Osaako joku viisaampi kertoa tuulivoiman tuottamisesta sisämaassa?
Olen hiljattain ostanut puulämmitteisen pienen omakotitalon. Peruskorjaus alkaa olla maalauksia vaille valmis ja pihalla on talveksi on parikymmentä mottia oman tontin puuta kuivumassa. Kaksi uusittua pönttöuunia ja keittiön puuliesi pärjäsivät mukavasti viime talven pakkasille. Saunan pesuhuoneessa on vesipumpun takia lattialämmitys.
Kulutuslukemat ovat olleet n.3500 kWh vuodessa, mutta uskoisin saavani tuosta vielä säästettyä, onhan luvuissa esim. rakennusaikaiset 3 kW lämpöpuhaltimet mukana.
Talo on ylhäällä etelärinteessä peltoaukean laidalla ja täysin tyyntä on harvoin. Kun muutoinkin yritän olla omavarainen, olen pohtinut virran tuottamista itse. Aurinkopaneeleille löytyy kyllä katolta tilaa, mutta virrantarve osuu talvikauteen. Katsomieni tuulivoimalapakettien hinnat ovat luokkaa 12-15 000 €, jos mitoitus tehdään 3000 kWh:n vuosikulutuksen mukaan, jolloin laitteisto "ei koskaan" tule maksamaan itseään takaisin, eli hankinta on järjetön. En myöskään ole hirveän innostunut korkeasta tornista, jonka 2 kW voimala tarvitsee, enkä voi luottaa siihen, että tuulisuus riittäisi noin tehokkaalle laitteelle. Erilaiset lämmitysratkaisut ovat myös kohdallani tarpeettomia, lämpö tulee puusta suht' ilmaiseksi.
Mutta entäs jos katonharjalla olisi rivissä muutama Savonius? Semmoinen lautasantennin korkuinen viritelmä ei vaatisi lupia eikä pilaisi naapureilta maisemia? Pystyroottori nappaisi ne pienemmätkin tuulet, tarpeeksi monta roottoria kattaisi koko tehontarpeen. Kun vielä löytyisi joku tuulivoiman itserakentaja kokoamaan laitteiston, ettei hinta karkaisi järjettömäksi.
Vai onko tässä järki kadonnut jo alun perinkin, :-DD
Tuulivoimaa sisämaassa?
15
1320
Vastaukset
- ad homine
exmork.com 2kw:n voimala pihalle alle 3 000 euroon helposti kun itse tekee kaikki.
akusto maksaa sitten erikseen ja se on aika oleellinen kun puhutaan tuulivoimasta jonka energiaa ei ole koko aikaa saatavilla. akustolle saa nopeasti laskea 1000 euroa riippuen akkutyypistä. invertteri joka riittää liedelle n.5kw maksaa sellaset 3000 euroa. eli paketin hinta kokonaisuutena alle 8000 euroa.
toinen vaihtoehto on sitten verkkoinvertteri esimerkiksi sma:n wind boy hintaa rapiat 2000 euroa mutta tämän kytkemiseksi kannattaa olla yhteydessä sähköyhtiöön. ylijäämätuotton lahjoitat suoraan ilmaiseksi sähköyhtiön hyväksi sillä siitä ei makseta. hyvä ettei itse joudu maksamaan.
ilman vähintään 15 m mastoa on turhaa edes haaveilla myllystä. voimalan pitäisi olla ylempänä kuin ympäröivät puiden latvat. joten syytä olla innostunut korkeasta mastosta. ;) 2kw myllyllä saat 20-25m mastolla sen 2500-4000kwh riippuen paikasta.
savonius ei ole vastaus kun tarkoitus on tuotta energiaa. kyse on ihan fysiikanlaista joten se on syytä unohtaa jollei tarkoitus ole sitten vain ylläpitää akustoa. muuhun nistä ei juuri ole kun puhutaan 3000kwh kulutuksesta. lisäksi myllyjä ei asennella katolle vaan erilliseen mastoon resonansin sekä myös katon tuulenohjauksen vuoksi joka aiheuttaa pyörteitä ja näin myös vähentää tuottoa. savoniukselle optimaalisia paikkoja on saaristo jossa oikeasti tuulee.- Minä vain
Aina joku tyrmää kaikki pienemmät ja uudenlaiset myllyt tehottomina.
