Eli jos syön 2000kcal päivässä ja pyöräilen 20km päivässä..Esim.10km päivällisen jälkeen ja toiset 10km illallisen jälkeen niin laihtuuko sillä?
Ylipainoa löytyy semmoiset..10kg =) Veikkaan että 20km lenkki vie meikältä aikaa n.2tuntia ja yleisin matkanopeus on 13km/ h
vai pitäisikö pyöräillä enemmän?Haluaisin vatsan pois ;-) keinolla millä hyvänsä...
20km pyöräily , laihduttaako?
mimmi91^Å^^
58
13010
Vastaukset
- :DD
Laihduttaa.
- Joo, mutta ei
Siis kaikki liikunta on hyvästä, mutta tuo laskelmasi ei ole tehty oikein realistisilla luvuilla. Edes maastossa nopeudet eivät ole noin alhaisia. Hanki järkevä fillari! Maastoon maastopyörä ja/tai asfaltille maantiepyörä. Lenkkien kihnuttaminen jollain typerällä hybridillä on tuskaa.
Hae kirjastosta tai osta jompi kumpi alla olevista kirjoista ( tai mielummin molemmat). Ne lukemalla ymmärrät jujun. Painonhallinnan kannalta oleellista on kokonaiskalorimäärä vs. Kokonaisliikuntamäärä. Liikunnan laatukin toki vaikuttaa (riittävästi PK:ta).
http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789522201058
http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/509923
Pidän ensinmainittua paitsi halvempana niin vähän tiiviimpänä ja parempana. jälkimmäisessä pitää paikoitellen olla suodatinta päällä. Kaupan vaatimukset lyövät enemmän läpi.
Molemmissa on ohjelma aloittelijalle. Lenkit alkavat tuosta parista kymmenestä kilometristä, mutta huomaat nopeasti ajavasi kerran viikossa tai kahdessa yli 100km. Tärkeää on oppia rytmittämään lenkit järkevästi niin, että tulee erilaisia lenkkejä ja lepopäiviä oikeassa suhteessa.
Kuntoilussa on hyvä olla tavoite. Ota tavoitteeksi sopiva kuntoajo syksyllä, niin motivaatio pysyy. Pyöräilykauden jälkeen sitten ladulle! Vain ympärivuotinen järkevä liikunta tukee painonhallintaa ja ennen kaikkea terveyttä.- 15 km/h
nopeus on merkityksetön, todellinen rasitus ja kulutus ainoastaan merkitsee. oma pyöräilynopeus on sen 15 km/h molemmin puolin, siis omin voimin eli tasaisella ja ylämäessä (joita täällä riittää).
sopiva pyöräkin on juuri se minkä itselleen sopivaksi tuntee. itse ajan hybridiä maastorenkailla ja hauskaa on. renkaissa on hyvät ja huonot puolensa, hyötyajoon en näitä valitsisi, kuntoajoon sopivat hyvin.
tunnin päivittäinen pyöräily on vienyt kymmeniä kiloja painoa. - Joakim_
15 km/h kirjoitti:
nopeus on merkityksetön, todellinen rasitus ja kulutus ainoastaan merkitsee. oma pyöräilynopeus on sen 15 km/h molemmin puolin, siis omin voimin eli tasaisella ja ylämäessä (joita täällä riittää).
sopiva pyöräkin on juuri se minkä itselleen sopivaksi tuntee. itse ajan hybridiä maastorenkailla ja hauskaa on. renkaissa on hyvät ja huonot puolensa, hyötyajoon en näitä valitsisi, kuntoajoon sopivat hyvin.
tunnin päivittäinen pyöräily on vienyt kymmeniä kiloja painoa.Ei se nopeus ole merkityksetön. Suuremmalla nopeudella menee enemmän kaloreita sekä aikaa että matkaa kohden. Esimerksi 20 km matka vie 26 km/h nopeudella 320 kCal ja 13 km/h vain 140 kCal. Tuplanopeudella ehtii samassa ajassa polkemaan 40 km, jolloin kuluukin jo 630 kCal eli yli 4-kertainen määrä.
Toki on mahdollista kuluttaa 13 km/h nopeudellakin tuo samainen 320 kCal 20 km matkalla vaikkapa maastoajolla tai kivirekeä perässä maantiellä vetämällä.
Tällä voi laskea kaikennäköistä: http://bikecalculator.com/wattsMetric.html
Kuten muutkin ovat sanoneet painonpudutuksella ja liikunnalla on vain pieni yhteys. Paljon tärkeämpää on se mitä syö ja vielä tärkeämpää miten paljon syö.
Itse olen syksystä laihtunut yli 10 kg. Talvella toki tuli hiihdettyä yli 1200 km, mutta pari kiloa on lähtenyt myös hiihtokauden jälkeen, vaikka liikunta on ollut todella minimaalista tuohon verrattuna (pelkästään maaliskuussa hiihdin 500 km, huhti-toukokuussa olen ajanut pyörällä yhteensä vain 160 km). Edellisenä talvena hiihdin yli 600 km laihtumatta grammaakaan.
Ehkä tärkein rooli liikunnalla laihduttamisessa on se, ettei vain kuihdu vaan lihaksisto pysyy kunnossa (tai tulee kuntoon) laihtumisesta huolimatta.
- Piti vielä kysymän
Oletko käynyt lukion? Katselen omien lasteni lukion terveystiedon oppimäärää kauhulla. Aineen oppisisällöt ovat täysin perseestä. Haluaisin joskus tavata sen idiootin, joka on kyseisen oppiaineen sisällön kyhännyt. Jos terveystieto olisi oppiaineena edes jotenkin järkevästi suunniteltu, ei tämän kaltaisia kysymyksiä olisi tällä palstalla!
- 17+9
ja ikää, pituutta ja painoa oli?
kalorimäärän ja liikunnan lisäksi vaikuttaa paljon mitä syöt ja miten jaat päivän syömiset. nestepuoli vaikuttaa myös.
pyöräily ei ehkä ole parasta vatsantrimmausliikuntaa, mutta kyllä sillä kuntoa tulee ja läsää palaa. kannattaa ottaa ohjelmaan jotain muutakin liikuntaa. lepoa unohtamatta.
20km/2h päivittäinen pyöräily voi olla osiin jaettunakin liikaa ylipainoiselle liikunnan aloittelijalle. - mimmi23041+
En ole mikään liikunnan aloittelija..Tai tavallaan , kaksi kertaa kevään aikana (viikon sisällä) on tullut vedettyä semmoinen 17km lenkki.Omistan maantiepyörän ja maastopyörän.
Olen todennut maantiepyörän paremmaksi ja minulle sopivammaksi.Ei ensimmäisen mutta toisen 17km lenkin jälkeen (yöllä nukkuessa) tuli jonkinlainen sininen patti tuohon jalkalihaksen kohdalle ja tuntui että lihakset oli íhan sökönä , tais johtua vaan siitä että liian raskaalla vaihteella vedin.
Ikää löytyy 17v ja painoa 71kg ja pituutta 160cm :D Että siis ainakin se 10kg pitäs lähteä.Tai ehkä jopa 12kg :) - putoaa
Ihan varmasti laihduttaa. Jos pyöräilet tunnin päivässä etkä lisää syömistä, paino putoaa takuuvarmasti. Kilometrimäärä ei ole oleellinen vaan syötyjen ja kulutettujen energiamäärien suhde.
Tämä palsta on siitä jännä, että kysyessäsi mitä tahansa saat vastaukseksi "osta-tällainen-tai-tällainen-uusi-pyörä". Niistä ei kannata välittää. Kunnon kohotessa matkat pitenevät automaattisesti jos pyöräilyaikaa ei lyhennetä. Kalusto ei ole tärkeä vaan oma motivaatio liikkua.
Aloittaessa pyöräilyharrastusta pitää kiinnittää paljon huomiota oikeaan polkemistapaan. Laske kellon kanssa poljinkierroksia äläkä päästä niitä alle 60/min. Hyvä olisi 70-90, mutta löydät omasi kyllä. Näillä lukemilla jalat kestävät ja liikkuminen on kohtalaisen mukavaa.
Muista pitää lepopäiviäkin!- Kadenssi kohdalleen
Siis oikea kadenssi on 90-100rpm. Jotta paikat eivät pauku rikki, niin lukkiksilla.
- oikea välitys
Kadenssi kohdalleen kirjoitti:
Siis oikea kadenssi on 90-100rpm. Jotta paikat eivät pauku rikki, niin lukkiksilla.
