http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/2_2_2009_mot_koyhat_jonoon_toim_kati_juurus/kansanedustajat_perusturva
Myy perusturvan ALEna 100 € = 512 €/kk.
http://areena.yle.fi/video/1304590215776
http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:UFSNciZVTVAJ:www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/perusturvakoonti1.pdf Tutkimus perusturvan tasosta&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShGG_z4VGLI80FfgyTl_U8FOIEyip5XS7Jx4nnQrFczAqnnFNLWiJ7NrUKiGUmT7FT1LBoVp_0xOzyi4CQIwhW1_tlvFHViNM1eZJdoxwuln23uLcbuaf6Ai962RwFKr7yjcsqo&sig=AHIEtbQiNfj2lS3sQLGRek32tk9sZI4ALA
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/perusturvan-tasoa-parjataan-riittämättömäksi/652170
Sinikka Suosalmi / STT
Yhä suurempi osa väestöstä pitää nykyistä perusturvaa liian matalana. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan yli 73 prosenttia suomalaisista pitää vähimmäisturvaa liian pienenä, kun 15 vuotta sitten tätä mieltä oli 64 prosenttia. Liian korkeaksi sen arvioi enää vain puolitoista prosenttia suomalaisista, sanoo professori Veli-Matti Ritakallio.
Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että kohtuullisesta vähimmäisturvasta uupuu nyt noin 200 euroa. Nykyminimi asumismenojen jälkeen on reilu 400 euroa, mutta kansalaisten mielestä ihminen tarvitsee kohtuulliseen elämään vähintään 600 euroa. Summa on sama riippumatta kotitaloustyypistä tai siitä asuuko ihminen suurkaupungissa tai maaseudulla.
Pitkään suomalaista köyhyyttä tutkinut Ritakallio katsoo, että puuttuva summa pitäisi saada ensisijaiseen perusturvaan eikä toimeentulotukeen, josta aiheutuu vain turhia byrokratialoukkuja.
Ihmisen mentäviä aukkoja
Valtiotieteen maisteri Anne Määttä on etsinyt väitöstutkimustaan varten perusturvan aukkoja ja katsonut, miten näistä aukoista putoaa. Hän on saanut kansalaisilta kaikkiaan lähes parisataa kirjoitusta 22-94-vuotiailta suomalaisilta. Osa heistä on voinut jäädä jopa kokonaan ilman toimeentuloa.
Toimeentulotukeen oikeutetuista arviolta joka kolmas ei hae sitä. Näitä väliinputoajia ovat Määtän mukaan ihmiset, jotka eivät joko tunne oikeuksiaan tai kykene asioitaan hoitamaan.
Toimeentulotuen hakeminen on monille liian vaikeaa lukuisine liitteineen. Myös päätöksistä valittaminen voi olla monelle ylivoimaista. Moni pitää toimeentulotuen hakemista myös leimaavana.
Toimeentuloa vaille voi jäädä hyvin monimutkaisissa tilanteissa esimerkiksi parisuhteen rakoillessa tai sairastaessa ilman diagnoosia.
Myy perusturvan ALEna 100 € = 512 €/kk.
http://areena.yle.fi/video/1304590215776
http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:UFSNciZVTVAJ:www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/perusturvakoonti1.pdf Tutkimus perusturvan tasosta&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShGG_z4VGLI80FfgyTl_U8FOIEyip5XS7Jx4nnQrFczAqnnFNLWiJ7NrUKiGUmT7FT1LBoVp_0xOzyi4CQIwhW1_tlvFHViNM1eZJdoxwuln23uLcbuaf6Ai962RwFKr7yjcsqo&sig=AHIEtbQiNfj2lS3sQLGRek32tk9sZI4ALA
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/perusturvan-tasoa-parjataan-riittämättömäksi/652170
Sinikka Suosalmi / STT
Yhä suurempi osa väestöstä pitää nykyistä perusturvaa liian matalana. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan yli 73 prosenttia suomalaisista pitää vähimmäisturvaa liian pienenä, kun 15 vuotta sitten tätä mieltä oli 64 prosenttia. Liian korkeaksi sen arvioi enää vain puolitoista prosenttia suomalaisista, sanoo professori Veli-Matti Ritakallio.
Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että kohtuullisesta vähimmäisturvasta uupuu nyt noin 200 euroa. Nykyminimi asumismenojen jälkeen on reilu 400 euroa, mutta kansalaisten mielestä ihminen tarvitsee kohtuulliseen elämään vähintään 600 euroa. Summa on sama riippumatta kotitaloustyypistä tai siitä asuuko ihminen suurkaupungissa tai maaseudulla.
Pitkään suomalaista köyhyyttä tutkinut Ritakallio katsoo, että puuttuva summa pitäisi saada ensisijaiseen perusturvaan eikä toimeentulotukeen, josta aiheutuu vain turhia byrokratialoukkuja.
Ihmisen mentäviä aukkoja
Valtiotieteen maisteri Anne Määttä on etsinyt väitöstutkimustaan varten perusturvan aukkoja ja katsonut, miten näistä aukoista putoaa. Hän on saanut kansalaisilta kaikkiaan lähes parisataa kirjoitusta 22-94-vuotiailta suomalaisilta. Osa heistä on voinut jäädä jopa kokonaan ilman toimeentuloa.
Toimeentulotukeen oikeutetuista arviolta joka kolmas ei hae sitä. Näitä väliinputoajia ovat Määtän mukaan ihmiset, jotka eivät joko tunne oikeuksiaan tai kykene asioitaan hoitamaan.
Toimeentulotuen hakeminen on monille liian vaikeaa lukuisine liitteineen. Myös päätöksistä valittaminen voi olla monelle ylivoimaista. Moni pitää toimeentulotuen hakemista myös leimaavana.
Toimeentuloa vaille voi jäädä hyvin monimutkaisissa tilanteissa esimerkiksi parisuhteen rakoillessa tai sairastaessa ilman diagnoosia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2011/2011-03-10/paakirjoitus/perustuslakia-ei-noudateta
Perustuslakia ei noudateta10.03.2011
valaa-8-1-16-_page_02_image_0001.jpg
Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Näyttää siltä, että perustuslakia ei Suomessa noudateta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti maaliskuun alussa kautta aikojen ensimmäisen tutkimuksen perusturvan riittävyydestä. Sen mukaan perusturva ei riitä edes kohtuulliseen minimikulutukseen. Eläkeläisten tilannetta parantaa maaliskuun alussa voimaan tullut takuueläke, mutta työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, opintoraha ja vähimmäistasoiset vanhempainetuudet tarjoavat niukkuutta niukkuuden päälle. Toimeentulotuen pitäisi olla viimeinen turva poikkeustilanteissa, mutta nyt perusturvan taso on niin alhainen, että eläkeläisiä lukuun ottamatta kaikille tutkimuksessa tarkastelluille perusturvan varassa eläville syntyi oikeus toimeentulotukeen. Tämä ei liene systeemin tarkoitus?
Useimpien perusturvan varassa elävien tulot ovat viime vuosina laskeneet, mihin vaikuttavat erityisesti korkeat asumiskustannukset. Ne vievät suomalaisen vähimmäisturvan jopa alle eurooppalaisen keskitason. Pääkaupunkiseudulla, jossa on korkea vuokrataso, tämä vielä korostuu.
Kirkko esitti muutama viikko sitten tulevien hallitusneuvottelujen tavoitteeksi syvenevän köyhyyden ehkäisyä. Selvitys perusturvasta osoittaa, että kirkon viesti on täsmälleen oikea. Jokaisella pitäisi Suomessa olla oikeus ihmisarvoiseen elämään. Sitä ei ole tilanne, jossa esimerkiksi perusturvan varassa elävä yksineläjä joutuu miettimään, ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Seurakuntien diakoniatyö ja Vantaan Ruoka-avun tapaiset järjestöt tekevät arvokasta työtä, mutta ei kansalaisten perusturvaa voi jättää niiden varaan. Puolueiden pitäisi ottaa asia hoitoonsa ilman, että siitä tehdään vaaliriitaa.
Perusturvan tasoa pitää nostaa, mutta samalla on syytä huolehtia siitä, että työn tekeminen on kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Tämä tekee yhtälöstä vaikean, mutta ratkaisujen tekemisestä kansanedustajille palkka maksetaan.
Pauli Juusela
päätoimittaja
En elä sosiaalituilla, mutta...
Sinninmäen hallitustunnustelu vei perusturvan kaatopaikalle.
Korotus tulee menemään kuten Lapsilisään 0,40 € senttiä /kk. Suhteessa tuo on n. 1,67 €/kk ja sitten puolueet loistaa tyytyväisyyttä.
