Kysyin tossa taannoin, miten tulla uskoon. Täysin tosissani "rukoilin" ja nyt odottelen uskoontuloa. Osaisiko joku kertoa, missä vaiheessa Jumala näyttäytyy? :)
PS. Tää ei oo mikään vitsi.
PS. Tää ei oo mikään vitsi.
Olen rukoillut, milloin Jumala vastaa?
jäbä
22739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eikös ensin pitäisi uskoa johonkin miltä apua rukoilee?
Noin mä oon asian ymmärtäny.
Sen takia en suoranaisesti rukoillutkaan, vaan omassa mielessäni aivan vakavasti ikäänkuin lausuin ns. rukouksen, jossa pyysin Jumalan näyttäytyvän. En pyytänyt sitä Jumalalta, vaan koko maailmankaikkeudelta. Ihmetyttää kyllä, etteikö muka löydy parempaa ja ennen kaikkea toimivampaa keinoa saada henk.koht. varmuus Jumalasta, koska toi keino ei todellakaan näyttänyt toimivan. Itse asiassa en oo koskaan edes uskonu, että koko huuhaa-olentoa ois olemassa, mut kaikkee pitää yrittää varsinkin näyttääkseni uskovaisille, että ihminen itse ei noin vain uskoon tule, ellei tapahdu jotain kolarin tapaista onnettomuutta, joka sitten saisi ajatukset hortoilemaan... blaablaa... no joo kaikki ymmärs mitä tarkotin... hyvää yötä! :P
no NYT tuli asiaa. Noin minäkin usein toivon että olisi joku syy uskoa ja olen jopa kateellinen niille jotka uskosta voimaa ja apua saavat.
Ufojakin taivaalta aina silloin tällöin katselen vaikken sellaista odota näkevänikään. Mutta se "jos" vaan tuntuu kuitenkin niin kiehtovalta. ...Ja kyllä niihin periaatteessa pitää vähän uskoakin kun viitsin katsella...
Itse toivon näkeväni tai tapaavani Jumalan.
Olen samaa mieltä= kateellinen uskovaisille , jotka voi uskoo niin naivisti.
Jumala ei näyttäydy kenellekkään, kukaan ei kestä hänen kasvojansa nähdä!(ihminen)
Oletko sinä murtunut ja nöyrtynyt Herrasi edessä,
rukoillen syntejäsi anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä? Ovatko motiivisi täysin vilpittömät ja puhtaat? Olet aivan tosissasi päättänyt ryhtyä Jeesuksen seuraajaksi?
Jos kaikkiin vastaat kyllä, niin sinä olet saanut syntisi anteeksi ja olet
taivaan kansalainen.Hakeudu välittömästi uskovien yhteyteen, sillä juuri alkuhetkillä saatana yrittää vielä ryövätä saalista, sillä se kiertää kuin kiljuva jalopeura, nielläkseen uudestisyntyneen Jumalan lapsen, mutta rukousta saatanakin pelkää ja sen nuolet kimmahtavat ohi!
Juudas on puhunut!
Nousitko Juudas tuoliltasi leijumaan kun noin hurmoksellisen jutun väsäsit?
...niin ja kukas sitä nyt oman kuvansa aamulla peilistäkään kestäisi nähdä. Vai mikä se Jumalan kuva juttu oikeen on?
Juudakset= ihmiset ne syntejä uskonnoissa anteeks antelee ei jumalat .Aika jumalaiseks kyllä varmaan ittensä tuntevat. Näetkö , miten uskontoon EI JUMALAA TARVITA. Uskonto on ihmisen aikaansaannosta kuten nytkin näit.
Testit olivat aivan raamatun ohjeiden mukaisia Juudaksella.
Ei uskoon tuleminen ole mikään vaikea asia!
Minusta vaan tuntuu, että jonkun suunitelmat eivät toteutuneetkaan toivotulla tavalla. Siitä moinen purkaus!
Kymmenen pistettä.