Oikea välitys (riittävän pieni vaihde) määrää sen, mikä rasitus kohdistuu jalkoihin. Kadenssilla vaikutetaan vain nopeuteen.
(Tiedän kyllä, että porukalla on täällä asiasta eri mielipide, mutta jos menee ja kokeilee käytännössä, niin noin se vain on.) - toki kulutus kasvaa
Kadenssi kohdalleen kirjoitti:
Siis oikea kadenssi on 90-100rpm. Jotta paikat eivät pauku rikki, niin lukkiksilla.
Toki nyt kun on otsikkona: '20km pyöräily , laihduttaako?', niin täytyy todeta, että mitä suurempi on kadenssi niin sitä suurempi on energian kulutus kun samalla 'turvallisella' välityksellä (vaihteella) ajetaan.
- Joo, siis ei!
oikea välitys kirjoitti:
Oikea välitys (riittävän pieni vaihde) määrää sen, mikä rasitus kohdistuu jalkoihin. Kadenssilla vaikutetaan vain nopeuteen.
(Tiedän kyllä, että porukalla on täällä asiasta eri mielipide, mutta jos menee ja kokeilee käytännössä, niin noin se vain on.)Jos vähän viitsit miettiä asiaa, niin tajuat juuri kirjoittaneesi potaskaa. ;) Kadenssi vaikuttaa tarvittavaan voimaan ja sitä kautta rasitukseen.
Ensin tulee harjoitella kadenssi kohdalleen ja ajaa satasen pintaan rpm:llä. Myöhemmin harjoitteisiin lisätään voimaharjoittelua, eli isoa vaihdetta ja pienempiä kierrosnopeuksia. - kokeiltu on
Joo, siis ei! kirjoitti:
Jos vähän viitsit miettiä asiaa, niin tajuat juuri kirjoittaneesi potaskaa. ;) Kadenssi vaikuttaa tarvittavaan voimaan ja sitä kautta rasitukseen.
Ensin tulee harjoitella kadenssi kohdalleen ja ajaa satasen pintaan rpm:llä. Myöhemmin harjoitteisiin lisätään voimaharjoittelua, eli isoa vaihdetta ja pienempiä kierrosnopeuksia.Olen miettinyt ja käytännössä kokeillut. Kokeilun voi jokainen itsekin tehdä.
Ei muuta kuin siinä tutussa ylämäessä kadenssin ollessa se about 90 hidastaa
pyörittämisnopeuden vaikkapa puoleen. Vauhti tippuu mutta rasitus jaloissa ei
miksikään muutu kun välityksen pitää samana. - Heh heh
kokeiltu on kirjoitti:
Olen miettinyt ja käytännössä kokeillut. Kokeilun voi jokainen itsekin tehdä.
Ei muuta kuin siinä tutussa ylämäessä kadenssin ollessa se about 90 hidastaa
pyörittämisnopeuden vaikkapa puoleen. Vauhti tippuu mutta rasitus jaloissa ei
miksikään muutu kun välityksen pitää samana.Ihan omat fysiikan lait? Kelaapa vähän taaksepäin palstaa, niin tämä juttu selitettiin rautalangasta vääntäen.
Se millä voi vaikuttaa, on kampien pituus. Kompaktikammet ensimmäiseen lyödään ei välttämättä ole huono idea! - rautalangasta lisää
Heh heh kirjoitti:
Ihan omat fysiikan lait? Kelaapa vähän taaksepäin palstaa, niin tämä juttu selitettiin rautalangasta vääntäen.
Se millä voi vaikuttaa, on kampien pituus. Kompaktikammet ensimmäiseen lyödään ei välttämättä ole huono idea!Varsinaisesti en ole puhunut mistään fysiikan laista mutta yhtä ilmeistä on, ettei ehdottamani kokeellinen metodi ole sinua vakuuttanut. Onko saanut edes yrittämään?
Voisinko näin ollen pyytää sinua itseäsi hieman täsmentämään mikä fysiikan laki tukee väittämääsi, jonka mukaan pyörimisnopeuden kasvattaminen johtaa pyörimistä vastustavan voiman pienenemiseen?
Ymmärtääkseni se avaisi uudet näköalat energiatehokkaalle liikkumiselle. Kasvatetaan vain pyörimisnopeutta tarpeellinen määrä, niin vastus menee nollaan. Ei muuta kuin vähän vielä kierroksia lisää, niin johan meillä onkin ikiliikkuja käsissämme.
Tuskin itsekään uskot moiseen.
Mitä tulee mainitsemaasi rautalangasta väännettyyn selitykseen, niin mahdatko tarkoittaa sitä, jossa kadenssin vaikutuksesta kertovana vertailuesimerkkinä pidettiin menetelmää jakaa 500kg:n tavara kannettavaksi 20:ssä 25kg:n osassa?
Jos koet tuon tukevan väittämääsi kadenssin kohottamisen poljinvoimaa vähentävästä vaikutuksesta, niin silloin rautalankaa ei ole väännetty vielä riittävästi.
Huonoksi tuon esimerkin tekee se, että suoranaisesti kadenssi ei siinä esiinny lainkaan. Mutta yritetään silti.
Vaihdepyörällä ajaneena sinun on täytynyt havaita se, että tasaisella ajaessa pienemmälle vaihteelle vaihtaminen tekee pyörittämisestä keveämpää.
Juuri tuo, välityksen muuttaminen eli vaihteen vaihtaminen pienemmäksi, on esimerkissä mainittua taakan jakamista pienempiin osiin. Tällöin yhden raskaan poljinkierroksen sijasta tarvitaan saman matkan kulkemiseen 20 kevyempää poljinkierrosta. Esimerkin 20 'osaa' ei ole kuitenkaan verrattavissa kadenssiin (kierrosta/min), koska mitään aikarajaa ei ole määritelty. Näin asia on kadenssin suhteen käytännössäkin, poljinvastus pysyy samana kadenssista riippumatta.
Olen vieraillut muutamilla kadenssista kertovilla sivustoilla. Esimerkkinä Fillarifoorumin www.fillarifoorumi.fi/forum/index.php 'Kuntoilu ja ajotekniikka' -osiosta löytyneet keskustelut sekä muutamilla niistä, joita tulee tarjolle kun googlettaa 'cycling cadence'. Toistaiseksi en ole törmännyt yhteenkään lauseeseen, missä alhainen kadenssi mainittaisiin polvivammojen riskiä lisääväksi. Tuo väite tuntuu olevan tämän suomi24 keskustelupalstan yksinoikeus. Jo yksistään se panee epäilemään asiaa. Oman käytännön kokemuksen ohella.
Suosittelen vahvasti, että käyt tuulettamassa ajatuksiasi jossain todellisen tiedon lähteillä. - Joo, siis ei!!!
rautalangasta lisää kirjoitti:
Varsinaisesti en ole puhunut mistään fysiikan laista mutta yhtä ilmeistä on, ettei ehdottamani kokeellinen metodi ole sinua vakuuttanut. Onko saanut edes yrittämään?
Voisinko näin ollen pyytää sinua itseäsi hieman täsmentämään mikä fysiikan laki tukee väittämääsi, jonka mukaan pyörimisnopeuden kasvattaminen johtaa pyörimistä vastustavan voiman pienenemiseen?
Ymmärtääkseni se avaisi uudet näköalat energiatehokkaalle liikkumiselle. Kasvatetaan vain pyörimisnopeutta tarpeellinen määrä, niin vastus menee nollaan. Ei muuta kuin vähän vielä kierroksia lisää, niin johan meillä onkin ikiliikkuja käsissämme.
Tuskin itsekään uskot moiseen.
Mitä tulee mainitsemaasi rautalangasta väännettyyn selitykseen, niin mahdatko tarkoittaa sitä, jossa kadenssin vaikutuksesta kertovana vertailuesimerkkinä pidettiin menetelmää jakaa 500kg:n tavara kannettavaksi 20:ssä 25kg:n osassa?
Jos koet tuon tukevan väittämääsi kadenssin kohottamisen poljinvoimaa vähentävästä vaikutuksesta, niin silloin rautalankaa ei ole väännetty vielä riittävästi.
Huonoksi tuon esimerkin tekee se, että suoranaisesti kadenssi ei siinä esiinny lainkaan. Mutta yritetään silti.
