Aurinkokeräin!

minä vaan

Aikani kuluksi otin tuossa asiakseni laskea onko mahdollista suomenoloissa lämmittää vanhaa hirsitaloa ympäri vuoden pelkän aurinkoenergian avulla.. Ja tuloksena ylättävästi että VOI!

toki laskelmieni mukaan jotka tein oman taloni (vanha hirsitalo) mukaan tarvitsen noin 50m2 keräimiä sekä noin 500m3 Varaajan.keräimien pitäisi saada kesän aikana ladattua tuo 500m3 varaaja kuumaksi, joka puolestaan taas häviö mukaan lukien pitäisi riittää talven yli. Varaajan eristyksen laskin 10cm tyhjiöelementillä. jolloin kokonais tehohäviöksi 60 asteen lämpöerolla sain noin 1500w joka on huomioitu jo noihin varaajan ja keräimien kokoon.

tästäpä sainkin idean että seuraavaa taloa rakentaessani valan betonista tuollaisen 500m3 eristetyn altaan taloni alle ja rakennan keräimet katolle...

jos otetaan huomioon että talo on uusi ja energian kulutus huomattavasti pienempi niin nuo varaajan sekä keräimien koot pienenevät huomattavasti..


mutta sitten hintalaskelma perustuen järjestelmään joka tuottaa 3000l öljylämmityksen verran energiaa..

Paneelien rakennus (itse metallialan yrittäjänä valmistan itse) 2000€
putkistot asennus 500€
Varaaja (hyvä arvio) Kaivuu valu eristys 20000€
järjestelmän elektroniikka 500€
muuta työtä osaa jne 1000€
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Kokonaiskustannus 24000€


Ei ole halpaa, mutta järjestelmän toimiessa säästöä tulee 3000€/ vuosi öljylämmitykseen verrattuna joten kuoletusajaksi 8v, jonka jälkeen energia on täysin ilmaista.. mikäli järjestelmä tulee uuteen taloon riittää huomattavasti pienempi ja halvempi systeemi...


Ajatuksia kehiin!!! HULLUA eikö totta?

64

7467

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • iisohkoo?

      kuinka iso pitää uudiskohteen olla, että 3000€/v menee lämmitykseen? siis kun maalämpöä ei saa kannattavaksi alle 200m2 mökissä niin toi o ihan eri sfääreis :)

    • Visio vain...

      Tuollaista varaajaa kutsutaan kai termilla "Seasonal Heat Storage" tms.. ja sillä löytää Googlesta tietoa.

      Itse olen miettinyt tuollaista samanlaista viritystä jos rakentaisi uuden talon. Jos talon alapohjan alle rakentaisi vaikka 5m * 7m * 2m kokoisen betonisen altaan ja eristäisi sen hyvin, niin eikai siihen 20.000 euroa menisi. No jotain menisi kuitenkin.

      Vielä jos olisi ns. "lämpöalapohja", niin altaasta karkaava lämpö saataisiin talteen ilmanvaihdon kautta talon lämmitykseen.

      Tilavuutta tuolla olisi noin 70m2. Jos senkin määrän saisi vettä lämpimäksi syyskuun loppuun mennessä, niin kyllähän siitä hetken aikaa imisi lämpöä.

      Lämmön ajattelin siirtää niin, että teknisessä tilassa olisi sähkötoiminen varaaja ja sinne tuleva vesi kierrätettäisiin tuon 70m2 varaajan läpi. Tulovesi olisi siis lämmöltään se mitä siellä isossa altaassa on.

      Silloin kuin 70m2 varaaja on kylmänä, niin erotus lämmitetään sähköllä.

      Tuota allasta voisi muuten ehkä käyttää myös tuloilman esilämmitykseen. Eli altaasta saisi hyötyä silloinkin kun veden lämpötila tammikuulla rupeaa olemaan 5 astetta. En usko että allas menisi jäähän asti ennen kevättä, kun aurinkopaneelit rupeaisi kuitenkin jo maaliskuulla tuottamaan lämpöä altaaseen.

      • minä vaan

        Hienoja visioita olet sinäkin suunnitellut..

        Eli täsmennän viellä kirjoittajalle Isohkoo? että ota huomioon maalämmössä on jokatapauksessa sähkönkulutusta 1/3 osa. Aurinkoenergiassa ainoastaan kiertovesipumpun ja elektroniika sähkö eli noin 1/1000 osa. Maalämpölaitteet vaatii huoltoa, ja todennäköisesti laite pitää uusia 15 vuoden päästä, kun taas rst valmistetuille aurinkokeräimille ei tarvitse tehdä mitään ikinä.. korkeintaan kiertovesipumpun vaihto joskus.

        Joo tosiaan tuo laskelma oli perusteena meidän järjestelmälle jonka vuosikulutus on noin 3000€/vuosi. Toki kattilamme perässä on 2 asuntoa..

        tuon alapohjan kautta huoneilmaan vapautuvan lämmön olin ottanut huomioon varaajan eristystä laskiessa, mutta en ole ottanut huomioon itse ympäröivän maa-aineksen eristävyyttä, joka sekin vaikuttaa aika paljon asiaan.

        tuon sisääntulevan huoneilman esilämmityshän tuntuu hyvältä idealta, toki koko lämmityksenhän voisi ohjata noin että puhallin kierrättää huoneilmaa tuon vesialtaan läpi termostaatin ohjaamana.


      • Lämmin tupa
        minä vaan kirjoitti:

        Hienoja visioita olet sinäkin suunnitellut..

        Eli täsmennän viellä kirjoittajalle Isohkoo? että ota huomioon maalämmössä on jokatapauksessa sähkönkulutusta 1/3 osa. Aurinkoenergiassa ainoastaan kiertovesipumpun ja elektroniika sähkö eli noin 1/1000 osa. Maalämpölaitteet vaatii huoltoa, ja todennäköisesti laite pitää uusia 15 vuoden päästä, kun taas rst valmistetuille aurinkokeräimille ei tarvitse tehdä mitään ikinä.. korkeintaan kiertovesipumpun vaihto joskus.

        Joo tosiaan tuo laskelma oli perusteena meidän järjestelmälle jonka vuosikulutus on noin 3000€/vuosi. Toki kattilamme perässä on 2 asuntoa..

        tuon alapohjan kautta huoneilmaan vapautuvan lämmön olin ottanut huomioon varaajan eristystä laskiessa, mutta en ole ottanut huomioon itse ympäröivän maa-aineksen eristävyyttä, joka sekin vaikuttaa aika paljon asiaan.

        tuon sisääntulevan huoneilman esilämmityshän tuntuu hyvältä idealta, toki koko lämmityksenhän voisi ohjata noin että puhallin kierrättää huoneilmaa tuon vesialtaan läpi termostaatin ohjaamana.

        Kymmenen vuotta sitten rakennetut talot kuluttavat n. 120kWh/m2. Matalenergiatalot kuluttavat 60kWh/m2 ja tulevat passiivitalot 20kWh/m2.

        Jos tuo 3000€ pyöristetään 30 000kWh:ksi, niin talon koot saavat olla

        Matalaenergiatalo 30 000 / 60 = 500m2
        Passiivitalo 30 000/ 20 = 1 500m2

        Eli aika isoista taloista puhutaan. Otetaan nyt tähän oma matalaenergiatalo, joka rakennettu 4 vuotta sitten. Neliöitä 300m2 ja lämmitykseen mennyt n. 18 000kWh vuodessa. Tulevat määräykset ovat vielä tiukempia, eli tuon alle menee aivan normitalo vuoden kuluttua.

        Eli tuollaiset 3 000€/ vuosi lämmitykseen ovat todella utopistisia.

        Mutta voit tuollaista aivan rauhassa rakennella, jos kiinnostaa. Ei kai mikään sitä käsittääkseni estä.


    • Lämmin Varaaja

      Jo on suunnitelmissa eroa. Toinen aikoo pärjätä vuoden 500 m3 varaajalla, toinen saman vuoden 70 m3 varaajalla.

      Tuttava lämmittää kolmen kuution varaajaa puilla. Se riittää kunnon talvipakkasilla talon lämmitykseen noin vuorokauden kun lämmittää sen yli 80 asteeseen.