Kyllä sitä tuulta riittää maan pinnallakin, ei aina tarvitse olla "vähintään 15m mastoja".
Normi purjevenekkin liikkuu ihan kivasti alle 15m mastolla, eli aukeilla paikoilla
kyllä pystyy tuottamaan energiaa myös pikku myllyillä. - ad homine
Minä vain kirjoitti:
Aina joku tyrmää kaikki pienemmät ja uudenlaiset myllyt tehottomina.
Kyllä sitä tuulta riittää maan pinnallakin, ei aina tarvitse olla "vähintään 15m mastoja".
Normi purjevenekkin liikkuu ihan kivasti alle 15m mastolla, eli aukeilla paikoilla
kyllä pystyy tuottamaan energiaa myös pikku myllyillä.no se on ihan oma valinta mutta tilastot kertovat muuta kuten myös kokemukset.
vaikka oltaisiin avoimella merellä tuulee silti kovempaa kun mennään korkeammalle ja tuuli on myös samalla tasaisempaa.
kyse ei ole etteikö tuulisi vaan se että lähellä maanpintaa syntyy pyörteitä jotka vaikuttavat voimalan tuottoon laskien sitä.
purjeeseen vertaaminen on eriasia koska tuulivoimala ei ole purje. siiven pinta-alan ollessa n. 5% pyörintä pinta-alasta saadaan tuulesta jopa 40% energiaa muutetua pyöriväksi liikkeeksi. betzin lain mukaan maksimissaan 69,3% voidaan tuulesta saada energia talteen. aina kun on pyörteitä tuulessa laskee tuo prosenttiosuus mitä turbiini voi hidastaa tuulta joka aiheuttaa pyörivän liikeen.
helppo tapa nostaa voimalan vuosi tuottoa on esimerkiksi 8m maston sijaan asentaa 16 metrin masto jolloin tuotto lisääntyy n. 20% prosenttia. alle 4 metrin tuulissa ei ole energiaa nimeksikkään joten niihin ei kannata edes keskittyä ja mainoksiin joissa kehutaan tuottavan alle 3 metrin tuulessa jo ei kannata edes noteerata sillä energian tuotto on nuissa tuulissa niin mitätön ettei se riitä kunnolla edes akuston ylläpitoon.
sille en voi mitään jos joku ei tätä usko ja se ei ole onneksi minun murheeni mutta sen voi todeta tuulimittaria käyttäen eri korkeuksissa vuoden tai kaksi jolloin keskituulen nopeudessa on merkittävä ero havaittavissa. sillä on merkitystä jos meinataan saada hyöty yrti voimalasta ja rahoille vastinetta.
minä vain: sinun kannattaa tutustua ensin vaikka fysiikan lakeihin ennen kuin alat marisemaan pienistä ja uusien voimaloiden tyrmäämisestä sillä tuotot on helppo laskea itsekkin ja verrata niitä perinteiseen 3 lapaiseen tuulivoimalan tuottoihin joka on tällä hetkellä parhaiten tuulesta energiaa ottava kattavilla tuulennopeuksilla. kyse ei ole uskon asioista. - Minä vain
ad homine kirjoitti:
no se on ihan oma valinta mutta tilastot kertovat muuta kuten myös kokemukset.
vaikka oltaisiin avoimella merellä tuulee silti kovempaa kun mennään korkeammalle ja tuuli on myös samalla tasaisempaa.
kyse ei ole etteikö tuulisi vaan se että lähellä maanpintaa syntyy pyörteitä jotka vaikuttavat voimalan tuottoon laskien sitä.
purjeeseen vertaaminen on eriasia koska tuulivoimala ei ole purje. siiven pinta-alan ollessa n. 5% pyörintä pinta-alasta saadaan tuulesta jopa 40% energiaa muutetua pyöriväksi liikkeeksi. betzin lain mukaan maksimissaan 69,3% voidaan tuulesta saada energia talteen. aina kun on pyörteitä tuulessa laskee tuo prosenttiosuus mitä turbiini voi hidastaa tuulta joka aiheuttaa pyörivän liikeen.