Vaihdepyörällä ajaneena sinun on täytynyt havaita se, että tasaisella ajaessa pienemmälle vaihteelle vaihtaminen tekee pyörittämisestä keveämpää.
Juuri tuo, välityksen muuttaminen eli vaihteen vaihtaminen pienemmäksi, on esimerkissä mainittua taakan jakamista pienempiin osiin. Tällöin yhden raskaan poljinkierroksen sijasta tarvitaan saman matkan kulkemiseen 20 kevyempää poljinkierrosta. Esimerkin 20 'osaa' ei ole kuitenkaan verrattavissa kadenssiin (kierrosta/min), koska mitään aikarajaa ei ole määritelty. Näin asia on kadenssin suhteen käytännössäkin, poljinvastus pysyy samana kadenssista riippumatta.
Olen vieraillut muutamilla kadenssista kertovilla sivustoilla. Esimerkkinä Fillarifoorumin www.fillarifoorumi.fi/forum/index.php 'Kuntoilu ja ajotekniikka' -osiosta löytyneet keskustelut sekä muutamilla niistä, joita tulee tarjolle kun googlettaa 'cycling cadence'. Toistaiseksi en ole törmännyt yhteenkään lauseeseen, missä alhainen kadenssi mainittaisiin polvivammojen riskiä lisääväksi. Tuo väite tuntuu olevan tämän suomi24 keskustelupalstan yksinoikeus. Jo yksistään se panee epäilemään asiaa. Oman käytännön kokemuksen ohella.
Suosittelen vahvasti, että käyt tuulettamassa ajatuksiasi jossain todellisen tiedon lähteillä.Alhainen kadenssi aloittelijalla, jonka kroppa ei ole tottunut pyöräilyyn, on suuri riski! Asiaa on sivuttu useastikin mm. tuolla linkittämälläsi fillarifoorumilla.
Ensin tekniikka kuntoon, eli kadenssi tuonne 90 - 100rpm. Kun tuota ajaa kesän pari, niin sen jälkeen vasta monipuolisempaa harjoitetta.
Satun itse ehkä paasaamaan asiasta. Siihen on syynä, että olen itse aikoinani monipuolistanut harjoitteet liian aikaisin. Eli puhun kokemuksella. - Pomppukeppi
rautalangasta lisää kirjoitti:
Varsinaisesti en ole puhunut mistään fysiikan laista mutta yhtä ilmeistä on, ettei ehdottamani kokeellinen metodi ole sinua vakuuttanut. Onko saanut edes yrittämään?
Voisinko näin ollen pyytää sinua itseäsi hieman täsmentämään mikä fysiikan laki tukee väittämääsi, jonka mukaan pyörimisnopeuden kasvattaminen johtaa pyörimistä vastustavan voiman pienenemiseen?
Ymmärtääkseni se avaisi uudet näköalat energiatehokkaalle liikkumiselle. Kasvatetaan vain pyörimisnopeutta tarpeellinen määrä, niin vastus menee nollaan. Ei muuta kuin vähän vielä kierroksia lisää, niin johan meillä onkin ikiliikkuja käsissämme.
Tuskin itsekään uskot moiseen.
Mitä tulee mainitsemaasi rautalangasta väännettyyn selitykseen, niin mahdatko tarkoittaa sitä, jossa kadenssin vaikutuksesta kertovana vertailuesimerkkinä pidettiin menetelmää jakaa 500kg:n tavara kannettavaksi 20:ssä 25kg:n osassa?
Jos koet tuon tukevan väittämääsi kadenssin kohottamisen poljinvoimaa vähentävästä vaikutuksesta, niin silloin rautalankaa ei ole väännetty vielä riittävästi.
Huonoksi tuon esimerkin tekee se, että suoranaisesti kadenssi ei siinä esiinny lainkaan. Mutta yritetään silti.
Vaihdepyörällä ajaneena sinun on täytynyt havaita se, että tasaisella ajaessa pienemmälle vaihteelle vaihtaminen tekee pyörittämisestä keveämpää.
Juuri tuo, välityksen muuttaminen eli vaihteen vaihtaminen pienemmäksi, on esimerkissä mainittua taakan jakamista pienempiin osiin. Tällöin yhden raskaan poljinkierroksen sijasta tarvitaan saman matkan kulkemiseen 20 kevyempää poljinkierrosta. Esimerkin 20 'osaa' ei ole kuitenkaan verrattavissa kadenssiin (kierrosta/min), koska mitään aikarajaa ei ole määritelty. Näin asia on kadenssin suhteen käytännössäkin, poljinvastus pysyy samana kadenssista riippumatta.
Olen vieraillut muutamilla kadenssista kertovilla sivustoilla. Esimerkkinä Fillarifoorumin www.fillarifoorumi.fi/forum/index.php 'Kuntoilu ja ajotekniikka' -osiosta löytyneet keskustelut sekä muutamilla niistä, joita tulee tarjolle kun googlettaa 'cycling cadence'. Toistaiseksi en ole törmännyt yhteenkään lauseeseen, missä alhainen kadenssi mainittaisiin polvivammojen riskiä lisääväksi. Tuo väite tuntuu olevan tämän suomi24 keskustelupalstan yksinoikeus. Jo yksistään se panee epäilemään asiaa. Oman käytännön kokemuksen ohella.
Suosittelen vahvasti, että käyt tuulettamassa ajatuksiasi jossain todellisen tiedon lähteillä."Esimerkin 20 'osaa' ei ole kuitenkaan verrattavissa kadenssiin (kierrosta/min), koska mitään aikarajaa ei ole määritelty. Näin asia on kadenssin suhteen käytännössäkin, poljinvastus pysyy samana kadenssista riippumatta"
Olet ilmeisesti nyt käsittänyt kadenssin käsitteen jotenkin väärin.
Kysehän on seuraavista asioista:
-pyörän kuljettamiseen tietyllä nopeudella tietyn matkan vaatii tietyn voiman.
-tämän voiman määrä on aina vakio, kuljetettiin pyörää sitten millä vaihteella tahansa
-suuremmalla poljinnopeudella (ja kevyemmällä vaihteella) tämän saman voima tuottaminen jaetaan useampaan osaan, pienemmällä poljinnopeudella (ja raskaammalla vaihteella) vähempiin osiin
-yhtä poljinkierrosta kohti siis jalkoja rasitetaan sitä enemmän mitä hitaampi on poljinnopeus koska kokonaisvoima jakautuu vähempien poljinkierrosten kesken.
Ja huomaa että nyt puhutaan nimenomaan siitä miten voima jakautuu silloin kun lopputuloksena kuljetaan SAMA MATKA SAMALLA NOPEUDELLA vain vaihdellen poljinkierrosnopeutta eli kadenssia. Korkea kadenssi on siis saman voiman tuottamista samassa ajassa useammalla poljonkierroksella, alhainen kadenssi saman voiman tuottamista samassa ajanssa vähemmillä poljinkierroksilla. Ja tämähän on se todellisuutta vastaava kysymys eikä muuten mikään vertailu ole mahdollista. Eteenpäinvievän voiman tuotto on se mitä polkemisella haetaan ja se voidaan tuottaa eri kadensseilla.
Tästä sitten päästään vaikeampaa asiaan, eli mikä on optimaalinen kadenssi. Ihmisen fysiologiaa tutkimalla ja kokemuksen kautta on vähitellen päädytty siihen tietyllä kadenssialueella ihmisen elimistä ja lihakset toimivat KESKIMÄÄRIN tehokkaammin kuin muilla alueilla. Ja siksi sitä yleensä suositellaan käytettäväksi. Mutta se ei tarkoita että se olisi aina ja kaikille se paras. Ennemminkin silloin puhutaan melko suurista nopeuksista ja pitemmistä matkoista. Mutta on myös ihan selvää että huomattavan pienellä poljinnopeudella niin polviin kuin muihin jalan osiin kohdistuva voima kasvaa eikä se ole aina hyväksi jos on taipumusta mihinkään jalkavaivoihin. - ymmärsinkö oikein
Pomppukeppi kirjoitti:
"Esimerkin 20 'osaa' ei ole kuitenkaan verrattavissa kadenssiin (kierrosta/min), koska mitään aikarajaa ei ole määritelty. Näin asia on kadenssin suhteen käytännössäkin, poljinvastus pysyy samana kadenssista riippumatta"
Olet ilmeisesti nyt käsittänyt kadenssin käsitteen jotenkin väärin.
