Pitkästä aikaa olen jälleen tällä keskustelufoorumilla esittelemässä filosofiaani.
Ihmisessä on ruumis, sielu ja henki. Sielu on ruumiin elintoimintoja ylläpitävä voima ja henki on jumaluuden kipinä sielussa. Kaikki ihmiset ihastuvat joskus, mutta vain harvat rakastuvat. Jos olet joskus keskellä päivää alkanut itkemään ilman mitään syytä, olet ilmeisesti rakastunut.
Rakkaus on itseasiassa haavekuva, mikä kohdistetaan tiettyyn henkilöön. Tosiasiassa rakastumisessa Jumalan henki tunkee esiin ihmisen sydämestä ja ihminen kokee kaipuuta Jumalan yhteyteen, vaikka kohdistaakin kaipuunsa todelliseen henkilöön.
Siksi Jumala menettelee näin, koska vain särkynyt sydän voi kuulla Jumalan äänen. Ihminen, joka ei ole rakastunut ja jolla ei ole särkynyttä sydäntä ei myöskään voi tuntea Jumalaa. Näitä kovasydämisiä, omaa älyäänsä ihailevia filosofeja on tälläkin palstalla esiintynyt lukuisa joukko.
Siksi seuraava jako on paikoillaan:
a) Kovasydämiset, jotka eivät ole löytäneet Jumalaa, mutta puhuvat viisasta filosofiaa.
b) Särkyneet sydämet, jotka ovat löytäneet Jumalan ja syntyneet uudesti Pyhästä Hengestä.
Ihmisessä on ruumis, sielu ja henki. Sielu on ruumiin elintoimintoja ylläpitävä voima ja henki on jumaluuden kipinä sielussa. Kaikki ihmiset ihastuvat joskus, mutta vain harvat rakastuvat. Jos olet joskus keskellä päivää alkanut itkemään ilman mitään syytä, olet ilmeisesti rakastunut.
Rakkaus on itseasiassa haavekuva, mikä kohdistetaan tiettyyn henkilöön. Tosiasiassa rakastumisessa Jumalan henki tunkee esiin ihmisen sydämestä ja ihminen kokee kaipuuta Jumalan yhteyteen, vaikka kohdistaakin kaipuunsa todelliseen henkilöön.
Siksi Jumala menettelee näin, koska vain särkynyt sydän voi kuulla Jumalan äänen. Ihminen, joka ei ole rakastunut ja jolla ei ole särkynyttä sydäntä ei myöskään voi tuntea Jumalaa. Näitä kovasydämisiä, omaa älyäänsä ihailevia filosofeja on tälläkin palstalla esiintynyt lukuisa joukko.
Siksi seuraava jako on paikoillaan:
a) Kovasydämiset, jotka eivät ole löytäneet Jumalaa, mutta puhuvat viisasta filosofiaa.
b) Särkyneet sydämet, jotka ovat löytäneet Jumalan ja syntyneet uudesti Pyhästä Hengestä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Rakkaus on itseasiassa haavekuva, mikä kohdistetaan tiettyyn henkilöön. Tosiasiassa rakastumisessa Jumalan henki tunkee esiin ihmisen sydämestä ja ihminen kokee kaipuuta Jumalan yhteyteen, vaikka kohdistaakin kaipuunsa todelliseen henkilöön."
Koska kirjoituksestasi selvästi henkii pitkän elämänkokemuksen kautta hankittu asiantuntemus rakkaudesta, niin on pakko kysyä, oletko kertonut vaimollesi/elämänkumppanillesi hänen olevan sinulle pelkkä korvike?
Jumala ei koskaan itse oikeasti puhu vaan kunnon uskovainen keksii kaikki itse aina ja tuo julki sen mitä Jumala hänen mielestään haluaa.
Pliiishhhh - saisko edes kerran elämässä kuulla Jumalan sanovan jotain itse? Eihän lapsen mielikuvitusolentokaan puhu itse vaan lapsi aina kertoo mitä olento sanoo
Väität, että rakkaus on vain haavekuva, joka kohdistuu tiettyyn henkilöön. Haavekuva?? Tarkoitatko, että se on vain unelma?
Sinulla on outoja ajatuksia:
* Vain särkyneet sydämet voivat rakastua.
* Ihminen, joka ei ole koskaan rakastunut ja jolla ei ole särkynyttä sydäntä, ei voi rakastua koskaan. Ihanko totta??? Ajattele nyt vähän mitä kirjoitat!
Tuossa on paljon kyllä pointtia.
Mutta terveeseen järkeen sopii luottaa, joka ei ole tyhmää ja sairas normi järki.
Se on mielestäni oikein tulkittuna siinä Jumalan lahja mitä esi. omatunto(jota on myös vastustamassa perkeleen omatunto, aivan kuten tervettä ja todellista järkeä on tuo sairas järki)
Sillä tuon järjen kuunteleminen auttaa vastustamaan sydämen ja perkeleen houkutuksia, tulkitsemaan sanaa jne!
Mielestä Jumalallinen rakkaus(agape, muistaakseni) on erioasia kuin ihmiselle yleisin(eros)
Nyt olet suuressa viisaudessasi lajitellut minut kovasydämisten joukkoon, joka tuskin tulee koskaan kokemaan rakkautta. Tulkintasi voisi kovalla kädellä jopa mieltää loukkauksena meitä antiuskovaisia ja jumalattomia kohtaan, koska ilmeisesti meidän suuret tunteemme rajoittuvat vain ruumiiseen? Lämmön ja rakkauden olemme jättäneet ulkopuolelle, koska meille jumalaa ei ole. En koe minkäänlaista kaipuuta jumalan yhteyteen, koska en halua tavoitella mitään mitä ei minulle ole eikä milloinkaan tule olemaan. Tavoittelen kuitenkin läheisyyttä, jonka saan ympäröiviltä läheisiltäni. Hekö saavatkin minulta ainoastaan kylmiä filosofisia tunteita? Eh. Ja koska en tunnusta edes sielun olemassa oloa, niin asiani taitavat vaipua kylmään suohon...
Olet sokea joka etsii taluttajaa, kohti suurta valoa.
tarvitsee taluttajaa, siksi uskonnot myyvät hyvin. On helpompi elää, kun joku toinen sanoo mitä saa tehdä ja mitä ei eikä vastuuta omista tekemisistään tarvitse ottaa.
Niin, asioilla on kaksi puolta.
Toki on niitä jotka ovat vastpuolella ja eksyttävät bisneksen nimissä.
Mutta silti kyseessä on vain sokea joka taluttaa toista sokeaa.
Kristitty todellakin joutuu ottamaan tekemisistään vastuun!