Luutnantti Paul Maitlan päiväkirjat kertovat kuinka virolaisjoukot onnistuivat pysäyttämään vuonna 1944 puna-armeijan etenemisen Narvan lähellä. Pienen sisukkaan joukon tähän asti unohdettu taistelu Viron puolesta.
TV1 Ti 10.05.2011 klo: 23.15
http://www.telkku.com/program/show/2011051020151
TV1 Ti 10.05.2011 klo: 23.15
http://www.telkku.com/program/show/2011051020151
Vastaukset 17
Vanhimmat
Siellä yksi eestin mies vastasi ainakin 11 venäläistä.Vai ei eestiläiset taistelleet ?
Uskaltaisin väittää,että eilinen dokkari oli myrkkyä niille äv-retardeille,jotka edelleen ihailevat neukkuja sekä uljasta,kauheaa ja voittamatonta Puna-armeijaa,joka sai pahasti turpiinsa myös suomalaisilta!
Kaikki on jo aikaa sitten kirjoitettu. Kuka on unohtanut ja mitä?
Suomen historian opetus kouluissamme kantaa yhä Peruskoulun mukanaan tuomaa punaista häpeäänsä! Kyllä muualla maailmassa nämä asiat on aina tiedetty ja tunnettu, mutta ei Suomen koulujen historianopetuksessa.
Pikainen vilkaisu kirjahyllyyn, jossa on reilu puoli metriä kirjoja Viron tapahtumista, Soome-poisid -jutuista jne.
Tässä muutama:
Oras Ants: Viron kohtalonvuodet, Gummerus, 1958, 302 s., 1. painos
Siniveli: Viro taistelee vapaudestaan - Vuosi 1944 tuntemattoman todistajan silmin, Alea-kirja, 1985, 121 s., 1. painos
Tuossa kirjassa mainostetaan tätä Sirje Sinilindin kirjaa rinnakkaisteoksena!
Sinilind Sirje Viro ja Venäjä. Huomioita Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikasta Virossa 1940-1984, Alea, 1984, 222 s., 1. painos
Küng Andres Unelma vapaudesta - Passiivinen vastarinta Nyky-Baltiassa (Vapaus-sarja 3) , 1979, 307 s., 1. painos
Küng Andres Mitä Baltiassa tapahtuu?
Kustannuspiste, 1975, 266 s., 1. painos
Sodan arvet
http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/sodan_arvet
Ykkösen dokumenttisarjaan Sodan arvet on koottu kaksitoista dokumenttia toisesta maailmansodasta, joista välittyvät niin sotilaiden kuin siviilienkin kovat kokemukset.
Viipurinlahti kesällä 1944
Viipurinlahdella käytiin ratkaisevia taisteluita kesällä 1944 maalla, merellä ja ilmassa. Kysessä oli viime sotiemme suurin puolustushaarojen yhteinen operaatio.
ti 3.6.2008, uusinta su 8.6.2008
Sinimäen taistelu
Luutnantti Paul Maitlan päiväkirjat kertovat kuinka virolaisjoukot onnistuivat pysäyttämään vuonna 1944 puna-armeijan etenemisen Narvan lähellä. Pienen sisukkaan joukon tähän asti unohdettu taistelu Viron puolesta. T: Eetriüksus OÜ Ruut, Viro.
ti 10.6.2008, uusinta su 15.6.2008
Haukka-ryhmän pako
Toisen maailman sodan loppupuolella suomalaiset kouluttivat vajaat parikymmentä virolaista agenttia, joita etsivät niin Gestapo kuin KGP. T: Eetriüksus OÜ Ruut, Viro.
ti 17.6.2008, uusinta su 22.6.2008
Helvetti Suomenlahdella
Maailman suurin miinakatastrofi tapahtui 1941 Suomenlahdella. Uusien tietojen mukaan yli 60 alusta upposi ja 16 000 ihmistä hukkui. Nyt laivoja sukelletaan esille. Toimittajat Ari Lehikoinen ja Juha-Matti Martikainen.
ti 24.6.2008, uusinta su 29.6.2008
Marskin adjutantti
Millainen oli marsalkka C. G. E. Mannerheim ihmisenä? Marskin adjutantti eversti Oswald Rafael Bäckman muistelee. Toimittaja ja ohjaaja Jari Strömberg.