Kysehän on seuraavista asioista:
-pyörän kuljettamiseen tietyllä nopeudella tietyn matkan vaatii tietyn voiman.
-tämän voiman määrä on aina vakio, kuljetettiin pyörää sitten millä vaihteella tahansa
-suuremmalla poljinnopeudella (ja kevyemmällä vaihteella) tämän saman voima tuottaminen jaetaan useampaan osaan, pienemmällä poljinnopeudella (ja raskaammalla vaihteella) vähempiin osiin
-yhtä poljinkierrosta kohti siis jalkoja rasitetaan sitä enemmän mitä hitaampi on poljinnopeus koska kokonaisvoima jakautuu vähempien poljinkierrosten kesken.
Ja huomaa että nyt puhutaan nimenomaan siitä miten voima jakautuu silloin kun lopputuloksena kuljetaan SAMA MATKA SAMALLA NOPEUDELLA vain vaihdellen poljinkierrosnopeutta eli kadenssia. Korkea kadenssi on siis saman voiman tuottamista samassa ajassa useammalla poljonkierroksella, alhainen kadenssi saman voiman tuottamista samassa ajanssa vähemmillä poljinkierroksilla. Ja tämähän on se todellisuutta vastaava kysymys eikä muuten mikään vertailu ole mahdollista. Eteenpäinvievän voiman tuotto on se mitä polkemisella haetaan ja se voidaan tuottaa eri kadensseilla.
Tästä sitten päästään vaikeampaa asiaan, eli mikä on optimaalinen kadenssi. Ihmisen fysiologiaa tutkimalla ja kokemuksen kautta on vähitellen päädytty siihen tietyllä kadenssialueella ihmisen elimistä ja lihakset toimivat KESKIMÄÄRIN tehokkaammin kuin muilla alueilla. Ja siksi sitä yleensä suositellaan käytettäväksi. Mutta se ei tarkoita että se olisi aina ja kaikille se paras. Ennemminkin silloin puhutaan melko suurista nopeuksista ja pitemmistä matkoista. Mutta on myös ihan selvää että huomattavan pienellä poljinnopeudella niin polviin kuin muihin jalan osiin kohdistuva voima kasvaa eikä se ole aina hyväksi jos on taipumusta mihinkään jalkavaivoihin.Itse asiassa voin melko puhtain mielin allekirjoittaa kaiken edellä kirjoittamasi poislukien sitä, missä arvelet minun käsittäneen kadenssin käsitteen jotenkin väärin.
Mutta selvittääkseni kuinka pitkälle yhteisymmärryksemme jatkuu kysyn mitäs sanot seuraavasta, missä olen paria kirjoittamaasi kohtaa hieman muokannut ja yhä väitän niiden pitävän paikkansa:
-suuremmalla poljinnopeudella (ja kevyemmällä vaihteella) tämän saman voiman tuottaminen jaetaan useampaan osaan, pienemmällä poljinnopeudella (ja hitaammalla vauhdilla) tilanne voiman tuoton suhteen ei muutu, koska voiman tuottaminen yhä jaetaan yhtä moneen osaan
-yhtä poljinkierrosta kohti siis jalkoja rasitetaan yhtä paljon - kun välitykseen ei kosketa, koska kokonaisvoima jakautuu yhä samojen poljinkierrosten kesken (pidemmälle aikajaksolle tosin vauhdin hidastumisesta johtuen).
Kuvitteellisen mutta täysin ajateltavissa olevan käytännön tilanteen valossa asia voisi näyttää seuraavalta:
Tavallinen työmatkaliikkuja ja himokuntoilija (en tarkoita negatiiv. mielessä) ajavat täysin identtisillä pyörillä samaa vaihdetta käyttäen mäkeä ylös. Himokuntoilija 90 kadenssillaan vetää 60 kadenssia käyttävästä taviksesta ohitse päätään puistellen ja mielessään valitellen kuinka kaveri siinä rikkoo paikkojaan hitaalla kadenssillaan.
Olen sitä mieltä, että taviksen polvet eivät joudu yhtään suuremmalle rasitukselle. Ihan yhtä monta poljinkierrosta/metri heille tulee. - Pomppukeppi
ymmärsinkö oikein kirjoitti:
Itse asiassa voin melko puhtain mielin allekirjoittaa kaiken edellä kirjoittamasi poislukien sitä, missä arvelet minun käsittäneen kadenssin käsitteen jotenkin väärin.
Mutta selvittääkseni kuinka pitkälle yhteisymmärryksemme jatkuu kysyn mitäs sanot seuraavasta, missä olen paria kirjoittamaasi kohtaa hieman muokannut ja yhä väitän niiden pitävän paikkansa:
-suuremmalla poljinnopeudella (ja kevyemmällä vaihteella) tämän saman voiman tuottaminen jaetaan useampaan osaan, pienemmällä poljinnopeudella (ja hitaammalla vauhdilla) tilanne voiman tuoton suhteen ei muutu, koska voiman tuottaminen yhä jaetaan yhtä moneen osaan
-yhtä poljinkierrosta kohti siis jalkoja rasitetaan yhtä paljon - kun välitykseen ei kosketa, koska kokonaisvoima jakautuu yhä samojen poljinkierrosten kesken (pidemmälle aikajaksolle tosin vauhdin hidastumisesta johtuen).
Kuvitteellisen mutta täysin ajateltavissa olevan käytännön tilanteen valossa asia voisi näyttää seuraavalta:
Tavallinen työmatkaliikkuja ja himokuntoilija (en tarkoita negatiiv. mielessä) ajavat täysin identtisillä pyörillä samaa vaihdetta käyttäen mäkeä ylös. Himokuntoilija 90 kadenssillaan vetää 60 kadenssia käyttävästä taviksesta ohitse päätään puistellen ja mielessään valitellen kuinka kaveri siinä rikkoo paikkojaan hitaalla kadenssillaan.
Olen sitä mieltä, että taviksen polvet eivät joudu yhtään suuremmalle rasitukselle. Ihan yhtä monta poljinkierrosta/metri heille tulee.Oikeastaan asiaa ei voida mitata ollenkaan asteikolla poljinkierrosta/metri vaan ainoastaan poljinkierrosta/tuotettu watti eli teho. Pyöräilyn vastus ei nimittäin kasva tasaisesti nopeuden suhteen koska ilmanvastus ei kasva tasaisesti nopeuden mukana. Toki on niin että jos vastus per poljinkierros on sama, on polvien rasituksen kannalta ihan sama mitä kadenssia käyttää. Käytännössähän polvensa rikkovat ne kuntoilun aloittavat kotka vanhasts tottumuksesta runttaavat suurilla vaihteilla mutta entisyä kovempaa, eivät sunnuntaipyöräilijät joiden vauhti on kuitenkin pieni.
- Pomppukeppi
Pomppukeppi kirjoitti:
Oikeastaan asiaa ei voida mitata ollenkaan asteikolla poljinkierrosta/metri vaan ainoastaan poljinkierrosta/tuotettu watti eli teho. Pyöräilyn vastus ei nimittäin kasva tasaisesti nopeuden suhteen koska ilmanvastus ei kasva tasaisesti nopeuden mukana. Toki on niin että jos vastus per poljinkierros on sama, on polvien rasituksen kannalta ihan sama mitä kadenssia käyttää. Käytännössähän polvensa rikkovat ne kuntoilun aloittavat kotka vanhasts tottumuksesta runttaavat suurilla vaihteilla mutta entisyä kovempaa, eivät sunnuntaipyöräilijät joiden vauhti on kuitenkin pieni.
Sorry, edellisessä lopussa paljon kirjoitusvirheitä... kännykällä inhottava naputella viestejä :(
Eli siis pointti on se että pienillä nopeuksilla ei kadenssilla ole paljon mitään väliä koska etenemiseen vaadittu voima on niin pieni että sen jakaminen vähemmillekin poljinkierroksille ei ole ongelma. Mutta mitä suuremmiksi nopeudet kasvavat (ja samalla vaadittu polkemisteho) sitä tärkeämpää on oikea kadenssi. Ilmanvastus kun kasvaa nopeuden kasvaessa nopeuden neliössä, ei samassa suhteessa nopeuden kasvuun. - Joakim_
Kadenssi kohdalleen kirjoitti:
Siis oikea kadenssi on 90-100rpm. Jotta paikat eivät pauku rikki, niin lukkiksilla.