      Noita isoja varaajia ei voi lämmittää läheskään niin kuumaksi joten taitaa jäädä varaajien kapasiteetti vajaaksi. Tuon vertauksen perusteella 70 m3 varaaja on pikemminkin viikkovaraaja, eli lämpö tyhjenee viikossa talvipakkasilla. 500 m3 varaaja olisi silloin parin kolmen kuukauden varaaja. Koko talven varaajaksi siitäkään tuskin olisi.

      Kahdessa edellisessä kaavailussa ei ole minkäänlaisia kapasiteettilaskelmia eikä niitä ole minullakaan.

      Onnea ja menestystä.

    • Visio vaan...

      Tuossa 70m3 varaajassa ei ole ideana että sillä saisi koko talvikauden lämmitystarpeen hoidettua. Ei siihen teoriassakaan mene kuin muutama tuhat kilowattituntia.

      Mutta vaikka unohdettaisiin tuo lämmityskäyttö. Paljonkos 70m3 veden jäädyttämiseen tarvitsisi energiaa? Aivan älyttömästi (faasimuutos). Toisinsanoen voisi kuvitella että se toimisi hyvin tuloilman esilämmittimenä pakkasilla.

      Lisäksi tuohon 70m3 lämminvesivarastoon saisi kyllä saisi talteen aika mukavasti energiaa, että kyllä sillä jonkun aikaa varaajaan tulevaa vettäkin lämmittäisi.

      Ei kyllä koko talvea, mutta kuten mainittua tuloilman lämmitykseen se voisi toimia kuin buikki.

      Eli:

      - Syyskuun loppuun asti aurinkokeräimillä saisi lämmitettyä vettä... sanotaan 60 astetta loppulämpö.

      - Siitä lämpö lähtisi laskemaan... hukkalämpö kerätään lämpimään alapohjaan ja tulovettä lämmitetään niin pitkään kun lämpöä riittää. Lopultahan vesi menee sitten sen 4 asteisen veden läpi, ilman suurempaa hyötyä.

      - Kun veden lämpötila on vaikka sen < 10 astetta, niin lyödään tuloilman esilämmitys päälle. Sillä päästellään sitten maaliskuulle asti kunnes rupeaa taas altaan vesi lämpeämään.

      Tuskin tuo itseään ihan heti maksaisi takaisin, mutta käyttökustannukset järjestelmästä ei olisi paljon mitään. Muutama kymppi vuositasolla.

    • minä vaan

      aurinkoenergiaa hyödynnettävissä noin isoilla paneeleilla on vielä lokakuullakin, joten tuon varaajan ei tarvitsekaan kestää kuin noin 4kk.

      Sitä paitsi keräimillä saat veden lmmön nostettua kiehumispisteeseen, mutta paneeleiden hyötysuhde heikkenee varaajan lämmön noustessa.

      Laskelmia jos haluat niin voin niitä koittaa laittaa tänään töiden jälkeen.

      • Sää vai?

        Eli pitäisi osastoida varaaja pienempiin yksiköihin että lämpötila ero säilyisi mahdollisimman pitkään suurena.


    • ei enää....,

      Keravalla oli aurinkotaloja, katot varaajia täynnä ja kallioon louhittu vesivaraaja. Sijaitsi Saviolla, mutta lämmittäminen tuli yhtä kalliiksi kun tavallisillakin taloilla, ja laitteet on purettu pois ja viety romuttamolle. Googleta "Keravan aurinkokylä" löytyskö jotakin infoa.

      • Keravasta...

        Niin on hyvä muistaa, että tuo Keravan aurinkokylä oli aurinkoSÄHKÖ kokeilu ja hanketta johti eräs tietty energialan "professori", jonka meriittilista täydellisissä fiaskoissa on vankkumattoman vahva.

        Tuolla ei ole mitään tekemistä aurinkoLÄMMÖN kanssa.


      • Auringon on pop

        Ei ole mitään järkeä varastoida vettä minkäänlaiseen säiliöön, jois säiliö ei ole eristetty. Esi-isämme varastoivat jäitä sahapurukasaan ja jäät olivat käyttökelpoisia heinäkuussakin.Niillä jäähdytettiin maito ja pidettiin kylmänä.
        Toimiihan se toisinkinpäin.


    • siitä vaan rakentama

      Nopeasti laskien 500 kuutiota vettä riittäisi suunnileen 20.000kWh tuottamiseen. Vesi pitäisi lämmittää kesällä kiehuvaksi ja talvella se ei saisi laskea alle 50 asteen, jotta siitä saa myös lämpimän käyttöveden ilman lisäenergiaa.

      Eräässä aurinkolämpötalossa on tehty 20 neliön tasokeräimillä 10.000kWh vuodessa, joten tuo 20.000kWh pitäisi kai hoitua 40 neliön keräimillä, tosin hyötysuhde taitaa heiketä aika paljon kun loppukesästä pitäisi tuottaa sata-asteista vettä.

      Rakennuskustannukset saa varmaan kertoa kahdella, vaikka kuinka teksisi itse...

      Mutta ei tämä ihan mahdoton ajatus ole, mutta ehkä liian kallis ollakseen järkevä.

    • Visio vaan...

      Tuossa minun 70m3 visiossani kyse on ehkä pohjimmiltaan siitä, että mielestäni aurinkokerääjien takana on aivan liian pienet varaajat, jotta kaikki hyöty saataisiin irti.

      Ja vielä bonuksena kun siihen kytkisi vesitakan kiinni, niin takkaa voisi polttaa niin paljon kuin lystää eikä olisi kiehumisvaaraa.

      Eli SUUREN varaajan ideana olisi ottaa KAIKKI energia talteen, eikä törmätä koskaan siihen tilanteeseen että varaaja on täynnä. Esimerkki: heinäkuulla voi hyvin tulla ensin viikko hellettä jolloin energiaa tulee yli äyräiden.

      Sitten tulee viikko pelkkää sadetta ja myrskyä. Onhan se hassua että silloin pitää laittaa vastukset päälle, kun kuitenkin edellisellä viikolla energiaa oli ihan hulvattomasti tarjolla.

      Lisäksi tuo säiliö todellakin olisi aika mielenkiintoinen talvella tuloilman esilämmitykseen. Jos sitä vesitakkaa polttelisi sen verran että vesi olisi vaikka 10-15 asteista siellä säiliössä, niin tuloilman lämpötilaa saisi huimasti nostettua ennen IV-konetta.

      Käyttöveden lämmitykseen tuo ei nyt mitään ihmeellistä toisi... erotus pitäisi lämmittää vastuksilla. Mutta eipä se pari kuukautta käyttövettä nyt ihmeitä maksa.

      • Vesitakka järjetön

        Minä en suostu koskaan ymmärtämään tuota vesitakkaa :) Mitä halvatun järkeä on kantaa kutiotolkulla puuta pirttiin lämmittämistä varten?!? Eikö kannata laittaa pannuhuone ja sinne kunnollinen suuritehoinen keskuslämmityskattila? Pannuhuoneen lattialla ei haittaa vaikka siellä on vähän puuroskaa ja kengistä tullutta lunta, olohuoneen persialaismatolla se ottaa ainakin jotain henkilöä päähän.

        Vesitakka voi tulla kyseeseen saneerauskohteessa jossa ei ole kohtuullisesti järjestävissä pannuhuonetta, tai sitten jossain mökillä jossa käyttö on satunnaista.


      • Lämmin kesä tulossa
        Vesitakka järjetön kirjoitti:

        Minä en suostu koskaan ymmärtämään tuota vesitakkaa :) Mitä halvatun järkeä on kantaa kutiotolkulla puuta pirttiin lämmittämistä varten?!? Eikö kannata laittaa pannuhuone ja sinne kunnollinen suuritehoinen keskuslämmityskattila? Pannuhuoneen lattialla ei haittaa vaikka siellä on vähän puuroskaa ja kengistä tullutta lunta, olohuoneen persialaismatolla se ottaa ainakin jotain henkilöä päähän.

        Vesitakka voi tulla kyseeseen saneerauskohteessa jossa ei ole kohtuullisesti järjestävissä pannuhuonetta, tai sitten jossain mökillä jossa käyttö on satunnaista.