helppo tapa nostaa voimalan vuosi tuottoa on esimerkiksi 8m maston sijaan asentaa 16 metrin masto jolloin tuotto lisääntyy n. 20% prosenttia. alle 4 metrin tuulissa ei ole energiaa nimeksikkään joten niihin ei kannata edes keskittyä ja mainoksiin joissa kehutaan tuottavan alle 3 metrin tuulessa jo ei kannata edes noteerata sillä energian tuotto on nuissa tuulissa niin mitätön ettei se riitä kunnolla edes akuston ylläpitoon.
sille en voi mitään jos joku ei tätä usko ja se ei ole onneksi minun murheeni mutta sen voi todeta tuulimittaria käyttäen eri korkeuksissa vuoden tai kaksi jolloin keskituulen nopeudessa on merkittävä ero havaittavissa. sillä on merkitystä jos meinataan saada hyöty yrti voimalasta ja rahoille vastinetta.
minä vain: sinun kannattaa tutustua ensin vaikka fysiikan lakeihin ennen kuin alat marisemaan pienistä ja uusien voimaloiden tyrmäämisestä sillä tuotot on helppo laskea itsekkin ja verrata niitä perinteiseen 3 lapaiseen tuulivoimalan tuottoihin joka on tällä hetkellä parhaiten tuulesta energiaa ottava kattavilla tuulennopeuksilla. kyse ei ole uskon asioista.Miksei voi purjetta verrata potkuriin ? Purje ottaa pinta-alaltaan kaiken energian tuulesta, potkuri vain sen max.69,3%...teoriassa.
Kaikkihan tietää sen.että mitä korkeammalle mennään ,sen kovemmin ja tasaisemmin tuulee...nyt oli kuitenkin kyse pientuulivoimasta.
Nyt pitäisikin keksiä uusia ideoita saada matalammalla sijaitsevat myllyt
tuottamaan energiaa. - ad homine
Minä vain kirjoitti:
Miksei voi purjetta verrata potkuriin ? Purje ottaa pinta-alaltaan kaiken energian tuulesta, potkuri vain sen max.69,3%...teoriassa.
Kaikkihan tietää sen.että mitä korkeammalle mennään ,sen kovemmin ja tasaisemmin tuulee...nyt oli kuitenkin kyse pientuulivoimasta.
Nyt pitäisikin keksiä uusia ideoita saada matalammalla sijaitsevat myllyt
tuottamaan energiaa.purjeen eli tuulipinnan toiminta on se että tuulen paine aiheuttaa liikkeen. maksimi on vieläkin 69,3% eli tuulesta ei vieläkään saa irti 100% koska osa tuulesta pyrkii kiertämään "esteen" ja näin ollen virtaus saa aikaan eteenpäin kujettavan voiman.
tuulivoimalan turbiinin toiminta on verrattavissa lentokoneen siiven toimintaan jossa alipaine aiheuttaa nosteen joka saa lentokoneen pysymään ilmassa ja turbiinin pyörimään.
en osaa asiaa sen paremmin selostaa mutta vaikka kyseessä on sama ilmiö ei näitä voida kuitenkaan toisiinsa verrata toiminta perjaatteensa vuoksi.
turbiinin hyötysuhde on sitä parempi mitä pienempi täyttöaste siivillä on versus pyörintäpinta-ala kun taas purjeella muut parametrit vaikuttaat hyötysuhteeseen ja siksi purjeita on useita eri malleja olemassa. yhteistä purjeella ja tuulivoimalalla on siinä että pyörintä pinta-alan ollessa sama purjeen pinta-alan kanssa niistä voidaan saada saman verran energiaa teoriassa.
matalle sijoitettavissa myllyissä ei ole olemassa rakeenteellista ratkaisua. kyse on ihan siitä paljonko tuulessa on energiaa ja siihen vaikuttaa tuulen nopeus. ei näin yksinkertainen asia voi olla hankalaa ymmärtää? mitä kovempi tuuli sen enemmän energiaa siitä voidaan saada talteen. tämän asia on ymmärretty jo 100 vuotta sitten jolloin viljamyllyt sijoitettiin aina mahdollisimman korkealle ja aukealle paikalle.