Varmasti oikea kadenssi olisi reippaammassa ajossa 90-100 (no oma mielipiteeni paremminkin 80-100), mutta alkuperäinen kysyjä puhui 13 km/h matkavauhdista maantiepyörällä. Useimmissa maantiepyörissä taitaa 90 rpm tarkoittaa pienimmälläkin vaihteella n. 20 km/h nopeutta. Mahtaakohan todella olla tarpeen ajaa noin hiljaisiakin nopeuksia noilla kadensseilla?
Ainakin omassa ajotyylissä kadenssi laskee vauhdin laskiessa. Todella jyrkkässä ylämäessä loppuu vaihteet kesken ja tasamaalla hidastelussa en yleensä laita aivan pienimmälle vaihteelle. Vastaavasti isompaa eturatasta en ole vielä tänä vuonna edes käyttänyt. - ymmärsinkö nyt
Pomppukeppi kirjoitti:
Sorry, edellisessä lopussa paljon kirjoitusvirheitä... kännykällä inhottava naputella viestejä :(
Eli siis pointti on se että pienillä nopeuksilla ei kadenssilla ole paljon mitään väliä koska etenemiseen vaadittu voima on niin pieni että sen jakaminen vähemmillekin poljinkierroksille ei ole ongelma. Mutta mitä suuremmiksi nopeudet kasvavat (ja samalla vaadittu polkemisteho) sitä tärkeämpää on oikea kadenssi. Ilmanvastus kun kasvaa nopeuden kasvaessa nopeuden neliössä, ei samassa suhteessa nopeuden kasvuun.Okei - kesti hieman kun työasiat pitivät poissa päätteen äärestä...
Vastauksessasi et suoranaisesti kerro, oletko ylämäkiesimerkistä sanomani kannalla, eli että taviksen polvet eivät siinä rasitu enempää kuin himokuntoilijankaan. Nostat kuitenkin esiin nopeuden mukana kasvavan ilmanvastuksen ja koska himokuntoilijan nopeus on suurempi käsitän siitä, että taviksen polvet ovat itse asiassa hieman kevyemmällä rasituksella alhaisemmasta ilmanvastuksesta johtuen.
Poljinkierrosta/tuotettu watti periaatteella tarkasteltuna vertailutilanne ei nähdäkseni muuttuisi. Himokuntoilija kun suuremman nopeutensa johdosta polkee luonnollisesti suuremmalla teholla ja siitähän ei tunnetusti seuraa ainakaan voiman tarpeen vähenemistä, jos muut asiaan vaikuttavat tekijät pysyvät samoina.
Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen kohtaan kun kirjoitat:
"..mitä suuremmiksi nopeudet kasvavat (ja samalla vaadittu polkemisteho) sitä tärkeämpää on oikea kadenssi. Ilmanvastus kun kasvaa nopeuden kasvaessa nopeuden neliössä, ei samassa suhteessa nopeuden kasvuun."
Esimerkkiini viitaten nopeuden kasvuhan pyöräilyssä saadaan syntymään kasvattamalla kadenssia. Niinpä itse ajattelen asian niin, että oikeasta välityksestä seuraa aina oikean suuruinen kadenssi.
Toisaalta näen asian myös niin, että korkea kadenssi ei takaa pysymistä turvallisella rasitustasolla.
Mitä tapahtuukaan jos kadenssia kasvatettaessa ja nopeuden siten noustessa ilmanvastuksen kasvu on niin suurta, että voiman tarve lisääntyy yli turvallisen rajan?
Käsitykseni mukaan himokuntoilijan ainoa mahdollisuus on vaihtaa pykälää kevyemmälle vaihteelle.
Enkä näe miten kadenssimittari auttaisi tuossa tilanteessa? - Lyhyesti näin:
ymmärsinkö nyt kirjoitti:
Okei - kesti hieman kun työasiat pitivät poissa päätteen äärestä...
Vastauksessasi et suoranaisesti kerro, oletko ylämäkiesimerkistä sanomani kannalla, eli että taviksen polvet eivät siinä rasitu enempää kuin himokuntoilijankaan. Nostat kuitenkin esiin nopeuden mukana kasvavan ilmanvastuksen ja koska himokuntoilijan nopeus on suurempi käsitän siitä, että taviksen polvet ovat itse asiassa hieman kevyemmällä rasituksella alhaisemmasta ilmanvastuksesta johtuen.
Poljinkierrosta/tuotettu watti periaatteella tarkasteltuna vertailutilanne ei nähdäkseni muuttuisi. Himokuntoilija kun suuremman nopeutensa johdosta polkee luonnollisesti suuremmalla teholla ja siitähän ei tunnetusti seuraa ainakaan voiman tarpeen vähenemistä, jos muut asiaan vaikuttavat tekijät pysyvät samoina.
Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen kohtaan kun kirjoitat:
"..mitä suuremmiksi nopeudet kasvavat (ja samalla vaadittu polkemisteho) sitä tärkeämpää on oikea kadenssi. Ilmanvastus kun kasvaa nopeuden kasvaessa nopeuden neliössä, ei samassa suhteessa nopeuden kasvuun."
Esimerkkiini viitaten nopeuden kasvuhan pyöräilyssä saadaan syntymään kasvattamalla kadenssia. Niinpä itse ajattelen asian niin, että oikeasta välityksestä seuraa aina oikean suuruinen kadenssi.
Toisaalta näen asian myös niin, että korkea kadenssi ei takaa pysymistä turvallisella rasitustasolla.
Mitä tapahtuukaan jos kadenssia kasvatettaessa ja nopeuden siten noustessa ilmanvastuksen kasvu on niin suurta, että voiman tarve lisääntyy yli turvallisen rajan?
Käsitykseni mukaan himokuntoilijan ainoa mahdollisuus on vaihtaa pykälää kevyemmälle vaihteelle.
Enkä näe miten kadenssimittari auttaisi tuossa tilanteessa?Tekniikka kunnossa pitää kyllä jalkojen nivelten rasitustasot järkevinä, kunhan ei nosta kilometrejä liian nopeasti. Väärä tekniikka, eli mm. liian alhainen kadenssi, paukauttaa paikat rikki aivan varmasti! Kadenssimittari, tärkein aloittelevan pyöräilijän mittareista, auttaa pyöritystekniikan kehittämisessä.
Jos taas tarkoitit kehon kokonaisrasitustasoa, niin se voidaan nykyään mitata tarkasti kehittyneimmillä sykemittareilla. Käytännössä silloin mitataan sydämenlyönnin muotoa, ei tiheyttä. Valitettavasti harvoilla aloittelevilla kuntoilijoilla on halua/varaa/ymmärrystä panostaa harrastukseen niin paljoa. Tiedosta olisi kuitenkin eniten hyötyä juuri aloittelijoille, koska kokenut kuntoilija tuntee elimistönsä paremmin kuin aloittelija. - Pomppukeppi
ymmärsinkö nyt kirjoitti:
Okei - kesti hieman kun työasiat pitivät poissa päätteen äärestä...
Vastauksessasi et suoranaisesti kerro, oletko ylämäkiesimerkistä sanomani kannalla, eli että taviksen polvet eivät siinä rasitu enempää kuin himokuntoilijankaan. Nostat kuitenkin esiin nopeuden mukana kasvavan ilmanvastuksen ja koska himokuntoilijan nopeus on suurempi käsitän siitä, että taviksen polvet ovat itse asiassa hieman kevyemmällä rasituksella alhaisemmasta ilmanvastuksesta johtuen.
Poljinkierrosta/tuotettu watti periaatteella tarkasteltuna vertailutilanne ei nähdäkseni muuttuisi. Himokuntoilija kun suuremman nopeutensa johdosta polkee luonnollisesti suuremmalla teholla ja siitähän ei tunnetusti seuraa ainakaan voiman tarpeen vähenemistä, jos muut asiaan vaikuttavat tekijät pysyvät samoina.
Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen kohtaan kun kirjoitat:
"..mitä suuremmiksi nopeudet kasvavat (ja samalla vaadittu polkemisteho) sitä tärkeämpää on oikea kadenssi. Ilmanvastus kun kasvaa nopeuden kasvaessa nopeuden neliössä, ei samassa suhteessa nopeuden kasvuun."
Esimerkkiini viitaten nopeuden kasvuhan pyöräilyssä saadaan syntymään kasvattamalla kadenssia. Niinpä itse ajattelen asian niin, että oikeasta välityksestä seuraa aina oikean suuruinen kadenssi.