        Ja varsinkin kun tuohon lisää sen, että vesitakat luovuttavat n. 30% lämmöstänsä veteen ja loput 70% ympäristöönsä.


      • Vesitakasta.
        Lämmin kesä tulossa kirjoitti:

        Ja varsinkin kun tuohon lisää sen, että vesitakat luovuttavat n. 30% lämmöstänsä veteen ja loput 70% ympäristöönsä.

        Vesitakassa on paljonkin järkeä nimenomaan uudiskohteessa. Hyvälaatuinen saksalainen vesitakka ei todellakaan luovuta 70%:ia lämmöstä huoneilmaan. Todellisuudessa luku on 5-10% ja loput menee veteen.

        Älkää sekoittako kuvioon mitään itsetehtyä virityksiä, missä tiilitakkaan on heitetty kieppi kupariputkea.

        Kunnon vesitakassa on siksi järkeä, että käytännössä kaikkiin omakotitaloihin halutaan pelkästään tunnelman vuoksi takka. Passiivitalossa tai matalaenergiatalossa ne vain tuppaavat lämmittämään liikaa. Siksi se vesitakan luovuttama 10% ilmaan on aivan riittävä.

        Loppulämpö kannattaa ehdottomasti tuupata veteen, mistä sen saa haluttaessa jaettua sitten tasaisesti taloon. Pitemmän ajan kuluessa.


      • hohhoijakkaa...
        Vesitakasta. kirjoitti:

        Vesitakassa on paljonkin järkeä nimenomaan uudiskohteessa. Hyvälaatuinen saksalainen vesitakka ei todellakaan luovuta 70%:ia lämmöstä huoneilmaan. Todellisuudessa luku on 5-10% ja loput menee veteen.

        Älkää sekoittako kuvioon mitään itsetehtyä virityksiä, missä tiilitakkaan on heitetty kieppi kupariputkea.

        Kunnon vesitakassa on siksi järkeä, että käytännössä kaikkiin omakotitaloihin halutaan pelkästään tunnelman vuoksi takka. Passiivitalossa tai matalaenergiatalossa ne vain tuppaavat lämmittämään liikaa. Siksi se vesitakan luovuttama 10% ilmaan on aivan riittävä.

        Loppulämpö kannattaa ehdottomasti tuupata veteen, mistä sen saa haluttaessa jaettua sitten tasaisesti taloon. Pitemmän ajan kuluessa.

        Vesitakka jos mikä on viritys...

        Pannuhuone ja varaaja, jos puilla lämmittää.


      • Lämmin kesä tulossa
        Vesitakasta. kirjoitti:

        Vesitakassa on paljonkin järkeä nimenomaan uudiskohteessa. Hyvälaatuinen saksalainen vesitakka ei todellakaan luovuta 70%:ia lämmöstä huoneilmaan. Todellisuudessa luku on 5-10% ja loput menee veteen.

        Älkää sekoittako kuvioon mitään itsetehtyä virityksiä, missä tiilitakkaan on heitetty kieppi kupariputkea.

        Kunnon vesitakassa on siksi järkeä, että käytännössä kaikkiin omakotitaloihin halutaan pelkästään tunnelman vuoksi takka. Passiivitalossa tai matalaenergiatalossa ne vain tuppaavat lämmittämään liikaa. Siksi se vesitakan luovuttama 10% ilmaan on aivan riittävä.

        Loppulämpö kannattaa ehdottomasti tuupata veteen, mistä sen saa haluttaessa jaettua sitten tasaisesti taloon. Pitemmän ajan kuluessa.

        Vai 5-10%. Joopa joo. Jo takan luukun läpi hehkaa enemmän.

        Vesitakka on osoittaunut ongelmaksi aika monessa uudiskohteessa, jossa niitä on asenneltu olohuoneeseen. Ongelma syntyy nimenomaan siitä, että huone lämpenee liikaa.

        Juuri yhdessä Rakennusmaailmassa noita mm. testattiin. Eivät vaikuttaneet kovinkaan vakuuttavilta.


      • jep jep .
        Lämmin kesä tulossa kirjoitti:

        Vai 5-10%. Joopa joo. Jo takan luukun läpi hehkaa enemmän.

        Vesitakka on osoittaunut ongelmaksi aika monessa uudiskohteessa, jossa niitä on asenneltu olohuoneeseen. Ongelma syntyy nimenomaan siitä, että huone lämpenee liikaa.

        Juuri yhdessä Rakennusmaailmassa noita mm. testattiin. Eivät vaikuttaneet kovinkaan vakuuttavilta.

        " Eivät vaikuttaneet kovinkaan vakuuttavilta"

        Jos vähänkään miettii myyntililturgiaa pidemmälle, niin tajuaa oitis, että vesitakassa ei ole mitään järkeä.

        Pientalosta haaveilevaa kerrostaloelättiä on niin saatanan helppo kusta silmään kun maalailee romanttisen kuvan valkeasta karvamatosta ja takkatulen loimotuksesta....


    • minä vaan

      vastaus sinulle "lämmin tupa"...

      Kuten jo kerroin tuolla aiemmin on nuo laskelmat tehty omille tarpeilleni.. tällä hetkellä kattilamme lämmittää vuonna 1929 siirrettyä 250m2 hirsitaloa sekä 130m2 vuonna -45 rakennettua Hirsi/puutaloa.. Ymmärtänet että energiaa kuluu tuollaisten lämmitykseen, joten tuo 3000€/kk on ennemminkin sievistelty. Sitä paitsi kun lähdetään vertaamaan uusiin taloihin joidenka energiakulutus on huomattavasti pienempi niin siihen riittää huomattavasti pienempi systeemi, jolloin myös rakennuskustannukset on huomattavasti pienemmät. miksi laittaa 15k€ maalämpöön että saa pudotettua lämmityskulut 1/3 osaan, kun samalla rahalla ne saa kokonaan pois!

      • minä vaan

        korjaus edelliseen... 3000€/vuosi eikä kk


      • lämmin tupa
        minä vaan kirjoitti:

        korjaus edelliseen... 3000€/vuosi eikä kk

        Kirjoitat kuitenkin.

        "Ei ole halpaa, mutta järjestelmän toimiessa säästöä tulee 3000€/ vuosi "

        Eli vertaat vanhan talosi energiankulutusta uuteen ja perustelet vanhan talon energiankulutuksella uutta investointia.

        Systeemin kokoa en itse lähtenyt laskemaan, vaan kommentoin pelkästään sinun laskujasi.

        Maalämpö uusissa taloissa taitaa olla vain tietyn fanaattisen ryhmän paatosta. Ei kukaan laskutaidon omaava ihminen laita maalämpöä passiivitaloon. Tuollaiseen vertaaminen lienee ns. turhaa. Jos passiivitalon lämmitykseen menee vaikka maksimissaan 500€/vuosi, niin aivan turha rakentaa mitään isoa lämmitysjärjestelmää, koska ne eivät maksa itseään ikinä takaisin. Tuossahan yksi passiivitalojen perustelu onkin, eli laitetaan lämmitysjärjestelmässä säästyneet rahat eristeisiin.

        Mitä tuohon ilmanvaihdon ilman esilämitykseen tulee, niin tuossa ei mielestäni ole järkeä. Pyöriväkennoinen takaa saman 80% hyötysuhteen tuloilmasta kovillakin pakkasilla. Ennemmin kannattaa ilmaa jälkilämmittää, jolloin saadaan 100% hyöty, eikä esilämmittää, jolloin hyöty on vain 20%. Toisaalta näin kyllä saadaan kilowatteja poltettua, jos sitä halutaan.


    • Epäilen kustannuksia

      Kellarikerroksen kokoisen varaajan rakentaminen maksaa takuuvarmasti enemmän kuin 20.000€. Sehän maksaa enemmän kuin kellarin rakentaminen taloon!! Mahtaako 100.000€ riittää?

      Lisäksi näkisin melkoisena riskinä vesisäiliön talon alla. Ettei vaan jatkuva kosteusrasitus alhaalta tekisi tuhoja taloon?

      • Yläkanttiin arvioit

        Pienipä on talo, jos pohjapinta-ala on 5 * 7 metriä ja korkeuttakin kellarilla olisi vain 2 metriä.