esimerkki. hyvällä paikalla 500w voimala tuottaa 1000kwh energiaa tuulesta kun taas huonossa paikassa jos halutaan päästä samaan tuottoon tarvitaan 3kw voimala. - anttir--
ad homine kirjoitti:
purjeen eli tuulipinnan toiminta on se että tuulen paine aiheuttaa liikkeen. maksimi on vieläkin 69,3% eli tuulesta ei vieläkään saa irti 100% koska osa tuulesta pyrkii kiertämään "esteen" ja näin ollen virtaus saa aikaan eteenpäin kujettavan voiman.
tuulivoimalan turbiinin toiminta on verrattavissa lentokoneen siiven toimintaan jossa alipaine aiheuttaa nosteen joka saa lentokoneen pysymään ilmassa ja turbiinin pyörimään.
en osaa asiaa sen paremmin selostaa mutta vaikka kyseessä on sama ilmiö ei näitä voida kuitenkaan toisiinsa verrata toiminta perjaatteensa vuoksi.
turbiinin hyötysuhde on sitä parempi mitä pienempi täyttöaste siivillä on versus pyörintäpinta-ala kun taas purjeella muut parametrit vaikuttaat hyötysuhteeseen ja siksi purjeita on useita eri malleja olemassa. yhteistä purjeella ja tuulivoimalalla on siinä että pyörintä pinta-alan ollessa sama purjeen pinta-alan kanssa niistä voidaan saada saman verran energiaa teoriassa.
matalle sijoitettavissa myllyissä ei ole olemassa rakeenteellista ratkaisua. kyse on ihan siitä paljonko tuulessa on energiaa ja siihen vaikuttaa tuulen nopeus. ei näin yksinkertainen asia voi olla hankalaa ymmärtää? mitä kovempi tuuli sen enemmän energiaa siitä voidaan saada talteen. tämän asia on ymmärretty jo 100 vuotta sitten jolloin viljamyllyt sijoitettiin aina mahdollisimman korkealle ja aukealle paikalle.
esimerkki. hyvällä paikalla 500w voimala tuottaa 1000kwh energiaa tuulesta kun taas huonossa paikassa jos halutaan päästä samaan tuottoon tarvitaan 3kw voimala.Taitaa purjeen ja lentokoneen siiven toiminta olla ihan samanlainen.
Kummassakin on suora puoli ja kaareva puoli. Kaarevan puolen matka on tuulelle pidempi aiheuttaen alipaineen. Paine-ero aiheuttaa taas nosteen tai "työnnön". Vaikka purjeen sisäpuoli näyttää kaarelta siihen tulee ilmapussi ja toimii kuin siiven suora pinta.
- nimim. Epätietoinen
Kiitos vastauksista! Virrat ovat pätkineet koko aamupäivän, eikä sähköyhtiön vikainfosivuilla näkynyt mitään, hehe. Täällä maalla on kyllä mukavaa.
Ymmärrän nyt tuon kattorakenteitten tuulenohjauksen. Talo on vain tonttini korkeimmalla kohdalla, joten voimala tulisi väkisin erittäin lähelle. Mietin myös jonkinlaista osaratkaisua, eli että osa laitteista, kuten vesipumppu ja sen vaatima lämmitys, jäisivät verkkovirtaan. Jotkut harvemmin käytettävät laitteet kytkisin tuulivoimalaan. Aina kun rajallinen akusto on täyttymisen partaalla, otan esim. sähkösahan ja pilkon puita, kunnes akuissa on taas tilaa.
Ajattelen tätä asiaa niinkuin vesitynnyriä räystään alla. Ennen sadetta tynnyriä tyhjennetään, jotta mahdollisimman paljon katolta kertyvää vettä saadaan talteen ja kasvimaalle hyötykäyttöön. Kuivalla poudalla tynnyri tyhjenee vähitellen kokonaan, kunnes sateet taas alkavat. Tässä kohden vesilaitoksen myyntimies nauraa, siis eihän tämmöinen ole yhtään mukavaa eikä helppoa, pelata nyt ämpäreitten ja kannujen kanssa, letku vaan yhtiön putkeen naks ja vettä virtaa rajattomasti just heti nyt paikalla. Kyllä se on niin tätä päivää ja kestävää kasvua.