ti 1.7.2008, uusinta su 6.7.2008
Vaiettu murhenäytelmä
Suomen tuhoisimmassa ilmapommituksessa Elisenvaaran risteysasemalla kuoli neljännestunnin aikana ainakin 150 ihmistä, suurin osa evakkonaisia ja -lapsia. Kesällä 1944 tapahtunut Elisenvaaran evakkohelvetti sensuroitiin ja lähes vaiettiin. Käsikirjoitus ja ohjaus Erkki Rahkola.
ti 8.7.2008, uusinta su 13.7.2008
Sotalesken suru
Yli 60 vuotta sotalesket ovat vaienneet osastaan. Heidän tarinansa on kertomus rakkaudesta, menetyksestä ja selviytymisestä, vaikka joskus kaikki näytti toivottomalta.
ti 15.7.2008, uusinta su 20.7.2008
Konepistooli Suomi
Viime sodissa suomalainen konepistoolimies oli tehokas taistelija. Dokumentti kertoo legendaarisen Suomi-konepistoolin ja asesuunnittelija Aimo Lahden tarinan. Tekijät Robert Alftan ja Tapani Itäranta.
ti 22.7.2008, uusinta su 27.7.2008
Historian unohtamat
Dokumentti Muurmannin suomalaisten elämästä ja tragediasta. Työryhmä: Esko Ranta ja Tauno Romppainen.
ti 29.7.2008, uusinta su 3.8.2008
Unohdetut sotalapset
Suomi lähetti jatkosodan aikaan 4 000 lasta Tanskaan sotaa pakoon. Heistä 400 jäi pysyvästi vieraaseen maahan. Ruotsin sotalapsista on kerrottu omoneen otteeseen, mutta Tanskaan lähetetyistä ei juuri lainkaan. Tanskan television dokumentti kertoo Kain, Olavin ja Airan tarinan.
ti 5.8.2008, uusinta su 10.8.2008
Harmaa eminenssi
Liikemies Ragnar Nordström oli aikanaan merkittävä vaikuttaja ilman näkyvää yhteiskunnallista asemaa. Dokumentti kertoo uutta tietoa maamme historian vaiheista. Käsikirjoitus ja ohjaus Arvo Tuominen.
ti 12.8.2008, uusinta su 17.8.2008
Skorpionit pullossa
Dokumentti ihmisen järjettömyydestä rakentaa joukkotuhoaseita. Esimerkkinä ydinase aina 1950-luvun alusta 1960-luvun alkuun. Neuvostoliiton ydinasekilvassa yksi mielenkiintoinen ja yllättävä linkki liittyy yllättäen Viroon. Käsikirjoitus ja ohjaus Ilona Laurikainen.
ti 19.8.2008, uusinta su 24.8.2008
Sinimäen taistelut mahdollistivat Suomen selviämisen sodasta
Sotahistorioitsijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että Suomen kannalta toisen maailmansodan loppuvaiheessa käydyt Sinimäen taistelut varmistivat meille itsenäisyyden säilymisen.
Sinimäet sijaitsevat Vaivaran kunnassa Virossa Narvasta länteen lähellä Suomenlahden rantaa.
Puna-armeija pystyi tiukkojen taisteluiden jälkeen tuhoamaan Narvan kaupungin maan tasalle ja valloittamaan kaupungin.
Narvan valloittamisen jälkeen Neuvostoliiton joukot aloittivat etenemisen kohti Tallinnaa. Ne kohtasivat voimakasta vastarintaa virolais-saksalaispuolustajien toimesta Sinimäellä. Läpimurtotaistelut ajoittuivat heinäkuun 27. päivän ja elokuun 12. päivän välille v. 1944.
Sinimäkiä on kolme ja lännestä itään ne ovat Tornimäki (Tornimägi), Krenatöörin mäki (Põrguaugu mägi) ja Lastenkodin mäki (Pargimägi). Kahden itäisimmän mäen valloitukseen puna-armeija pystyi. Myös läntisin Sinimäki joutui aikanaan venäläisten haltuun, mutta vasta sen jälkeen, kun saksalaiset lähtivät urhollisen taistelun jälkeen kohti Berliiniä.