        Käytännössä tekisin tuon altaan talon alle niin, että kaivaisin anturan talolle tavallista hieman syvemmälle, jotta altaan pohja on anturan tasolla.

        Altaalle nikkaroisin myöskin anturan, mihin upottaisin jämerät tartuntateräkset. Itse altaan tekisin eristämättömästä valuharkosta hyvin terästäen. Pohjalle laittaisin ensin vahvan EPS:n ja sitten valaisin päälle betonin.

        Sisältäpäin vesieristäisin tuon joko lasikuidulla epoksilla tai sitten jos innostuisi, niin ostaisi ruostumatonta peltiä ja tekisi siitä sisustan.

        Omaa työtä käyttäen ei tuohon millään menisi kuin max. 10.000 euroa extraa verrattuna normaaliin perustukseen. Tuo olisi kuin kellarillinen talo, mutta kellarin sisällä olisi tuollainen "kuutio", eli vesiallas.


      • 500 kuutiota
        Yläkanttiin arvioit kirjoitti:

        Pienipä on talo, jos pohjapinta-ala on 5 * 7 metriä ja korkeuttakin kellarilla olisi vain 2 metriä.

        Käytännössä tekisin tuon altaan talon alle niin, että kaivaisin anturan talolle tavallista hieman syvemmälle, jotta altaan pohja on anturan tasolla.

        Altaalle nikkaroisin myöskin anturan, mihin upottaisin jämerät tartuntateräkset. Itse altaan tekisin eristämättömästä valuharkosta hyvin terästäen. Pohjalle laittaisin ensin vahvan EPS:n ja sitten valaisin päälle betonin.

        Sisältäpäin vesieristäisin tuon joko lasikuidulla epoksilla tai sitten jos innostuisi, niin ostaisi ruostumatonta peltiä ja tekisi siitä sisustan.

        Omaa työtä käyttäen ei tuohon millään menisi kuin max. 10.000 euroa extraa verrattuna normaaliin perustukseen. Tuo olisi kuin kellarillinen talo, mutta kellarin sisällä olisi tuollainen "kuutio", eli vesiallas.

        Tässä puhutaan nyt 500 kuution varaajasta, jolla on tarkoitus siis pärjätä vuosi.

        Raudat, eristeet, harkot ja betonit yksistään tekee jo sen 20 tonnia. Veden pitävyyden eteenkin pitäisi kai tehdä jotain? Rakenteellisesti varmaan aika haastava ettei tule liikkumisesta tai kuivumisesta murtumia joista vesi karkaisi? Perusten kantavuus on tietysti kiinni maaperästä, mutta taitaa mennä paalutushommiksi.

        Teoriatasolla ihan kiva ajatusleikki, mutta käytännössä kannattamatonta


    • dsfhg56
    • Ei tuolla rikastu
      • satku tienattu...

      • Visio vain...
        satku tienattu... kirjoitti:

        http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Kolho/kolho.html

        Seurannassa myös toinen kohde jossa 12m2 keräimet.

        Tuotto 916kWh (ilmeisesti vuoden alusta?).

        Niin noissa mittauskohteissa on molemmissa näin keväällä sen ongelma, mitä tuolla SUURELLA varaajalla yrittäisin taklata...

        Eli kun kevätaurinko rupeaa lämmittämään niin aluksihan sieltä ei kovin kuumaa vettä saa... ja jos aurinkokeräin on kytketty lämminvesivaraajaan, niin ei sieltä paneelista voi 20 asteista vettä ottaa, kun se muuten jäähdyttäisi varaajaa. Eli hukkaan menee kevät aurinko...

        Tuossa SUURESSA varaajassa olisi 1.3.2011 ollut YKSI asteista vettä ja siihen olisi voinut heti kun paneelien lämmitysteho nousee plussalle ruveta imemään lämpöä.

        Ja sitä mukaa kun veden lämpö nousee tankissa, niin tulovesi käyttövesivaraajaan rupeaa lämpenemään. Aluksi tosin marginaalisella hyödyllä.

        Mutta ideana olisi päästä kesällä ja syksyllä helposti viikon tai kahden synkän sadejaksonkin yli ilman vaikeuksia. Ja sitten kun ei enää käyttöveden lämmitykseen ole iloa syksyllä, niin rupeaa lämmittämään tuloilmaa.


        Olen keksinyt tuolle oman nimenkin: "Vuodenaikatasaaja".


      • Monta varaajaa
        Visio vain... kirjoitti:

        Niin noissa mittauskohteissa on molemmissa näin keväällä sen ongelma, mitä tuolla SUURELLA varaajalla yrittäisin taklata...

        Eli kun kevätaurinko rupeaa lämmittämään niin aluksihan sieltä ei kovin kuumaa vettä saa... ja jos aurinkokeräin on kytketty lämminvesivaraajaan, niin ei sieltä paneelista voi 20 asteista vettä ottaa, kun se muuten jäähdyttäisi varaajaa. Eli hukkaan menee kevät aurinko...

        Tuossa SUURESSA varaajassa olisi 1.3.2011 ollut YKSI asteista vettä ja siihen olisi voinut heti kun paneelien lämmitysteho nousee plussalle ruveta imemään lämpöä.

        Ja sitä mukaa kun veden lämpö nousee tankissa, niin tulovesi käyttövesivaraajaan rupeaa lämpenemään. Aluksi tosin marginaalisella hyödyllä.

        Mutta ideana olisi päästä kesällä ja syksyllä helposti viikon tai kahden synkän sadejaksonkin yli ilman vaikeuksia. Ja sitten kun ei enää käyttöveden lämmitykseen ole iloa syksyllä, niin rupeaa lämmittämään tuloilmaa.


        Olen keksinyt tuolle oman nimenkin: "Vuodenaikatasaaja".

        Täytyy rakentaa monta varaajaa, joilla on eri tarkoitus ja eri lämpötila. Käyttöveden esilämmitys on keväällä ehkä vain 5 asteinen.

        Kaikki johtaa siihen että kustannukset nousee ja kannattavuus katoaa...


    • minä vaan

      nimenomaan.. ja ottakaahan huomiooon että tuossa Lappeenrannan talossa on todellakin vain 2 kuution varaaja joka pysyy kuumana tuollaisten keräimien ansiosta.. kun varaaja on kuuma, ei lämpöä kerätä enään talteen... tuosta syystä johtuu pieni tuotto suurimmaksi osaksi.. Suomessa hyvissä olosuhteissa saa noin 400-500 Kwh/neliö vuodessa auringosta energiaa talteen joten tuosta 19,2m2 keräimistä pitäisi vuodessa saada 7700-9600 kw/h

      • Kaikki talteen

        Lappeenrannan systeemistä oli saatu vuonna 2010 noin 10.000kWh, joten juuri mitään ei ole jäänyt kesälläkään hyödyntämättä.


    • Visio vaan...

      Tuollainen "vuodenaikatasaaja" on tietenkin siitä hankala, että se pitäisi suunnitella jo rakennusvaiheessa taloon tai talon lähelle.

      Optimaalinen paikka sille on edelleen mielestäni talon alapohja, sillä oletuksella että kyse ei ole ulkoilmalla tuulettuvasta ratkaisusta (vaan pitää olla ns. lämpöalapohja). Näin karkaava hukkalämpö saataisiin talteen.

      Itse pidän tuossa suuressa varaajassa myös siitä ajatuksesta, että siellä olevan veden lämpötilan ei tarvitse olla niin kovin korkea. Vaikka se kesälläkin saataisiin vain 40 asteiseksi, niin eipä se mielestäni paljoa haittaisi.

      Tulovesi varaajaan olisi kuitenkin 40 asteista, jolloin sähköllä sen nostaminen käyttölämpöön on sangen energiataloudellista. Tilanne kuitenkin korjaantuisi sen viikon sadejakson aikana, kun edelleen tulisi 40 asteista vettä, kun "suorassa" aurinkolämmössä pienellä varaajalla oltaisiin nollatuotossa.

      Ja edelleen korostaisin tuota talvikäytön mahdollisuutta. Ilmanvaihdon kautta menee kuitenkin hurja määrä energiaa hukkaan, kun IV-koneelle vedetään pakkasilmaa.

      Esilämmitetyllä ilmalla jokaikinen IV-kone toimii muutenkin paremmin, puhumattakaan energiansäästöstä.