Ideologisista syistä sekä silkkaa lahopäisyyttäni en oikein luota keskitettyihin järjestelmiin. En liity vesiosuuskuntaan, koska en halua olla riippuvainen vedenjakelusta enkä halua nokialaista norovirusta. Virranjakelun suhteen olen samoilla linjoilla - ja molemmissa hintakehityksen tietävät kaikki. Kaupungissa tilanne on toinen, kun ihmisiä ja rakennuksia on tiheässä, siellä keskitetyt järjestelmät varmaan toimivat.
Nyt alkaa tiukka dieetti. Jos saisin kulutuksen alle 2500 kWh:in, pärjäisin pienemmällä akustolla ja voimalankaan ei tarvitsisi olla tolkuton. Tuulimittaus voisi olla myös paikallaan? Mistä saisi hyviä mittareita, jos ei omaksi niin lainaksi vuoden verran? Ja sitten se invertteri. Jos ei satu omistamaan 5 kW liettä vaan Högforsin klapisyöpön, joka muutes peittoaa sähköhellan mennen tullen ja lämmittää myös veden, niin millainen invertteri riittäisi arkkupakastimeen ja jääkaappiin, satunnaiseen sähkösahan käyttöön, valaistukseen ym. pienemmän tehontarpeen laitteisiin? Kaikki ovat uusia A -luokkaa. Mahdolliset aurinkopaneelit pitäisi voida myös yhdistää samaan järjestelmään. Valitettavasti olen sen verran tumpelo, että jätän asennushommat ammattilaisille, joten niistäkin on hinta laskettava urakan päälle.
Oletanko oikein, että akusto tarvitsee lämmintä tilaa? Kuinka paljon? Entäpä ne käyttökokemukset, tiedän täsmälleen että merellä tuulee, mutta entä sisämaassa?
Pienemmillä voimaloilla? Ja se osaratkaisu: jos vaikkapa 1000 kWh tulisi omasta voimalasta? - ad homine
tietokoneeseen kytkettävät tuulimittarit joissa on myös dataloggerit maksavat sen 150 ylöspäin. esimerkiksi verkkokauppa.comilla on jonkinlainen valikoima.
tuulivoimasti kiinnostuneelle voisi olla hyvää iltaluettavaa:
http://windesol.fi/windesol/Tiedosto:Tuulivoimalaitoksen_suunnittelu_ja_konstruointi.pdf
http://windesol.fi/windesol/images/8/89/Tuulivoimanprojektiopas.pdf
naapurosto on hyvä ottaa huomioon sillä joissain kunnissa on hyvin tarkkaa voimaloiden suhteen. pääpiirteissään asia on kuitenkin niin että voimala tarvitsee toimenpide luvan kun kyse on alle 30m korkeasta mastosta ja jos menee yli tarvitaan jo rakennuslupa. joissakin kunnissa rakennuslupa vaaditaan vaikka masto olisi vain 5m korkea.
akusto tulisi mitoittaa voimalan ja tarpeen mukaan. tuulivoimalla kyse on n. 5 päivän energia reservistä. ni-fe akut ovat kestonsa puoleen hyviä mutta niissä on omat huonot puolensa. hyvin moni on kuitenkin rakentanut perinteisten lyijyakkujen varaan koska niihin voi tarvittaessa lisätä nestettä. samalla hinta on puolet amg akuista. lyijyakun elinkaari on siinä 5-7 vuotta amg:llä vastaava on n. 10 vuotta toki molemmat saa pilattua nopeasti jos akuston päästää liian tyhjäksi. voitaisiin vaikka 2kw myllyllä puhua n. 24V akustosta jonka amppeerituntimäärä olisi 1000-1500ah. lyijykuston hinta on järjestelmän jännitteestä riippuvainen 12v n. 1,5 euroa ah, 24v ah:n hinta on n. 3 euroa ja 48v on jo 6 euroa ah.
