Hyvää Voitonpäivää!

Laitan tämän vanhan tekstini palstalle Voitonpäivän kunniaksi.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/5997441

"Neuvostoliitto oli päävoimana fasismin murskaamisessa. Ja fasismista saavutetun voiton avaimet olivat ennen kaikkea NKP:n johtavassa roolissa, neuvostokansan ideologispoliittisessa yhtenäisyydessä, sosialistisen järjestelmän taloudellissosiaalisessa tehokkuudessa, joka näkyi mm. Neuvostoliiton kansantalouden saattamisessa sotataloudeksi, joka ei olisi ollut mahdollista ilman koko maan käsittäväksi levinnyttä sosialistista kilpailua sekä kansan uhrautuvaisuutta. .

Ja tässä niitä konkreettisia esimerkkejä:

Vuoden 1941 kesäkuusta vuoden 1944 puoliväliin saakka kaikista natsiblokin divisioonista taisteli itärintamalla 62-78 prosenttia. Saksan fasistinen sotakonekin vyöryi aamunkoitteessa 22. kesäkuuta 1941 Neuvostoliittoon 3,5 miljoonan sotilaan, yli 3600 panssarivaunun ja 2500 lentokoneen ja 600 000 motorisoidun ajoneuvon voimin. Valtaosa natsiarmeijan toisessa maailmansodassa olleista sotilaista ja asemateriaalista tuhottiin myös puna-armeijan toimesta. Laskin puna-armeijan tuhonneen kuusinkertaisen määrän natsien sotavehkeitä ja äijiä verrattuna amerikkalaisten ja brittiläisten osuuteen.

Neuvostoliiton merkityksen natsien lyömisessä osoittaa myös seuraavat rintamatiedot: neuvostoliittolais-saksalaisen rintaman leveys vaihteli 3000-6200 kilometriin pohjoisesta etelään ja 2000-3000 kilometriin idästä länteen. Kun taas amerikkalaisbrittiläis-saksalaisten rintamien, kuten Pohjois-Afrikan ja Italian rintamamien leveys oli vain 300-500 km ja Länsi-Euroopan leveimmillään 800 km. Neuvostoliittolais-saksalainen rintama oli olemassa 1418 vuorokautta, josta ajasta aktiivisten taistelutoimien osuus oli 1320 vuorokautta eli 93 prosenttia. Vastaavat kaksi jälkimmäistä lukua olivat amerikkalaisbrittiläis-saksalaisella rintamaosuuksilla seuraavat: Pohjois-Afrikan rintamalla 309 vuorokautta ja 29 prosenttia, Italian rintamalla 492 vuorokautta ja 74 prosenttia ja Länsi-Euroopan rintamalla 293 vuorokautta ja 87 prosenttia.

Neuvostoliiton kansantalouden saattamisessa sotataloudeksi kertoo osuvasti Heikki Männikkö Kansan Äänessä julkaistussa Neuvostoliiton merkitystä käsittelevässä artikkelisarjassaan:

http://www.euvkr.com/Neuvostoliitto.html

”Neuvostoliiton viholliset olivat sodan syttyessä vahvempia. Mutta Neuvostoliitolla oli sosialistinen talousjärjestelmä ja se teki mahdolliseksi mobilisoida maan taloudelliset resurssit vastaamaan sota- ajan vaatimuksia.

Viikon kuluttua sodan alkamisesta hyväksyttiin sota-ajan taloussuunnitelma vuoden 1942 loppuun saakka ja tuotantovoimien perusta siirrettiin itään. Metallurgiaa sekä muuta raaka-ainetuotantoa oli jo sijoitettu maan itäosiin. Luotiin hyvin järjestetty suunnitelmallinen sotatalous.

Neuvostoliiton itäisistä alueista tuli puolustuksen tukialueita, jotka toimittivat rintamalle aseita, ampuma- ja elintarvikkeita. Maan itäosiin evakuoitiin rautateitse rintaman läheisyydestä 1960 suurta tehdasta sekä rakennettiin 3500 puolustuksen kannalta merkittävää tuotantolaitosta. Puolueen keskuskomitea ja valtion puolustuskomitea huolehtivat paikallisten puolue-, neuvosto-, ammattiliitto- ja nuorisojärjestöjen avulla kansantalouden organisoimisesta sota- ajan vaatimuksia vastaaviksi. Monet tuotantolaitokset evakuoitiin ja asennettiin paikoilleen jopa 1-2 kuukaudessa ja niiden teollisuustuotanto saavutti sodan alkamista edeltävän tason 3-4 kuukaudessa. Kun parhaassa työiässä olevat miehet ja naiset lähtivät rintamalle, palasivat tehtaisiinsa eläkkeellä olevat veteraanityöläiset.

Heidän johdollaan omaksuivat työläisen ammatin naiset ja nuoret, jotka eivät olleet rintamalla. Kansantalouden siirtäminen sodan oloihin suoritettiin vuoden 1942 puoliväliin mennessä. Vihollisen miehittämällä alueella sijaitsi ennen sotaa 50 % maataloudesta sekä 33 % teollisuudesta. Kolhoosilaiset raivasivat Siperiaan 11 miljoonaa hehtaaria uutta viljelysmaata, jolla korvattiin miehitettyjä viljelysmaita.”

Kanattaa tuo Männikön juttusarja lukea kokonaan jo yleissivistyksen takia. Ja suunnitelmallisesti ja nopeasti Uralille, Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Volgalle suoritettujen teollisuuslaitosten siirto on verrattavissa kokonaisen teollisuusvaltion siirtämiseen. Neuvostoliiton kansantalous siirrettiin sotataloudeksi myös samaan tahtiin, vuoden 1942 kevääseen mennessä. Sotakalustoa Neuvostoliitto tuotti sodan aikana vuodessa keskimäärin enemmän kuin Saksa ja Englanti. NL ohitti myös USA:n kranaatinheitinten tuotannossa eikä jäänyt jälkeen panssarivaunujen tuotannossa. Ainoastaan tykkien ja lentokoneiden tuotannossa NL ei yltänyt USA:n tasolle. Länsiliittoutuneiden sotamateriaaliapu ei siis ollut ratkaiseva. Laskin sen häthätää muodostaneen keskimäärin kuusi prosenttia Neuvostoliiton käyttämästä sotamateriaalista. "