Sinimäen onnistuneet taistelut varmistivat Suomen kannalta, että Puna-armeija ei päässyt Suomenlahden eteläpuolen kautta motittamaan Karjalan kannaksella taistelleita suomalaisia.
Sinimäen taistelut siis mahdollistivat Suomen selviytymisen!
Olen aikaisemmin käynyt keskimmäisellä Sinimäellä eli Krenatöörin mäellä. Siellä on vaikuttavat muistomerkit Sinimäen taistelujen kunniaksi. Krenatöörinmäen muistomerkit joutuivat aikoinaan kiistojen kohteeksi ja syynä olivat syyt, jotka liittyivät Pronssisotilaan siirtämiseen Tallinnan keskustan tuntumasta sivummalle.
Taannoisen Itä-Vironmaan matkamme aikana kävimme itäisimmällä Sinimäellä eli Lastenkodin mäellä. Siellä on vanhan tykkiaseman sijoille rakennettu näkötorni, josta avautuu näkymät, jotka valaisevat Sinimäkien strategista asemaa.
Sinimäet sijaitsevat lähellä Suomenlahtea ja rannalta alkava tasanko on ainoastaan parin kilometrin levyinen, sillä etelässä on aapaa suomaastoa. Suomaasto ei silloin eikä nytkään kelpaa panssariuraksi, joten neuvostojoukkojen oli pysyteltävä lähellä Suomenlahden rantaa, jos mielivät Tallinnaan.
Sinimäet muodostivat hyvän lukon, jolla Puna-armeijan eteneminen länteen voitiin pysäyttää ja näin saada lisäaikaa mm. Suomen puolustustaisteluille.
Sinimäen taisteluiden tappioiden määrästä sotahistorioitsijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen.
Erään arvion mukaan Sinimäkien taistelussa kaatui ja haavoittui yhteensä yli 200 000 sotilasta, pelkästään Puna-armeijan veljeshaudassa Sinimäillä lepää tiettävästi yli 22 000 kaatunutta.
On selvää, että Suomen kannalta Sinimäkien taistelujen merkitystä ei ole tarpeeksi korostettu, sillä se antoi merkittävää lisätukea suomalaisten puolustustaistelulle. Suomi ei joutunut torjumaan etelästä tulevia maihinnousuja, mihin voimavarat eivät olisi enää riittäneet.
Virolaisten ja myös saksalaisten taistelutahto Sinimäillä heinä…elokuussa 1944 antoi Suomelle mahdollisuuden saada itsenäisyyden säilyttävät rauhanehdot.
Kiitos Sinimäkien taisteluissa neuvostoarmeijaa vastaan taistelleille!
http://www.eskoerkkila.fi/blogi/2010/08/30/247
Maanantai 30.8.2010 - -Esko Erkkilä-
siltä kuin pieniltä ja hiukan isommiltakin pioneereilta olisi ote lipsumassa.
Vielä muutama vuosi taakse päin olisi virolaisten sotilaiden ja heidän 1944 käymiensä taisteluiden kunnioittaminen saanut aikaiseksi kovan "pölinän" SS:n tekemistä rikoksista.
Ps.SS-Grenatööripataljoona Narva vaihtoi suomalaisen "panttipataljoonan" SS_Wikingistä lepoon ja takaisin Suomeen.
Virolaista speklointia ja oman arvon pönkittämistä, joka toki sitä tarvitsee. Heinä-elokuun vaihteessa 1944 taistelut Suomen rintamalla olivat muuttunut asemasodaksi pl. Ilomantsi. Stalin oli siirtänyt jatkohyökkäykseen tarvittavat joukot jo kuukautta aikaisemmin kohti Berliiniä. Uuden rintaman aukaisijoita ei enää ollut. Suomi oli siirtynyt Stalinin silmissä sivisuunnan sivusuunnaksi.
Eräs arvio tappiossa on myös mielenkiintoinen: venäläisiä kaatui 22 000 ja virolaisia oli pataljoonan verran. Ketäköhän ne 178 000 muuta kaatunutta olivat?
>Erään arvion mukaan Sinimäkien taistelussa kaatui ja haavoittui yhteensä yli 200 000 sotilasta, pelkästään Puna-armeijan veljeshaudassa Sinimäillä lepää tiettävästi yli 22 000 kaatunutta<
Jos tappiot oli 200 000 sotilasta, niin luvussahan on silloin mukana kaikki taisteluvahvuudesta pois joutuneet eli kaatuneet, haavoittuneet, kadonneet, vangiksi jääneet, kajahtaneet, sairastuneet ja karanneet.