Vasemmisto ainoana listaa 750€/kk yksinasuvalle tuolla tulisi toimeen.
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194673352121/artikkeli/puheenaihe 3 200 tyontekijaa toissa etsii tyottomille toita.html
"2,3 asiakasta päivässä
Miksi 181 TE-ammattilaista ei löydä työntekijää 705 avoimeen työpaikkaan Tampereen talousalueelta? ”Massat ovat liian suuria. Meillä käy keskimäärin 4 000 asiakasta kuukaudessa”, sanoo toimialajohtaja Paattinen Aamulehdessä 1.4.
Massiiviset 4 000 asiakasta kuukaudessa tarkoittaa noin 200 asiakasta päivässä, kun kuukaudessa lasketaan olevan 20 työpäivää. TE-toimiston 181 työntekijälle tämä tarkoittaa noin 1,1 asiakasta päivässä. Onko tämä liikaa?
Jos työttömät asioivat enimmäkseen toimiston 85 työvoimaneuvojan kanssa, silloin jokaiselle neuvojalle tulee keskimäärin 2,3 asiakasta päivässä.
Ei tämäkään nyt aivan hirvittävältä ruuhkalta kuulosta."
Päätetään sitten mitä vaan.
Ritakallio saa palkkansa köyhyyttä tutkimalla, näköjään puolueellisesti.
Ritakallion mukaan korotus pitää saada perusturvaan eikä toimeentulotukeen.
Miksi Ritakallio tutkii köyhyyttä kun ei ymmärrä tutkimaansa.
PERUSTURVAN TULEE OLLA SAMAN SUURUINEN TYÖTTÖMYYS JA TTT:SSA.
Useat työttömyysturvan saajat joutuvat turvautumaan lisäksi asumistukeen ja
TTT:een. Jos kela maksaa satasen korkeamman työttömyysturvan kun ennen,
pienenee asumistuki satasen, eli ostovoima ei kasva, näin kävi eläkekorotuksenkin. Jos vielä joudut TTT luukulle, eikä TT:n perusturvaa
koroteta, TTT asiakkaan ostovoimakaan ei kasva.
LISÄKSI KOHTUULLISIA ASUMISKUSTANNUKSIA YLÄRAJAA TULEE
KOROTTAA.
On väärin mitätöidä minimieläkekorotus ja työttömyysturvakorotus
pienentämällä samanverran asumistukea.
Ainoastaan työttömyysturvaa korottamalla hyötyy ainoastaan omassa
asunnossa pienellä yhtiövastikkeella asuvat, tai lähes ilmaiseksi
jonkun nurkissa, eiväkä saa asumistukea, kuten kävi minimieläkekorotuksen
saajienkin.
Tämä on ihan tarkoituksellista köyhyystutkimushuijausta ja päättäjiltä
samoin köyhien huijaamista että saadaan viipaloitua köyhät eri
tyytyväisyysluokkiin kun annetaan joillekkin vähän korotusta niin saadaan
tyytymättömien määrä pienemmäksi ja joukkovoima myös.
Saavat köyhätkin paloteltua keskenään eriarvoisiin asemiin ja riitelemään
keskenään kuten jo riitelee pienipalkkaiset työntekijät veroillaan köyhien
työttömien elättämisestä.
Harvoin tällä saa lukea hyvää ja asian ymmärtävää kirjoitusta.
Kiitos sinulle.
Eläke korotus otettiin sovitettua eläkettä saavilta eli euro siirtyi eläkeläisen taskusta toiselle eläkeläiselle.
Omalla kohdallani 13 €/kk.
SINNEMÄKI ASUU KOLHOOSISSA on lespo ,ei hän jouda ajattelemaan tavallisen köyhän asioita. Elää leveästi tytöt hoitaa.
NOI LUPAUKSET ON PELKKÄÄ KUSETUSTA! Kun on hallituspaikka luvassa, niin häikäilemättömästi vaan taas yritetään nousta sinne köyhien kustannuksella.
Kun ahllituspaikka on taattu, ei köyhiä muisteta.
Tuollasia puheita oli jo 90 luvulla. Yli 20 vuotta on ollut aikaa nostaa köyhien asemaa....puheita puheita... mitään ei ole saatu aikaan.
En ole äänestänyt koskaane nkä änestä. Valehtelijoita kaikki.