksi? Nykyisten lakien mukaan on, eli saa riistää mutta ei saa antaa tulla riistetyksi, joten ainoaksi keinoksi löysin julkisen keskustelun. Muuta tietä ei ole ollut viimeisten 20 aikana. Mutta jos nyt syytetään myös siitä, että kirjoitan, mitä minulle jää? Mitä puolelle miljoonaa suomalaista jää? Ei muuta kuin saada helpotus itsemurhan avulla. Mutta eihän nämä asiat päättäjiä huolestuta, koska....