      • lämmin tupa

        "Ja edelleen korostaisin tuota talvikäytön mahdollisuutta. Ilmanvaihdon kautta menee kuitenkin hurja määrä energiaa hukkaan, kun IV-koneelle vedetään pakkasilmaa."

        Kerrot mitä tarkoitat hurjalla määrällä tässä tapauksessa?

        Jos oletetaan pakkasta olevan -10 astetta ja sisällä 20 astetta, eli lämpötilaero on 30 astetta ja talon koko tavanomainen 150m2, niin ilmaa vaihdetaan n. 55 ltr/s. Tuo tekee 80% omaavalla pyöriväkennoisella LTO:lla tehona 400W.

        Kyseisillä arvoilla ilman jälkilämmitystä tuloilma on 14 asteista ja haluttu lämpötila pari astetta sisäilmaa kylmempää, jolloin saadaan lämmitystarpeeksi enään reilusti alle 300W. Minusta olematonta, mutta teikäläisestä hurjaa.

        Jos ja kun tuota alle 300W verrataan talon lämmitystarpeeseen samassa lämpötilassa, niin kyseinen teho on olematon. Olemattomalla tarkoitan, että teho on joitakin prosentteja (lue: reilusti alle 10%) lämmitystarpeesta. Huomioitakoon nyt, että tässähän puhuttiin talon lämmittämisestä ympäri vuoden aurinkoenergialla.

        Jos verrataan tuota esim. lämpimään käyttöveteen, niin lämmin vesi vie keskimärin (2 2 normiperhe) 500W tehon kesät talvet. Tuo yllä oleva ilmanvaihdon jälkilämmitys oli laskettu -10 asteen pakkasessa. Suurimman osan vuodesta jälkilämmitystä ei tarvita.

        Näin sitä saatiin hurja vs. olematon. Yllä perusteluni siihen, että tarve on "olematon". Perustelisitko hieman väitettäsi "hurja".


      • näinhän se on
        lämmin tupa kirjoitti:

        "Ja edelleen korostaisin tuota talvikäytön mahdollisuutta. Ilmanvaihdon kautta menee kuitenkin hurja määrä energiaa hukkaan, kun IV-koneelle vedetään pakkasilmaa."

        Kerrot mitä tarkoitat hurjalla määrällä tässä tapauksessa?

        Jos oletetaan pakkasta olevan -10 astetta ja sisällä 20 astetta, eli lämpötilaero on 30 astetta ja talon koko tavanomainen 150m2, niin ilmaa vaihdetaan n. 55 ltr/s. Tuo tekee 80% omaavalla pyöriväkennoisella LTO:lla tehona 400W.

        Kyseisillä arvoilla ilman jälkilämmitystä tuloilma on 14 asteista ja haluttu lämpötila pari astetta sisäilmaa kylmempää, jolloin saadaan lämmitystarpeeksi enään reilusti alle 300W. Minusta olematonta, mutta teikäläisestä hurjaa.

        Jos ja kun tuota alle 300W verrataan talon lämmitystarpeeseen samassa lämpötilassa, niin kyseinen teho on olematon. Olemattomalla tarkoitan, että teho on joitakin prosentteja (lue: reilusti alle 10%) lämmitystarpeesta. Huomioitakoon nyt, että tässähän puhuttiin talon lämmittämisestä ympäri vuoden aurinkoenergialla.

        Jos verrataan tuota esim. lämpimään käyttöveteen, niin lämmin vesi vie keskimärin (2 2 normiperhe) 500W tehon kesät talvet. Tuo yllä oleva ilmanvaihdon jälkilämmitys oli laskettu -10 asteen pakkasessa. Suurimman osan vuodesta jälkilämmitystä ei tarvita.

        Näin sitä saatiin hurja vs. olematon. Yllä perusteluni siihen, että tarve on "olematon". Perustelisitko hieman väitettäsi "hurja".

        Oelt oikeassa. Vankkoja mielipiteitä on helppo muodostaa, jos on hyvä meilikuvitus eikä osaa laskea :)


      • Laskutaidoton visio
        näinhän se on kirjoitti:

        Oelt oikeassa. Vankkoja mielipiteitä on helppo muodostaa, jos on hyvä meilikuvitus eikä osaa laskea :)

        Nämä ovat kyllä erinomaisen hankalia keskustella netissä, kun faktahan on se, että jokainen talo on lämmityksen ja ilmanvaihdon puolesta kokonaisuus missä jokainen tekijä vaikuttaa lopputulokseen.

        On totta, että en osaa ihan järkevästi laskea tuollaisen "vuodenaikatasaajan" tuomaa hyötyä.

        Mutta itse ajattelisin, että tuollainen passiivinen vesivarasto olisi sangen kätevä, kunhan ei yritä optimoida sitä mihinkään tiettyyn käyttöön. Tuon tarkoitus olisi siis kesällä auttaa tuottamaan lämmintä vettä ja talvella lämmittämään tuloilmaa.

        Ja ideana olisi se, että sinne tuupataan kaikki liikenevä energia, koska sille Suomen oloissa voi kuvitella löytävänsä käyttöä mihin aikaan vuodesta vain. Uusiutuvista energialähteistä (aurinko, tuuli) saatava energia on vain niin epäsäännöllistä, että siksi tuollainen suuri varaaja (== mikä ei tule "täyteen") voisi olla aika toimiva. Maan alle hautaaminen taas auttaisi siihen, että ko. laitos ei vie tilaa kämpästä.

        Kyllä näitä ratkaisuja mietitään maailmalla ihan vakavasti. Ja jopa niiden toimesta, jotka osaavat laskea.

        Suomen oloihin tuo(kaan) ei tietenkään ole ideaalinen, kun talvi on niin järkyttävän pitkä ja pimeä. Aurinkokerääjien lisäksi tarvitsisi ainakin 2-5kW tuulivoimalan, jotta menisi koko talven yli uusiutuvalla energialla kämpän ja käyttöveden lämmitys.

        Mutta siinäkin tilanteessa tarvittaisiin SUURI varaaja, jotta se helmikuun pakkasjakson yli pääsisi tammikuun tuulienergialla.


      • vähästä ei paljon
        Laskutaidoton visio kirjoitti:

        Nämä ovat kyllä erinomaisen hankalia keskustella netissä, kun faktahan on se, että jokainen talo on lämmityksen ja ilmanvaihdon puolesta kokonaisuus missä jokainen tekijä vaikuttaa lopputulokseen.

        On totta, että en osaa ihan järkevästi laskea tuollaisen "vuodenaikatasaajan" tuomaa hyötyä.

        Mutta itse ajattelisin, että tuollainen passiivinen vesivarasto olisi sangen kätevä, kunhan ei yritä optimoida sitä mihinkään tiettyyn käyttöön. Tuon tarkoitus olisi siis kesällä auttaa tuottamaan lämmintä vettä ja talvella lämmittämään tuloilmaa.

        Ja ideana olisi se, että sinne tuupataan kaikki liikenevä energia, koska sille Suomen oloissa voi kuvitella löytävänsä käyttöä mihin aikaan vuodesta vain. Uusiutuvista energialähteistä (aurinko, tuuli) saatava energia on vain niin epäsäännöllistä, että siksi tuollainen suuri varaaja (== mikä ei tule "täyteen") voisi olla aika toimiva. Maan alle hautaaminen taas auttaisi siihen, että ko. laitos ei vie tilaa kämpästä.

        Kyllä näitä ratkaisuja mietitään maailmalla ihan vakavasti. Ja jopa niiden toimesta, jotka osaavat laskea.

        Suomen oloihin tuo(kaan) ei tietenkään ole ideaalinen, kun talvi on niin järkyttävän pitkä ja pimeä. Aurinkokerääjien lisäksi tarvitsisi ainakin 2-5kW tuulivoimalan, jotta menisi koko talven yli uusiutuvalla energialla kämpän ja käyttöveden lämmitys.

        Mutta siinäkin tilanteessa tarvittaisiin SUURI varaaja, jotta se helmikuun pakkasjakson yli pääsisi tammikuun tuulienergialla.

