Kommunismissa suuret tuloerot

http://annaleena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76692-uudet-vaaralliset-parodiasarjan-ministerit

Parodiaa paksuimmillaan:

Työttömyyttä aiheuttavan ay-liikkeen edustaja valitaan työministeriksi.

On vähintään ns. mielenkiintoista miten Lauri Ihalainen aikoo työttömyyttä poistaa ja työllisyyttä lisätä. Tuskinpa ay-pomo lähtee purkamaan ay-liikkeen "pyhää lehmää", työttömyyttä aiheuttavaa työmarkkinasääntelyä; yleissitovuutta ja minimipalkkoja.

Sosialismi ei ole aitoa altuismia, vaan valtion pakotama rankaisemisen pelkoon perustuva teko.


http://thomastaussi.blogspot.com/2012/02/egoismi-on-parasta-yhteistyota.html

Markkinataloudessa yhteistyö ja oman edun tavoitteleminen eivät ole mitenkään ristiriidassa. Päin vastoin markkinatalous on vapaata yhteistyötä. Taloustieteen perusteisiin kuuluva suhteellisen edun periaate opettaa, että markkinoilla tehokkain tapa ajaa omaa etuaan on erikoistua ja täydentää omia puutteita vaihtamalla muiden kanssa.

Kapitalistinen markkinatalous on järjestelmä, jossa ihmiset vaihtavat vapaasti omaisuuttaan ja kykyjään. Valtion kaltaisen kolmannen persoonan antamien käskyjen sijaan toimijat sopivat keskenään yhteistyösopimuksia. Ketään ei pakoteta. Vaihdanta tapahtuu, kun molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä vaihdosta.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Kiinan puna-aateliston lapset opiskelevat USAn eliittikouluissa/a1305564774965

Yhdysvaltain eliittiyliopistoihin suorastaan tulvii Kiinan "punaisen aateliston" lapsia samaan aikaan kun Kiinan kommunistijohto arvostelee amerikkalaisia arvoja. Yksi opiskelijoista on Xi Mingze, jonka isä Xi Jinping on Kiinan varapresidentti ja mahdollinen uusi johtaja, The Washington Post kertoo.

.. useimmat Yhdysvaltain huippuyliopistojen kiinalaisopiskelijat eivät tarvitse amerikkalaista stipendiä. Heillä on rahaa omasta takaa. The Washington Post sanoo heidän kuuluvan Kiinan "punaiseen aatelistoon".

Kommunismin teoriaan kuulunut tasa-arvo on selvästi historiaa. Punaisen aateliston jälkikasvua ei lähetetä tavallisen amerikkalaiskansan yliopistoihin, vaan kaikkein kalleimpiin.

Esimerkiksi Xi Mingzen lukuvuosimaksu on Harvardissa kaikkineen 42 000, jos hän muiden opiskelijoiden tavoin asuu kampuksella. Lisäksi tulevat henkilökohtaiset menot ja matkat.

Myös Kiinan kahden entisen johtajan, Zhao Ziyangin ja Jiang Zeminin lapsenlapset opiskelivat Harvardissa, The Washington Post kertoo.

Yksikään näistä täällä luetelluista maista ei ole aito kommunistinen valtio. Vaikkakin valtion tiukka johto on usein assosioitu kommunismiin kiinteästi kuuluvaksi osaksi, on kommunismin tavoite synnyttää valtioton yhteiskunta, jossa kaikki perustuu yhteisomistukseen ja vapaaehtoisten kollektiivien itselähtöiseen organisoitumiseen.

Markkinataloudessa yksi euro (tai dollari, tai jeni) on yksi ääni. Valtiollisissa vapaissa vaaleissa sen sijaan yhdellä henkilöllä on vain yksi ääni. Tämän takia valtio pystyy markkinoita paremmin ottamaan huomioon ihmisten preferenssit tasa-arvoisesti.

On usein unohdettu tosiasia, ettei Marx, sen enempää, kuin hänen tunnetuksi tekemänsä aatteet, kannata diktatuuria valtiomuotona. Ainoa tapaus, jossa Marx ja Engels viittaavat diktatuuriin on se, kun he puhuvat proletaarien diktatuurista tarkoittaen yhteiskunnallista tilaa, jossa työväenluokka hallitsee maata. Sikäli, kuin kommunistisessa yhteiskunnassa ei edes ole muita luokkia, kuin työväenluokka, ei tätä voida pitää "aitona" diktatuurina.

Se, miksi sitten monet "äärikommunistiset" maat, kuten Kiina (ennen 1990-lukua) ja Neuvostoliitto ovat diktatuureja selittynee sillä, että kommunismi tuli näihin maihin äärimmäisen kurjuuden ja epätasa-arvon keskelle ja näyttäytyi useille viimeisenä keinona päästä parempaan asemaan. Näin ollen näissä maissa Kommunismi pääsi toteutumaan väkivaltaisen vallankumouksen kautta ja kuten niin usein tapahtuu, söi vallankumous tässäkin tapauksessa lapsensa ja aidot tasa-arvosta hb