voimalan kaveriksi kannattaa tilata vaikka kaksi 200w aurinkopaneli (kytkemällä sarjaan saadaan 24v ja voidaan kytkeä samaan akustoon tuulivoimalan kanssa) säätimineen 800 euroa saksasta jolloin oltaisiin tuulivoimalan armoilla vain n. 4kk vuodesta. http://www.photovoltaik-shop.com 24v 200w paneli ryhmästä tuottoa irtoaa vuodessa noin 18-20kw mutta se on suurena apuna tuulettomina kesäpäivinä ja ennen kaikkea keväisin ja syksyisin.
kannattaa lueskellä myös tiede.fi:n foorumia tekniikka ja energia osiosta löytyvää "oma tuulivoimala" ketjua sekä myös kahloa lävitse http://ilmaisenergia.info/foorumi/ jolloin saa jo aika hyvän käsityksen siittä mitä tuulivoima on tosin kirjoitustesi perusteella olet aika jyvällä jo valmiiksi. ;) - ad homine
niin tuosta jos akut täyttyvät niin säätimissä on ns. dumppivastus jolla voi vaikka lämmittää uima-allasta, käyttövettä tai sitten pirttiä. ei sitä sähkösahaan kannata tuhlata jos sen voi muutenkin hyödyntää.
- ad homine
kas kas, jäi vielä tuo invertteripolitiikka selvittelemättä.
kannattaa lähteä liikkeelle sellaisella invertterillä joka on vähintään kaksinkertainen suurimpaan teholtaan olevaan laitteeseen joka on tässä tapauksessa sähkösaha. epäilisin olevan 1700w jolloin invertterin tulisi olla vähintää 3kw ja sen pitää pystyä hetkellisesti 4-5kw muutaman sekunnin ajan. tosin lahjoittaisin sen sähkösahan jollekkin ja vaihtaisin sen polttomoottori käyttöiseksi sillä 2kw mylly ei tuota riittävästi jotta sahaa voisi käyttää pitkiä aikoja sillä se on poissa kaikesta muusta kulutuksesta. eli olisi hankittava suurempi voimala.
jos saha jätetään pois luvusta ja keskitytään jää ja pakastinkaappeihin/arkkuun jolloin riittää nimellisteholtaan 2kw invertteri. yleensä taulu-tv, laturit ja eletroniikka yleensäkkin siniaaltoa joten ostoslistalla olisi sitten sellainen. riippuen mistä tilaa 500 eurosta ylespäin.
inverttereissä on myös se muistettava että ne ottavat osansa tuotosta jolloin hukkaa on akuston kanssa yhteensä 20-30% eli tämä tarkoittaa jokaista tuotetusta kilovatista saadaan laitteille käyttöön 70-80%.
tuosta sähkönkulutuksen säästämisestä. se ei paljon auta jos halutaan omavaraiseksi niin silti valintana on vähintään tuo 1000ah:n akusto ja 2kw mylly. se ei siltikkään vielä takaa että sähköä olisi koko ajan saatavilla vaan katkokset voivat olla viikonkin pituisia. on olemassa aikoja jolloin viikossa yhtenä päivänä tulee koko viikon tuotanto. näihin pitää kuitenkin varautua joko riittävällä akustolla, aurinkopaneleilla tai sitten agrekaatilla.
mitä akuston sijoitukseen tulee olisi se hyvä olla tietenkin lämpimässä tai edes plussan puolella olevassa tilassa. kaikki riippuu minkä tyyppistä akustoa käyttää. akusto on kerralla otettava sen kokoinen että se riittää sillä seuraavan kerran järjestelmään voi lisätä akkuja kun edelliset ovat kuluneet loppuun eli 5-10 vuoden päästä.
mylly on vähän sellainen asia että vaikka ostaisi pienemmän myllyn tulee vastaan aika nopeasti sellainen tilanne että masto kaadetaan ja paikalle tuodaan isompi mylly. joten suosittelisin ottamaan 2-3kw voimalan. tästä syystä on perustukset kuten myös masto valmiiksi tehdä riittävän vankaksi jotta mastoon kestää kiinnittää suuremmankin myllyn. kuten edellä jo ehdotin exmorkia joka on laadukas mylly. kuten monelle on käynyt on ensin ostettu 500w vomala joka on todettu pieneksi, seuraavaksi 1kw, sitten 2kw ja sitten ollaankin jo 5kw tai isomman myllyn kanssa harrastamassa jolloin osa lämmityksestä tai koko talon lämmitys saadaan myllystä käyttösähköjen lisäksi.