        Vihreän valheen ansioista huolimatta, energia on edelleen sen verran halpaa että mitään ihan järkyttävän suuria rakennushankkeita ei saa koskaan maksettua ilmaisenergian muodossa takaisin.

        Fiksumpaa vetää nuokin säiliö ja aurinkokeräin rahat eristeinä seiniin ja sijoittaa parempaan lämpötalouteen, jolloin ostoenergian määrä putoaa entisestään.


      • lämmin tupa
        Laskutaidoton visio kirjoitti:

        Nämä ovat kyllä erinomaisen hankalia keskustella netissä, kun faktahan on se, että jokainen talo on lämmityksen ja ilmanvaihdon puolesta kokonaisuus missä jokainen tekijä vaikuttaa lopputulokseen.

        On totta, että en osaa ihan järkevästi laskea tuollaisen "vuodenaikatasaajan" tuomaa hyötyä.

        Mutta itse ajattelisin, että tuollainen passiivinen vesivarasto olisi sangen kätevä, kunhan ei yritä optimoida sitä mihinkään tiettyyn käyttöön. Tuon tarkoitus olisi siis kesällä auttaa tuottamaan lämmintä vettä ja talvella lämmittämään tuloilmaa.

        Ja ideana olisi se, että sinne tuupataan kaikki liikenevä energia, koska sille Suomen oloissa voi kuvitella löytävänsä käyttöä mihin aikaan vuodesta vain. Uusiutuvista energialähteistä (aurinko, tuuli) saatava energia on vain niin epäsäännöllistä, että siksi tuollainen suuri varaaja (== mikä ei tule "täyteen") voisi olla aika toimiva. Maan alle hautaaminen taas auttaisi siihen, että ko. laitos ei vie tilaa kämpästä.

        Kyllä näitä ratkaisuja mietitään maailmalla ihan vakavasti. Ja jopa niiden toimesta, jotka osaavat laskea.

        Suomen oloihin tuo(kaan) ei tietenkään ole ideaalinen, kun talvi on niin järkyttävän pitkä ja pimeä. Aurinkokerääjien lisäksi tarvitsisi ainakin 2-5kW tuulivoimalan, jotta menisi koko talven yli uusiutuvalla energialla kämpän ja käyttöveden lämmitys.

        Mutta siinäkin tilanteessa tarvittaisiin SUURI varaaja, jotta se helmikuun pakkasjakson yli pääsisi tammikuun tuulienergialla.

        Alunperinhän puhe oli uudiskohteesta. Jos pitäydytään uudiskohteissa, niin tuo "hurja" on vähintään harhaanjohtava. En kommentoinut ideaa muuuten pl. tuo "hurja". Eli jos jotain hankintaa perustellaan tällaisella "hurjalla", niin lähtöparametrit ovat jo väärät, saati sitten tuosta tehtävät päätelmät.

        "Tuon tarkoitus olisi siis kesällä auttaa tuottamaan lämmintä vettä ja talvella lämmittämään tuloilmaa."

        Jos lämmintä vettä saadaan kesällä, niin en ymmärrä miksi se pitäisi jäädyttää talvella kalikaksi varaston toimiessa raitisilman esilämmittäjänä. Helpompi oli vetää tuo putki vain maan kautta, kuten tehdäänkin joissakin tapauksissa.

        "Ja ideana olisi se, että sinne tuupataan kaikki liikenevä energia, koska sille Suomen oloissa voi kuvitella löytävänsä käyttöä mihin aikaan vuodesta vain. Uusiutuvista energialähteistä (aurinko, tuuli) saatava energia on vain niin epäsäännöllistä, että siksi tuollainen suuri varaaja (== mikä ei tule "täyteen") voisi olla aika toimiva. Maan alle hautaaminen taas auttaisi siihen, että ko. laitos ei vie tilaa kämpästä."

        Ideasi on siis se, että ladataan kesällä ja tuolla päästellään talveen asti, tai jopa sen yli. Jos et osaa laskea (kirjoituksesi mukaan) kuinka paljon ilman lämmittäminen vie energiaa, niin heräsi pieni epäilys, että oletko laskenut paljonko energiaa on kuutiossa vettä? Aivan vinkkinä puukattilalla usein lämmitetään 2-3 kuutio varaaja kiehuvaksi pakkasilla joka päivä, tai jopa pari kertaa päiväässä. Tämä siis olemassa olevissa taloissa.

        Jos energiansaanti on pientä, niin ei se juurikaan tarvitse varaajaa, koska se menee käyttöön heti sillä samalla hetkellä.

        Suosittelisin hieman laskemaan tuulivoimasta kuinka tajuttoman iso propelli tarvitaan, että se pukkaisin _keskimäärin_ tuollaiset 2-5kW.

        "Mutta siinäkin tilanteessa tarvittaisiin SUURI varaaja, jotta se helmikuun pakkasjakson yli pääsisi tammikuun tuulienergialla. "

        Siinä olet kyllä erittäin oikeassa, että varaajan tulisi olla SUURI. Aivan näin laskemalla tuollainen 500m3 varaaja, joka eristetään passiivitalon eristeitä vastaavalla eristemäärällä, jonka korkeus on 2,5m ja sivut 10x 20m U- arvon ollessa 0,1 valskaa ympäristöönsä (maan alle varaajassa ollessa 90 asteista vettä täynnä) 3,3kW teholla. Tuolloin on oletettu, että altaan katto ei valskaa, koska se tulee taloon hyödyksi. Taloon valskaantuu sisälle kesäkuumalla (jolloin sitä auringolla varataan) 1,3kW teholla, jolloin taloa pitäisi jäähdyttää tuon verran enemmän.

        Eli tarvitaan 3,3kW teho pelkästään ylläpitämään tuota varaajan lämpötilaa.
        Ensin tehdäisiin passiivitalo ja tämän jälkeen allas joka olisi isompi kuin tuo passiivitalo ja eristettäisiin se samalla tavalla kuin itse talo. Saahan sitä eristettä kaupasta ostella niin paljoin kuin haluaa. Aivan varmasti sitä myyvät. Jos nuo eristeet käyttäisi taloon, eli passiivitalon eristeet triplaisi, niin voisi SPU- kauppias hieroa käsiään.

        En nyt tätä kirjoittelua enää jatka, mutta aivan vinkkinä, että kannattanee ehkä hieman laskeskella ensin. Eivät kyseiset laskut mitään vaikeita ole. Vekara käy parhaillaan yläkoulua ja niillä on aivan vastaavia laskuja, eli peruskoulun matikalla ja fysiikalla pitäisi pärjätä.


      • Visio vaan...
        lämmin tupa kirjoitti:

        Alunperinhän puhe oli uudiskohteesta. Jos pitäydytään uudiskohteissa, niin tuo "hurja" on vähintään harhaanjohtava. En kommentoinut ideaa muuuten pl. tuo "hurja". Eli jos jotain hankintaa perustellaan tällaisella "hurjalla", niin lähtöparametrit ovat jo väärät, saati sitten tuosta tehtävät päätelmät.

        "Tuon tarkoitus olisi siis kesällä auttaa tuottamaan lämmintä vettä ja talvella lämmittämään tuloilmaa."

        Jos lämmintä vettä saadaan kesällä, niin en ymmärrä miksi se pitäisi jäädyttää talvella kalikaksi varaston toimiessa raitisilman esilämmittäjänä. Helpompi oli vetää tuo putki vain maan kautta, kuten tehdäänkin joissakin tapauksissa.

        "Ja ideana olisi se, että sinne tuupataan kaikki liikenevä energia, koska sille Suomen oloissa voi kuvitella löytävänsä käyttöä mihin aikaan vuodesta vain. Uusiutuvista energialähteistä (aurinko, tuuli) saatava energia on vain niin epäsäännöllistä, että siksi tuollainen suuri varaaja (== mikä ei tule "täyteen") voisi olla aika toimiva. Maan alle hautaaminen taas auttaisi siihen, että ko. laitos ei vie tilaa kämpästä."

        Ideasi on siis se, että ladataan kesällä ja tuolla päästellään talveen asti, tai jopa sen yli. Jos et osaa laskea (kirjoituksesi mukaan) kuinka paljon ilman lämmittäminen vie energiaa, niin heräsi pieni epäilys, että oletko laskenut paljonko energiaa on kuutiossa vettä? Aivan vinkkinä puukattilalla usein lämmitetään 2-3 kuutio varaaja kiehuvaksi pakkasilla joka päivä, tai jopa pari kertaa päiväässä. Tämä siis olemassa olevissa taloissa.