Toisaalta näen asian myös niin, että korkea kadenssi ei takaa pysymistä turvallisella rasitustasolla.
Mitä tapahtuukaan jos kadenssia kasvatettaessa ja nopeuden siten noustessa ilmanvastuksen kasvu on niin suurta, että voiman tarve lisääntyy yli turvallisen rajan?
Käsitykseni mukaan himokuntoilijan ainoa mahdollisuus on vaihtaa pykälää kevyemmälle vaihteelle.
Enkä näe miten kadenssimittari auttaisi tuossa tilanteessa?"Esimerkkiini viitaten nopeuden kasvuhan pyöräilyssä saadaan syntymään kasvattamalla kadenssia. "
Tämä juuri menee ajattelussasi hieman väärin. Pyöräilyssä on tavoite ajaa koko ajan (siis käytännössä mahdollisimman paljon) samalla mahdollisimman tehokkaalla kadenssilla ja vauhtia säädellään vaihteilla.
Kadenssi siis pidetään samana ja jos sen säilyttäminen tuntuu kevyeltä, voidaan vaihtaa suuremmalle vaihteelle jolloin vauhti kasvaa. Tätä voidaan jatkaa kunnes saavutetaan se suurin vaihde/nopeus jolla oikea kadenssi vielä jaksetaan helposti saavuttaa. Se on sen hetkinen maksiminopeus.
"Niinpä itse ajattelen asian niin, että oikeasta välityksestä seuraa aina oikean suuruinen kadenssi."
Josta siis juuri seuraa tämä eli silloin ajat oikealla välityksellä eli vaihteella kun jaksat säilyttää oikean kadenssin.
"Käsitykseni mukaan himokuntoilijan ainoa mahdollisuus on vaihtaa pykälää kevyemmälle vaihteelle.
Enkä näe miten kadenssimittari auttaisi tuossa tilanteessa? "
No se auttaa kun huomaat siitä että et enää jaksa ylläpitää oikeaa kadenssia, osaat heti vaihtaa sellaiselle vaihteelle jolla sen jaksat säilyttää.
"Mitä tapahtuukaan jos kadenssia kasvatettaessa ja nopeuden siten noustessa ilmanvastuksen kasvu on niin suurta, että voiman tarve lisääntyy yli turvallisen rajan? "
Silloin ollaan niin suurissa nopeuksissa että polkijan voimat eivät siihen enää riitä.
- maantiepyöräily yöks
"Lenkit alkavat tuosta parista kymmenestä kilometristä, mutta huomaat nopeasti ajavasi kerran viikossa tai kahdessa yli 100km." Sitten olet 4 päivää kipeänä 100 km lenkin jälkeen ja pyöräileminen yököttää.
Maantien varressa pyöräily autoliikenteen seassa on tyhmintä mitä tiedän. Paljon mieluummin ajan joka päivä kaupungin keskustaa ympäri jotain 5 km säteellä keskustasta turvallisesti kevyen liikenteen väyliä.
Toisaalta mulla on ongelma pitkien matkojen kanssa, että mä en tiedä miten pitäisi tankata ja miten syödä/juoda matkan aikana. Yli 2 tunnin reissut ovat olleet tuskaa, suolat ulkona, ja heikottaa ja yms. ja pitkien reissujen jälkeen on melkein sairas olo.- jep jep
Suuri osa kevyenliikenteenväylistä on niin turvattomia, että parempi ajaa turvallisesti tiellä.
- mahtavaa kesää!
Juu kannattaa vain pysyä siellä kevyenliikenteenväylällä, vaikka joku muuta täällä sanoisi. Turvattomaksi pyörille ja jalankulkijoille tarkoitettu väylä muuttuu silloin kun ihminen lakkaa välittämästä muusta liikenteestä. Pyörässä tulisi olla jarrut, jotta vauhtia saisi tarvittaessa alas, mutta valitettavasti myös virtsan määrä yläraajassa vaikuttaa tuon vaikeasti hallittavan mekanismin käyttöön. Pyöräteillä ei ole niin paljon kulkijoita, jotta siitä olisi sen kummempaa haittaa. Jos sitten sattuukin sellainen päivä, että kaikki ovat liikkeellä niin harjoitus muuttuu mukavasti intervalliksi, joka taas polttaa vieläkin enemmän rasvaa.
Kohtuus kaikessa ja niin myös pyöräilyssä, joten vauhtia sen mukaan, mitä taidot antaa myöden. Läheltä-piti-tilanteet kertovat, että teet jotain väärin. Velodromille voi mennä ajamaan lujaa jos sitä haluaa. - Jep jep
Tulin juuri 2,5h lenkiltä. Yli 95% kevyenliikenteenväylää tällä kertaa. Loput yksinkertaisesti niin vaarallista, ettei uskalla ajaa, sekä yksi muutaman sadan metrin pätkä, josta Helsingin kaupunki on vihdoin useiden valitusten jälkeen ottanut pyörätiemerkit pois! Soisi muuttuvan tavaksi niin, että noita vaarallisimpia paikkoja keskustan 40km/h alueella varsinkin korjataan yksinkertaisesti poistamalla pyörätie.
Olisi muuten kiva nähdä se idiootti, joka on suunnitellut Turun motarin ja Perkkaan uuden liittymän kevyenliikenteenväylät. Siinä ei typeryksellä paljoa päätä ole pakottanut, kun suunnitelmaa on tehty. Ajettaessa motarin eteläpuolta Kehä I:ltä Helsinkiin päin, on uusi järjestely hengenvaarallinen. Täysjärkinen pyöräilijä ajaa ilman muuta tiellä huolimatta liikennemerkeistä. - Raaka totuus
Pyöräily laihduttaa 1kg/500 km, jos syöminen ei muutu.
- ei aivan noin raaka
Sykemittarini, joka juoksulenkeillä antaa kalorinkulutuksen luvuksi n.
1 kCal/km/kg (eli siis säädöt kohdallaan), mukaan pyöräillessä 30-35 km kuluttaa 1000 kCal.
1 kg rasvaa (myös nestettä mukana) vastaa n. 7000-8000 kCal, tuon polttamiseen tarvitaan siis n. 250 - 280 km. Tietysti, jos painoa on vähemmän (itsellä reilut 80), kulutuskin pienenee.
- Pomppukeppi
Ottamatta kantaa onko tuo 1kg/500km mitenkään oikein (kun käytettyä aikaa ei ole kerrottu) niin olet kyllä periaatteessa oikeassa. Siis liikunta ei kaikkein raskainta liikuntaa lukuunottamatta juurikaan laihduta. Kevyempi ruokavalio laihduttaa. Mutta ja iso MUTTA - liikunta lisää ihmisen terveyttä huomattavasti enemmän kuin pelkkä laihdutus. Siksi pelkkä laihdutus on yleensä vastaus vain ulkonäölliseen turhamaisuuteen, ei terveyden parantamiseen. Ehdottomasti parhaan tuloksen saa kun yhdistää kohtuullisen liikunnan ja kevyehkön ruokavalion. Silloin maksimoidaan niin terveusvaikutukset kuin ulkonäölliset vaikutuksetkin.
- ....................
En tiedä kysyikö joku jo, en jaksanut lukea kaikkea. Kun tulet päivällisen jälkeiseltä lenkiltä, niin paljonko kello on? Milloin syöt päivällisen? Itse tekisin vain yhden tunnin lenkin joka toinen päivä, taatusti riittää.
Yleensäkin laihdutuksessa ruokavalio on tärkeämpää kuin liikunta! Syö vähemmän kuin kulutat niin se on siinä. (kannustan silti liikuntaan) - Hempp@
Kadenssit, pyörät, kulutukset, lähtötaso, kilometrit ja kaikki muut täysin ohittaen; eikö rasvanpolton perusteesi ole:
1. Yli tunnin mittainen liikuntasuoritus
2. Oikea, sinulle sopiva sykealue
3. ???
4. PROFIT!
Kaikki muu lässytys on turhaa. - Öljypoltin
Kävin viikonloppuna maastopyörällä polkemassa 25km, aikaa kului 2h ja kalorinkulutus oli 1479kcal. Tuosta 25km matkasta noin 15 km oli hieman kumpuilevaa maastoa ja alla asfalttia. Aikaa tuon 15 km ajoon menin noin 40min. Loppuaika oli maastossa rämpimistä huomattavasti pienemmällä nopeudella. Pyöräily on siis todella enegiaan kuluttavaa liikkumista!