;)
Enhän mä voi mitenkään "murtua, nöyrtyä, rukoilla", kun en kerran usko koko asiaan!! Juuri uskoahan tässä olin etsimässä! :) Ei vaan näytä Jumalaa olevan olemassa, kun ei mitään vastausta ole kuulunut.
Olisiko muita keinoja, miten tulisin uskoon? (seinäänjuoksemiset yms. voidaan unohtaa heti kättelyssä)
Sulle, Juudas, tiedoksi, etten mä oo lähelläkään uskoontuloa. Turhaan pompit tuolillasi. Osoitan vain omalta osaltani, miten turhia ne kaikki jumalajutut ovat!
Eli sellainen, että tuo "testi" ei sovellu muille kuin jo uskoville ihmisille.
Jos kerran uskoon tuleminen on mielestäsi helppo asia, niin kerropa, miten se käytännössä tapahtuu.
Jään odottelemaan uusia ristiriitoja täynnä olevia neuvoja...
Olen niin paljon ollut mukana tilanteissa, kun ihminen tulee uskoon,
että et pätkääkään vaikuttanut synnintuntoon tullelta ihmiseltä.
Vastasin kuitenkin.Saattoi mennä jonkun muun laariin?
Jumalan sana ei tyhjänä palaja!
...että olen syntinen ja se jopa OIKEASTI joskus häiritsee minua itseäni.
Mutta... Se on se omatunto mikä kolkuttaa. En silti saa sitä uskonkipinää mistään minäkään.
Italian entinen diktaattori teki kerran kokeen. Hän antoi Jumalalle viisi minuuttia aikaa todistaa itselleen olemassaolonsa iskemällä hänet kuoliaaksi. Koska mitään dramaattista ei tuona aikana tapahtunut, hän teki välittömät johtopäätökset ja oli loppuikänsä ateisti.
.
Aikalailla mielenkiintoinen on tapasi tulla uskoon. Ota ennen kaikkea rauhallisesti. Jospa jo oletkin ns. uskossa.
Usko se .Tiedät sen kysymättäkin - et muuten olis täällä netissä.
Mene heti lähimpään lääkäriin.
Se voi olla myös TOIVO.
Minä ainakin TOIVON uskovani.
Toivon kyllä paljon muutakin ja paljon sellaista mitä en IKINÄ edes USKO saavuttavani.
Jumalan tuntee, sillä theofaniaa nyt harvat ja valitut ovat vain kokeneet.
Jatka rukoilusi, koputtavalle vastataan, muista rukoilla krituksen nimessä.
Kun itse aikoinani rukoilin Jumalaa, kysyen onko Hän totta vai ei, ei Jumala vastannut heti. Ei ilmestynyt nenäni eteen, eikä laittanut edes tekstiviestiä. Kaksi vuotta myöhemmin tulin uskoon, ja siinä oli Jumalan vastaus. Miksi Hän vastasi vasta parin vuoden jälkeen? Ehkä juuri sen takia, että olin niinkuin sinä nyt, Jäbä; en tiennyt mihin olisin uskonut, ivasin ja pilkkasin uskovia, pidin kaikkea uskoon liittyvää säälittävänä itsepetoksena. Ehkäpä Jumala tiesi, että sen "panssarin" läpi Hän voisi vaikka huutaa, enkä minä kuuntelisi kuitenkaan...?? En tiedä, mutta niin vain kävi, että Hän vastasi kysymykseeni silloin, kun sen parhaaksi (minun kannaltani) näki. Ja nähtävästi, koska olin aina sanonut, että ihmiset tulevat uskoon vain vaikeissa elämäntilanteissa, kun eivät muuta apua enää itselleen keksi (siis itsepetosta), niin minä itse tulin uskoon silloin, kun kaikki elämässäni oli paremmin kuin koskaan sitä ennen (vai ei Jumalalla ole huumorintajua ;-)
Älä ole niin ehdoton; elämä voi yllättää sinut juuri silloin, kun sitä vähiten odotat....