        Jos energiansaanti on pientä, niin ei se juurikaan tarvitse varaajaa, koska se menee käyttöön heti sillä samalla hetkellä.

        Suosittelisin hieman laskemaan tuulivoimasta kuinka tajuttoman iso propelli tarvitaan, että se pukkaisin _keskimäärin_ tuollaiset 2-5kW.

        "Mutta siinäkin tilanteessa tarvittaisiin SUURI varaaja, jotta se helmikuun pakkasjakson yli pääsisi tammikuun tuulienergialla. "

        Siinä olet kyllä erittäin oikeassa, että varaajan tulisi olla SUURI. Aivan näin laskemalla tuollainen 500m3 varaaja, joka eristetään passiivitalon eristeitä vastaavalla eristemäärällä, jonka korkeus on 2,5m ja sivut 10x 20m U- arvon ollessa 0,1 valskaa ympäristöönsä (maan alle varaajassa ollessa 90 asteista vettä täynnä) 3,3kW teholla. Tuolloin on oletettu, että altaan katto ei valskaa, koska se tulee taloon hyödyksi. Taloon valskaantuu sisälle kesäkuumalla (jolloin sitä auringolla varataan) 1,3kW teholla, jolloin taloa pitäisi jäähdyttää tuon verran enemmän.

        Eli tarvitaan 3,3kW teho pelkästään ylläpitämään tuota varaajan lämpötilaa.
        Ensin tehdäisiin passiivitalo ja tämän jälkeen allas joka olisi isompi kuin tuo passiivitalo ja eristettäisiin se samalla tavalla kuin itse talo. Saahan sitä eristettä kaupasta ostella niin paljoin kuin haluaa. Aivan varmasti sitä myyvät. Jos nuo eristeet käyttäisi taloon, eli passiivitalon eristeet triplaisi, niin voisi SPU- kauppias hieroa käsiään.

        En nyt tätä kirjoittelua enää jatka, mutta aivan vinkkinä, että kannattanee ehkä hieman laskeskella ensin. Eivät kyseiset laskut mitään vaikeita ole. Vekara käy parhaillaan yläkoulua ja niillä on aivan vastaavia laskuja, eli peruskoulun matikalla ja fysiikalla pitäisi pärjätä.

        Kiitos kommenteista. Olen kyllä tässä myöskin hieman laskeskellut sivussa ja olet kyllä aikalailla oikeassa.

        Vaikka noita maailmalla rakennetaankin (siis "seasonal heat storage":ja), niin kyllä niissä yhteinen nimittäjä taitaa olla se, että projektit tehdään vihreillä arvoilla perustelluilla tukieuroilla (ja dollareilla).

        Mutta jatkan vielä pohdiskelua... mua hieman sieppaa se, että oikein mikään uusiutuva energianlähde ei paperilla laskettuna vaikuta kannattavalta. En ole kyllä mikään viherpiipertäjä, vaan enemmänkin silkka kapitalistisika, joka haluaisi säästää rahaa talon ja käyttöveden lämmityksessä.


      • Visio vaan...
        Visio vaan... kirjoitti:

        Kiitos kommenteista. Olen kyllä tässä myöskin hieman laskeskellut sivussa ja olet kyllä aikalailla oikeassa.

        Vaikka noita maailmalla rakennetaankin (siis "seasonal heat storage":ja), niin kyllä niissä yhteinen nimittäjä taitaa olla se, että projektit tehdään vihreillä arvoilla perustelluilla tukieuroilla (ja dollareilla).

        Mutta jatkan vielä pohdiskelua... mua hieman sieppaa se, että oikein mikään uusiutuva energianlähde ei paperilla laskettuna vaikuta kannattavalta. En ole kyllä mikään viherpiipertäjä, vaan enemmänkin silkka kapitalistisika, joka haluaisi säästää rahaa talon ja käyttöveden lämmityksessä.

        ... jatko vielä.

        Taitaa edelleenkin olla ylivoimaisesti paras jäjestelmä muuten hommata taloon halvimmat mahdolliset suorasähköjärjestelmät ja sitten ostaa säästyneillä rahoilla Fortumin osaketta niin paljon kuin irtoaa.

        Helppoa, halpaa ja huoltovapaata kun maksaa osingoilla sähkölaskuja.


      • Talvi on se syy
        Visio vaan... kirjoitti:

        Kiitos kommenteista. Olen kyllä tässä myöskin hieman laskeskellut sivussa ja olet kyllä aikalailla oikeassa.

        Vaikka noita maailmalla rakennetaankin (siis "seasonal heat storage":ja), niin kyllä niissä yhteinen nimittäjä taitaa olla se, että projektit tehdään vihreillä arvoilla perustelluilla tukieuroilla (ja dollareilla).

        Mutta jatkan vielä pohdiskelua... mua hieman sieppaa se, että oikein mikään uusiutuva energianlähde ei paperilla laskettuna vaikuta kannattavalta. En ole kyllä mikään viherpiipertäjä, vaan enemmänkin silkka kapitalistisika, joka haluaisi säästää rahaa talon ja käyttöveden lämmityksessä.

        Erona on se että etelämmässä auringon valoa on vuositasolla tasaisemmin saatavilla. Suomen leveysasteilla kun on aurinkoenergiassa monen kuukauden nollajakso talvella ja se syö investoinnilta kannattavuuden.


    • minä vaan

      Sinulle lämmin tupa.....

      tuo varaaja oli mitoitettu mitoilla 10m*10m*5m jolloin ulkokuoren pinta-ala pienenee huomattavasti. Eristeiksi taisin laskea 20cm uretaanit ja lämpöhäviöksi jäi 60c lämpöerolla noin 2200w, joka on otettu huomioon varaajan koossa. Lähtökohtaisesti noita laskiessani laskin olisiko tuollainen mahdollista.. se onko järkevää en ota kantaa.. kunhan jaksan niin laskenpa sinulle millaiset vehkeet tarvitsee nykyaikaiseen uuteen normien mukaan eristettyyn matalaenergia taloon. luulenpa että varaajan koko jää siinä jo alle 100m3 jolloin varaajan kooksi jää noin 4,5*4,5*4,5.. tuolloin myös lämpöteho häviöt pienenevät ja katolle sijoitettavien keräimien kokokin on jo noin 12m2..
      tällä pitäisi jo saada lämpöisen käyttöveden ja lämmityksen lähes käytännössä ilmaiseksi... siitä onko sekään järkevää matalaenergiatalossa en tiedä...

      • Auringon on pop

        Olen laskeskellut, että 50-100m3 hyvin eristetty maanalainen vesivaraaja, mutta ei talon alla, on riittävä. Kennosto talon koon mukaan. Lattialaämmitys taloon ja käyttövesi muuten hoidettuna, niin systeemi pelaa varmasti, eikä maksa paljon.
        Hyvä takka, jonka lämmöstä nautitaan ja ylimääräinen lämpö säiliöön talteen ihan huvikseen.


    • turve + lämpövarasto

      Kannattaa tutkia VTT:n kansioita, nimittäin Oulussa on vanha Kemiran maanalainen öljyvarasto muutettu kalliolämpövarastoksi minne sitten turvekaukolämpöä varastoidaan.

    • puuhapete...

      ostappa elektroniikka yms. laitteet ulkomailta, niin luultavammin säästät muutaman euron? ;)

      • luota kotimaiseen

        Itse luottaisin mielummin kotimaiseen ja jo kauan alalla toimineeseen Nereukseen, jolta saa tukea tarvittaessa vielä asennuksen jälkeenkin. Ulkomaisissa voi asennushetkellä pari euroa säästää, mutta pitkässä juoksussa voi tulla melko kalliiksikin. Käy vilkasemassa Nereuksen valikoimaa ja tilaa ilmainen esittely niin saat homman käyntiin.

        Nereus: http://www.nereus.fi/aurinkolampo/aurinkolampojarjestelmat/aurinkokerain


    • Artemis -71

      Varaajan tulisi olla lieriönmuotoinen, jotta olisi taloudellisin. Pallo on paras. Palikka -epsharkoilla saisit helpolla. Niillähän on uima-altaitakin.