Eli matka ei ole se olennaisin tekijä energian kulutuksessa, vaan se kuinka rasittavaa se matkan taittaminen on. Kun siis haluat pudottaa painoasi, liikkumisessasi olennaista on se, että se on tarpeeksi rasittavaa. 20km x-kertaa viikossa voi aluksi ollakin sinulle ihan sopiva lenkki. Älä kuitenkaan ahnehdi liikaa heti alussa.
Vanha sanonta "No pain, no gain" pitää osittain paikkansa. Sopivan rauhallisesti aloittamalla tulee vähemmän kipuja, mutta kehittyminenkin on sitten hieman vähäisempää. Eli löydä itsellesi sopiva suhde "kipuun", mutta muista että liikkumisen pitää olla kivaa ja kehittyminen vaatii myös lepoa. Kaikki eivät valitettavasti aina muista tätä.
Tuossa alapuolella väitellään kovasti erilaisista poljinten pyöritysnopeuksista. Ihan asiaa, mutta turhaa jargonia. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että liian pienellä pyöritysnopeudella pidemmät matkat (60km ) kipeyttävät minulla polvet. Itselleni sopiva pyöritysnopeus on noin 70-80rpm. - Pomppukeppi
"Tuossa alapuolella väitellään kovasti erilaisista poljinten pyöritysnopeuksista. Ihan asiaa, mutta turhaa jargonia. Omasta kokemuksesta voin sanoa..."
Oma kokemus on usein kyllä se paras mittari. Ja harvalla on kuitenkaan pyörässään kadenssimittaria niin että edes näkisi suoraan pyöritysnopeuksiaan. Joten itse olen käytännössä ajanut seuraavan nyrkkisäännön mukaan: "Aina ajetaan sellaisella vaihteella että pyörittäminen tuntuu kevyeltä, eikä tarvitse painella polkimia vaan pystyy helposti pyörittämään".
Ihan pahimmissa mäissä tuota ei tietysti pysty noudattamaan. Mutta muuten se johtaa käytännössä pyöritysnopeuden aika oikealla alueelle eikä ainakaan taatusti rasita polvia. - Joo, siis ei
"...Ja harvalla on kuitenkaan pyörässään kadenssimittaria niin että edes näkisi suoraan pyöritysnopeuksiaan..."
Kun aloittaa kuntoilun pyörällä on kadenssimittari tärkein elektorinen vimpain. Seuraavaksi tärkein on sykemittari. Nopeusmittari on kaikkein vähiten tärkeä. Tämä kannattaa muistaa, kun hankkiin mittaria pyörän mukana. Suurin osa kuitenkin hankkii ainakin jonkinlaisen mittarin! - inssi'
En ole himokuntoilija enkä varsinkaan katso kirjoista, minkälainen pyörän tulee olla ja mitä varusteita tarvitaan. Hybridipyörän ostin Bikeplanetista ja kengät polkimet Biltemasta, housut varmaan Lidlistä. Päivittäinen työmatka on 16 km suuntaansa. Tänä keväänä on tullut "ajotietokoneeseen" kilometrejä vajaat 600. Hybridipyörä on hyvä, koska sillä voi ajaa sekä asvaltilla että hiekalla, molempia löytyy reitiltä.
Minun havaintojeni mukaan pyöräily on kolmikosta hiihto-kävely-pyöräily kaikkein huonoin painonpudottaja. Tietysi, jos painoa on kymmeniä kiloja liikaa, niin se voi olla paras, koska se rasittaa alaraajojen niveliä kaikkein vähiten. Mutta meikäläisellä, jolla painoindeksi on noin 27, paino ei juurikaan pyöräilemällä putoa.
Jos vatsan haluat pois, ala tehdä kuntopiirityyppistä lihaskuntoharjoittelua, siis selkä, vatsa, punnerrus, kyykky, hyppely. Tietysti kevyesti ensin ja pikkuhiljaa kiristäen. Tälle kesälle ei enää ehdi, mutta ensi kesänä sinullakin on pyykkilauta, jota esitellä. Sisua se vaatii, ei tule helposti tv-shopin vehkeillä.- Monipuolisuus!
Kaikki kolme liikuntamuotoa: hiihto, juoksu ja pyöräily vaativat rinnalle jonkinlaisen kuntopiirin. Ne ovat niin staattisia, että pelkästään yhtä liikuntamuotoa harrastamalla saa paikat jumiin.
Itselläni jumittaa erityisesti vanhempaa perua selkä pyöräillessä. Töiden kuntosalin seinällä oleva jumppapallo-ohjelma on osoittautunut hyväksi keinoksi avata selkä.
Monet kehuvat kahvakuulaa hyväksi oheiskuntopiiriksi. Turkkilainen ylösnousu (Youtube: turkish get up) on kuulemma tehokas. Tälläiselle ratakiskon notkealle miehelle se on kyllä haasteellinen. :)
Jos ajattelee tavoitteellisuutta ja monipuolisuutta, niin lyhyiden triathlon matkojen suosion syy on ilmiselvä. Triathlon harjoitteet yhdistettynä hiihtoon ja saliharjoituksiin on erittäin monipuolinen yhdistelmä.
Jos haluaa pysyä pyöräilyssä, niin vielä ehtii mukaan TdH:iin tai Myllyn lyhyemmille matkoille, vaikka pohja ei hirveän hyvä olisikaan. Järkevä ohjelma, nousujohteisuus ja tavoite ovat tärkeitä tekijöitä. Readme:n julkaisema Pyöräilijän käsikirja on mielestäni yhä paras opas aloittelijalle. - inssi'
Monipuolisuus! kirjoitti:
Kaikki kolme liikuntamuotoa: hiihto, juoksu ja pyöräily vaativat rinnalle jonkinlaisen kuntopiirin. Ne ovat niin staattisia, että pelkästään yhtä liikuntamuotoa harrastamalla saa paikat jumiin.
Itselläni jumittaa erityisesti vanhempaa perua selkä pyöräillessä. Töiden kuntosalin seinällä oleva jumppapallo-ohjelma on osoittautunut hyväksi keinoksi avata selkä.
Monet kehuvat kahvakuulaa hyväksi oheiskuntopiiriksi. Turkkilainen ylösnousu (Youtube: turkish get up) on kuulemma tehokas. Tälläiselle ratakiskon notkealle miehelle se on kyllä haasteellinen. :)
Jos ajattelee tavoitteellisuutta ja monipuolisuutta, niin lyhyiden triathlon matkojen suosion syy on ilmiselvä. Triathlon harjoitteet yhdistettynä hiihtoon ja saliharjoituksiin on erittäin monipuolinen yhdistelmä.
Jos haluaa pysyä pyöräilyssä, niin vielä ehtii mukaan TdH:iin tai Myllyn lyhyemmille matkoille, vaikka pohja ei hirveän hyvä olisikaan. Järkevä ohjelma, nousujohteisuus ja tavoite ovat tärkeitä tekijöitä. Readme:n julkaisema Pyöräilijän käsikirja on mielestäni yhä paras opas aloittelijalle.No niin, tuossa on himoliikkujan kommentti.
Minulle tuli viime talvena reilut 800 km hiihtoa, enimmäkseen pertsalla, vauhti n. 12-13- km/h. Ja yhtään sen enempää en ole jumissa kuin minun ikäiseni muut. Sanoisin, että jopa päinvastoin. Kävelemällä en ole saanut itseäni jumiin millään lailla. Pyöräilykauden alussa menee pari viikkoa ennenkuin reisistä alkaa löytyä jerkkua. Mutta se on vauhdista kiinni. Pienellä vauhdilla nimenomaan paino putoaa, kunto ei välttämättä nouse kovin korkealle. Triathlonistit ovat ihan eri totu kuin me kuntoilijat.
Sinänsä kuntosaliharjoittelu oman kropan painolla on ihan hyvästä. Ja vanhemmiten aina vain tärkeämpää. Huonosta lihaskunnosta seuraa monia eri ongelmia. - Heh heh
inssi' kirjoitti:
No niin, tuossa on himoliikkujan kommentti.
Minulle tuli viime talvena reilut 800 km hiihtoa, enimmäkseen pertsalla, vauhti n. 12-13- km/h. Ja yhtään sen enempää en ole jumissa kuin minun ikäiseni muut. Sanoisin, että jopa päinvastoin. Kävelemällä en ole saanut itseäni jumiin millään lailla. Pyöräilykauden alussa menee pari viikkoa ennenkuin reisistä alkaa löytyä jerkkua. Mutta se on vauhdista kiinni. Pienellä vauhdilla nimenomaan paino putoaa, kunto ei välttämättä nouse kovin korkealle. Triathlonistit ovat ihan eri totu kuin me kuntoilijat.