sisämaahan kun asennetaan mylly voidaan siihen asentaa hivenen suuremmat siivet jolloin pinta-ala kasvaa ja näin ollen myös tuotto kasvaa samalle tasolle kuin rannikolla vaikka tuulen nopeudet ovat matalemmat verrattuna rannikkoon. aavistuksen siipien pidentäminen vaikuttaa myllyn myrskysuojaukseen niin että ns. furling eli myllyn kääntyminen sivuittain tuulen suuntaan tapahtuu alemmilla tuulilla jolloin se on myös myllyä suojaava tekiä.
- Xl
Fysiikan lakien (Albert Betzin muotoilema laki) mukainen tuuliroottorin maksimaalinen hyötysuhde teoriassa on 59,3 % (ei 69%). Käytännössä jäädään parhaimmillaankin n.50 prosenttiin. Tarkoitaa siis tuulen sisältämän energian muuttamista roottorin avulla mekaaniseksi tehoksi. Lisähäviöitä tulee vielä generaattorissa ja sähkön siirtoon generaattorilta kulutuspisteelle kaapeleissa, jännitteensäätimessä, akuissa ja inverttereissä.
Tuulimyllystä saatavaan tehoon vaikuttaa eniten tuulen nopeus. Kun tuulen nopeus puoliintuu, myllyn teho putoaa 1/8 -osaan lähtötilanteesta. Karkeasti ottaen voisi sanoa, että tuulimyllylle ilmoitetusta nimellistehosta n. 10 % saadaan käytännössä talteen ja hyötykäyttöön koko vuoden aikana keskimääräisenä tehona, näillä pienillä myllyillä. Syynä on matalat mastokorkeudet. Suuret myllyt (4 MW), joiden mastokorkeus on n. 70 - 100 m, pääsevät n. 30 % vuosituottoon nimellistehosta laskettuna.
Alkuperäisen kysymyksen osalta voi todeta, että taloudellisia edellytyksia tuulimyllyn pystyttämiseksi ei ole, koska vuotuinen säästöpotentiaali on lähes olematon. Tuulimylly ja sen lisäksi tarvittava elektroniikka ja akut vanhenevat joka tapauksessa, jolloin uusimistarvetta tulee pitkällä aikavälillä. Uusimisesta aiheutuu kustannuksia, jotka jakautuvat koko myllyn käyttöiälle laskennallisina vuotuisina menoina.
Harrastusmielessä ja ideologisena vaihtoehtona puhtaamman energian tuottamiseksi tuulimyllyjen rakentaminen on tietysti kannatettava ajatus. - taas vihreät
toimenpidelupia ja kieltoja? noin ne vihreät edistävät tuulivoiman käyttöä
- å
Miten ruotsalaiset tässäkin asiassa ovat edellä? Eikö siellä keskustellakaan loputtomasti ja jätetä päätöksiä tekemättä? Siellä pintuulivoimaloita on runsaasti.
Suomessa riidellään ilmeisesti loputtomasti ja jätetään viisaat päätökset tekemättä. Rautakauppa rakensi voimalansa ja nyt odottaa sähköyhtiöltä lupaa kytkeä se verkkoon!!
Tänne pitää saada muutama"Walliini" oikomaan suomalaisten kuplajohtajien mutkat suoriksi.
- college essays
As for me it is really great that you use such kind of aternative energy for your needs!
college essays - Aina voi kysyä
Kannattanee ksysyä tarjousta noista pienistä myllyistä nordicsolar.fi. Itse hankin sieltä 400W myllyn ja on toiminut moitteetta. Nettisivuilla on joitakin isompiakin myllyjä, mutta niistä en tiedä. Sain heiltä hinnat pystyroottoimalleillekin, kun niitä mietin mutta päädyin lopulta perinteiseen....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta842200- 491916
Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt231838Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu72159050+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin101578- 771482
hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo241393Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61352- 721311
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121294