"Ketäköhän ne 178 000 muuta kaatunutta olivat"
Tuossahan on aik selvästi sanottu että jos noin 22000 kaatui, niin 178 000 oli näitä "muita".
Suosittelen luetun ymmärtämisen harjoittelua em. kysyjälle!
Kerrotaan kuinka neukut ei olisi juurikaan haudanneet kaatuneita, vaan heidän luunsa lojuivat metsissä vielä 1950-1960 luvuillakin. Ainakin siellä Peipsi-järven itäpuolen rintamalla kuulemma olisi ollut näin ja joidenkin kertomusten mukaan Sinimäessäkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peipsijärvi
Miksi ohjelma ei näy YLE areenasta,onko se liian neuvostovastainen ?
Tietääkö joku vietetäänkö Sinimäillä juhlia joskus heinäkuun loppupuolella? Mikä on tarkka ajankohta?
Loistava tarina Viron taistelusta vapauden puolesta.
Olen käynyt paikalla.
Suosittelen käyntiä. Suomi pojat olivat myös vuosina 1941-1943 osa vapaaehtoisia Waffen-SS-miehiä, joita oli kaikkiaan yli miljoona miestä ja ranskalaisia, belgialaisia, hollantilaisia. baltteja, tanskalaisia, norjalaisia ja sveitsiläisiä vapaaehtoisia. Saksan armeijassa.
Myös minä olen käynyt Sinimäessä. Jonkinlaisen käsityksen taistelusta saa, kun näkee venäläisten sotilaitten joukkohaudan. Se löytyy saman tien varrelta, missä on virolainen siviilihautausmaa.
"Suomi pojat olivat myös vuosina 1941-1943 osa vapaaehtoisia Waffen-SS-miehiä,"
Suomi-pojat olivat Saksan asevoimiin tai SS:ään joutumista paenneita Suomen armeijaan liittyneitä sotilaita.
Osa joutui Viroon palattuaan Waffen-SS:n riveihin vasten tahtoaan. Huomattava osa siirtyi Ruotsiin mm. kaikki 800 Suomen merivoimissa palvellutta.
Minkä ihmeen vapauden. Natsien tahdottomina sätkynukkeina kuolivat. Joukossa oli monia Viron SS-lahtareita. Naisten ja lasten murhaajiako pitäisi ihailla. Hyi saatana!
Muutama vuosi sitten Sofi Oksanen kertoi telkkarissa kuinka Suomessa ei ole Viron tapahtumista tiedetty eikä kirjoitettu. No Oksanen siis ei ole tiennyt...
Kaikki on jo aikaa sitten kirjoitettu. Kuka on unohtanut ja mitä?
Suomen historian opetus kouluissamme kantaa yhä Peruskoulun mukanaan tuomaa punaista häpeäänsä! Kyllä muualla maailmassa nämä asiat on aina tiedetty ja tunnettu, mutta ei Suomen koulujen historianopetuksessa.
Pikainen vilkaisu kirjahyllyyn, jossa on reilu puoli metriä kirjoja Viron tapahtumista, Soome-poisid -jutuista jne.
Tässä muutama:
Oras Ants: Viron kohtalonvuodet, Gummerus, 1958, 302 s., 1. painos
Siniveli: Viro taistelee vapaudestaan - Vuosi 1944 tuntemattoman todistajan silmin, Alea-kirja, 1985, 121 s., 1. painos
Tuossa kirjassa mainostetaan tätä Sirje Sinilindin kirjaa rinnakkaisteoksena!
Sinilind Sirje Viro ja Venäjä. Huomioita Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikasta Virossa 1940-1984, Alea, 1984, 222 s., 1. painos
Küng Andres Unelma vapaudesta - Passiivinen vastarinta Nyky-Baltiassa (Vapaus-sarja 3) , 1979, 307 s., 1. painos
Küng Andres Mitä Baltiassa tapahtuu?
Kustannuspiste, 1975, 266 s., 1. painos
Tämä puuttui:
Nauticus (=Waltari Mika) Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta
Förlaget Balticum, 1941, 172 s., painos: 1