      • Artemis-71

        Lisäys edelliseen. Niillä Palikka -eps harkoilla saat eristettyä betonivalettua säiliötä Passiivi-Palikka tai Super-Palikka harkoilla noin 60 - 70 € per m2 säiliön seinää valmiiksi valettuna teräksineen. Jos tekis 5x5x5 m kokoisen kuution = 150m2, 70€/m2 = 10500€


      • Artemis-71
        Artemis-71 kirjoitti:

        Lisäys edelliseen. Niillä Palikka -eps harkoilla saat eristettyä betonivalettua säiliötä Passiivi-Palikka tai Super-Palikka harkoilla noin 60 - 70 € per m2 säiliön seinää valmiiksi valettuna teräksineen. Jos tekis 5x5x5 m kokoisen kuution = 150m2, 70€/m2 = 10500€

        ja vielä.....
        Euronomilla taitaa olla parhaat keräimet tällä hetkellä. Ainakin ovat vakuuttavat.
        www.euronom.se tai www.euronom.fi

        http://www.euronom.fi/202

        Pistää oikeen miettimään itsekin.


      • sais olla yli 100...
        Artemis-71 kirjoitti:

        Lisäys edelliseen. Niillä Palikka -eps harkoilla saat eristettyä betonivalettua säiliötä Passiivi-Palikka tai Super-Palikka harkoilla noin 60 - 70 € per m2 säiliön seinää valmiiksi valettuna teräksineen. Jos tekis 5x5x5 m kokoisen kuution = 150m2, 70€/m2 = 10500€

        EPS eristeen ylin käyttölämpötila on 85 astetta...


      • jousi
        Artemis-71 kirjoitti:

        ja vielä.....
        Euronomilla taitaa olla parhaat keräimet tällä hetkellä. Ainakin ovat vakuuttavat.
        www.euronom.se tai www.euronom.fi

        http://www.euronom.fi/202

        Pistää oikeen miettimään itsekin.

        Euronom, olen vaihtamassa olosuhteiden pakosta Euronom Exoair Polarista 16 kw, maalämpöön, nyt sais halvalla sisä- ja ulkoyksiköt. Minnekähän näitä voisi tarjota?


      • asdfasdfdasf
        sais olla yli 100... kirjoitti:

        EPS eristeen ylin käyttölämpötila on 85 astetta...

        Pilasit lennokkaat ajatukset faktoilla.

        Mitoitus sitten niin että säiliön lämpötila on 55...85 astetta.


    • Talo elämistä varten

      Voi vaan kuvitella kauhuskenaarioita, millainen bakteeribunkkeri tuollainen vesiallas talon alla tulisi olemaan, jossa on ihanteelliset olosuhteet öhkömönkijoiden mellastaa ja leväkasvuston rehevöityä.

      Veden puhtaana pitämiseen tarkoitetut laitteet ja kemikaalit syövät käyttö- ja huoltokuluineen saavutetut säästö jopa monin kertaisesti.

      Valmistuvat ydinvoimalaitokset takaavat Suomessa edullisen sähkönhinnan jatkossakin, joten kaiken maailman haittaveroista huolimatta uskon vaivattoman sähkölämmityksen olevan tulevaisuudessakin todella kilpailukykyinen vaihtoehto lämmönlähteeksi.

      Mitä monimutkaisempi laitteisto, sitä herkempi se on menemään epäkuntoon halpojen ja huonojen komponenttien vuoksi. Nykyään kun ei saa enää rahallakaan hyvää ja kestävää.

      Lisäksi asukkaat haluavat harrastaa ihan jotain muuta kuin huoltaa talonsa lämmityslaitteita, joten pökköä pesään vain tunnelman vuoksi.

      • mitä se haittaisi?

        Jos altaan lämpötila on vällillä 55..85 astetta, niin ei siellä kovin moin bakteeri elä. Ja mitä sitten vaikka elääkin, siellähän ne menee massassa mukana. Tuota vettähän ei ole taroitus käyttää mihinkään.


      • Kattokaapa pojat

      • kylläjärkeäsaaolla
        Kattokaapa pojat kirjoitti:

        mitä alaskassa tehdään niin on se mahdollista täälläkin. Toki vielä kokeellisia mutta mahdollisia. Ei ollenkaan sähköverkossa eikä mitään muuta lämmitystä kuin kuin aurinkolämpö ja hieman puuta.

        http://www.reina-llc.com/projects/sunrise/

        http://www.reina-llc.com/projects/sunset-roost-home/

        Todella järkevää kasata talo varaajan ympärille :DDD

        Mitenkähän tuo 30v päästä korjataan/vaihdetaan. Ja kun paukahtaa alaskan -50 pakkasilla niin mahtaa olla hieno luistinrata sisällä ja pihalla. Kuinkahan iso tuokin pönttö tuossa oli keskellä taloa.


      • Tankin
        kylläjärkeäsaaolla kirjoitti:

        Todella järkevää kasata talo varaajan ympärille :DDD

        Mitenkähän tuo 30v päästä korjataan/vaihdetaan. Ja kun paukahtaa alaskan -50 pakkasilla niin mahtaa olla hieno luistinrata sisällä ja pihalla. Kuinkahan iso tuokin pönttö tuossa oli keskellä taloa.

        koko taitaa olla n. 18,5 tuhatta litraa. Tuskin tuo koskaan pääsee jäätymään mutta tuo korjaaminen/vaihtaminen tosiaankin saattaa olla ongelma.

        Ajatus on kyllä loistava mutta ehkä tuo pitäisi tosiaankin laittaa lähellä sijaitsevaan autotalliin jotta ei koskaan pääsisi tulemaan taloon ongelmia.

        Tuossa on toisen talon suunnitelmat hyvin simppelihän tuo järjestelmä on
        (ladatkaa SunSet_Roost_Home.pdf):

        http://www.reina-llc.com/resources/videos/


    • Amispappa
    • ++?

      Tuli vain mieleen kun tämä maataloustoiminta harvenee ja jatkavat tilat vain kasvavat. Niin noita muutaman tuhannen kuution lietesäiliöitä on jäänyt käyttämättömäksi ja tyhjiksi. Noista saisi helposti koe laitoksen kokeilulle....

    • Taunelis

      Ei keräimillä juuri mitään tee! Perjantaina oli puolipilvinen päivä ja vain 6kWh tuli varaajaan asti keräimiltä. Nyt luvassa aurinkoa, katsotaan vieläkö saatas yli 10kWh/vrk talteen :)

    • Taunelis

      Näköjään 10m2 keräimistä saa marraskuun vikalla viikolla vielä reipas 10kWh/vrk varaajaan, ei Se paljoo oo mut jotai kummiski

    • turhakkeita

      löytyykö netistä yhtään seurantakohdetta, joka näin aurinkoisena päivänä saisi mitään talteen? http://www.y-energia.com kohteet on jäässä, kertoo varmaan jotain?

      • kerääjä

        aika pettymys ollut nuo keräimet, etelään on suunnattu kulma 45 astetta, ei ole syyskuun jälkeen saanut sitä kautta yhtään energiaa.


    • Taunelis

      Totta, netistä ei löydy kohteita. Meillä marraskuun viimeisen viikon saldo oli reilu 35kwh, eihän se ole älyttömästi mutta parit pitkät suihkut kumminski!

      Pitäisi olla pystymmässä kuin 45 asteen kulma, jos haluaa marraskuussa saada mitään. Taitaa olla muutenkin"kerääjän" zydeemi suunniteltu kesän suihkuvesiä varten? Eli 4m2 keräimiä ja 300l varaaja?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      103
      1747
    2. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      15
      1551
    3. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      140
      1474
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      98
      1430
    5. Katsotko mieluiten

      Kaivatussasi mitä?
      Ikävä
      78
      1361
    6. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      118
      1215
    7. Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan

      Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n
      Maailman menoa
      274
      1121
    8. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      69
      1021
    9. Pidätkö kaivatustasi

      Minkä vuoksi erityisesti? Mikä hänessä vetoaa?
      Ikävä
      38
      992
    10. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      18
      985
    Aihe