Sinänsä kuntosaliharjoittelu oman kropan painolla on ihan hyvästä. Ja vanhemmiten aina vain tärkeämpää. Huonosta lihaskunnosta seuraa monia eri ongelmia.Olet kyllä ensimmäinen, joka kutsuu minua homokuntoilijaksi! Ennemminkin tuollainen minimikuntoilija. :) Sen verran ymmärrystä kuitenkin on, että järkevä tavoite pitää olla. Minulle se on yksi yli 100km pyöräilytapahtuma kesässä.
Tiedän myös heikkouteni. Sen takia sykemittari on erittäin tärkeä minulle! Rauhoittaa liikuntaa ihmeellisesti. ;) olen tyypillinen suomalainen mies, joka vetää aivan liian kovilla kierroksilla verrattuna kuntotasoonsa, jos ei seuraa kroppaansa tarkasti. - Öljypoltin
Jos parin tunnin lenkki kuluttaa yli 1400kcal, niin sehän kasvattaa normaalin pulliaisen päivittäistä energiankulutusta reilusti yli 50%! Laihtuminen on kiinni vain siitä, että elimistö kuluttaa enemmän energiaa kuin saa sitä ruuasta.
Eli jos esim kirjoituksen aloittaja syö päivittäin sen 2000kcal, siitä pelkästään elämiseen kuluu päivittäin noin 1500kcal, joten "ylimääräistä" jää noin 500kcal (joka kuluu varmasti jo päivittäisissä pakollisissa askareissa). Kun tähän kulutukseen lisätään vaikkapa tuo 1400kcal, niin mennään jo vahvasti miinuksella sen suhteen mitä elimistö tarvitsisi. Tämä sitten vaatii sitä, että elimistö joutuu ottamaan käyttöönsä omat vararavintonsa ja ihminen alkaa laihtumaan.
Joten kerropa minulle millä perusteella pyöräily ei muka toimisi laihduttajalla oivana liikuntamuotona?
- inssi'
Joo, kyllä minullakin sykemittari on, kun aloitan hiihtokauden. Pyöräillessä ja kävelyssä minun vauhdeillani ei syke nouse niin paljon, että sitä tarvitsisi tarkkailla. Eikä hiihdossakaan sitten eka kuukauden jälkeen. Mutta noilla sykkeillä paino pysyy suht. hyvin kurissa.
Minulla ei ole mitään erikseen nimettyjä tavoitteita kuntoiluni kanssa. Ainoastaan se, että selviäisin arkiaskareista ilman jatkuvaa ponnistelua.
Aloittaja puhui pyöräilystä painonpudottamisen apuna. Kyllä silloin triathlonista puhuminen on lievää liioittelua. - laihtunut 33 kg just
Sanon heti ettei laihduta. Itse laihdutin pyöräilemällä 33 kg 9 kuukaudessa. mulla on kuntopyörä ja tavallinen maastopyörä. poljin kuntopyörää 50 km päivässsä eli semmoset pari tuntii. Jos meinaat polkee 13 km tunnis niin sehän on melkein kävely vauhtii. syke ei siinä nouse ja ei tule edes hiki. jos ei tule kunnon hiki niin ei laihdu eikä kalorit kulu. Itse poljin noin 32 km tunnis kuntopyörällä. Tuli kunnon hiki aina. Toiseksi naisilla on vähemmän lihaksia kun miehellä .Lihakset polttaa kaloreita kun kuntoilee joten naisen on tehtävä enemmän töitä jos haluaa laihtua. Eli miehellä on enemmän lihaksia joten mies laihtuu helpommin kuin nainen. Nainen voi tietysti saada lihaksia lisää nostelemalla painoaja. mut et laihdu jos sulla on vauhti vaan 13 km tunnis kun syös 2000kcal paivässä.
- laihtunut 33kg just
Mä poljin noin 14500 km 9 kuukaudessa kuntopyörällä niin laihduin 33kg.Se tekee noin 54km päivässä keskimäärin. ja siihen kun lisätään tavallisella maastopyörällä polkeminen ulkona. joka paikkaa poljen yleensä pyörällä. Työttömänä kun olin niin aikaa oli kuntoilla.
- kuntsoilija
12 vuoden jälkeen ostin taas pyörän ja rupesin treenaan 3viikon jälkeen tuntuu 50km päivälenkit aika lyhkäsiltä. loppukesästä pitäs tehä 1000km lenkki eiköhän noi pari ylimääräistä kiloa sille tielle jää toivottavasti ainaki =)
- 17
Aika nopeeta kehitystä nyt 50 km lenkkejä, loppukesästä 1000 km. Ens kesänän varmaan 10 000 km lenkkejä. Nostan hattua !!
- Pyöräilyä
Moikka, olen 14vuotias ja mulla on aika hyvä kunto. Onko liikaa jos pyöräilisin kouluun kaikkina muina päivinä viikossa paitsi tiistaisin, matka on kotoa koululle 10km ja pyöräilisin vielä takasin eli päivän saldo olisi 20km?
- gjhc
Liikaa? Ei kait tuosta ole pitkä aika kun 7-vuotiaat menivät hiihtämällä samat matkat.
- jepukkaa
Rasvaa palaa jos pitää sykkeen riittävän korkealla ei liikaa eikä liian vähän,hiki pitää myös tulla 3kk ja 25 kiloa eli löpinät pois ja pyörän selkään........Ruokaa ei tietenkään tarvitse ahmia tosin itsellä pyöräily vie näläntunteen pois,juoda pitää muistaa mieluummin2litraavettä ja yksi olut päivässä se lisää aineenvaihduntaa kivasti.itse pyöräilen 20-30 kilsaa päivittäin...muistaa vaan että rasitusta pitää olla pyöräillessä !
- NopeusKuluttaa
Onkohan aloittaja saanut painoa pudotettua?
Kyllähän ajonopeudella on vaikutus kalorien palamiseen. Mitä kovempaa ajaa, niin sitä enemmän palaa kaloreita, koska nopeuden nostaminen lisää kulutusta. Takuulla kuluu enemmän kaloreita 20 km lenkillä, kun sen ajaa 25-30 km/h keskinopeudella, kuin, että sen ajaisi 10-15km/h nopeudella. No joo, kadenssit kohdilleen ja lukkiksilla ja kolmeakymppiä pitää mennä ja ym ym.
Noku ei tarvii!
Pääasia että polkee! Vaikka mummomankelilla , kuntopyörällä, hybridillä, gravelpyörällä, läskillä, sähköläskillä ym ym. Ihan sama!
Liikunta on se juttu ja tietysti, että se olisi päivittäistä? Tunti fillarointia päivässä, välillä kävelyä tai muuta aktiviteettia ja ruokailu kuntoon. Kyllä laihtuu! Ja kunto nousee.
Kunhan vaan lähtee sieltä mukavuusalueelta pois vähän rääkkäämään itseään.
Jos ne kadenssit ja lukkikset ja ajovermeet ovat ihan must, niin sitten pitää touhuta niiden kanssa?
Itselle ei niillä jutuilla ole merkitystä, päättäväinen eteneminen lihasvoimalla riittää mulle.- Anonyymi
Laihtuu jos kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä syödessään saa. Lihoo jos menee toisin päin. Hyvin yksinkertaista.
- Anonyymi
Kannattaa aloittaa hitaasti ettei mene paikat jumiin tai tule muita kipuja. Tavallinen kävely on myös tehokasta. Tunnin kunnon reipas kävely pari kertaa viikossa ja vähän pyöräilyä päälle.
- Anonyymi
Olen 16-vuotias henkilö paino eilee katottuna oli 57,6kg ja tänään 58,0kg vaikka pyöräilin eilee 17,9km Jopo pyörällä "rankkaa oli mutta hyvä vain" olen 160,1cm 5`3ft about calculate in American style. Laihduttaako se jos menen joka päivä 20km sillä tuntui todella hyvältä pyöräillä eilee 17,9km vaikka sattuikin jalkoihin ja se kui paljon mua sattuu vatsaan pyöräillessäni yksin pitkää matkaa katsomaan poikaystävääni.. ^^ sillä rahaa menee hukkaa joka päivä maksaessa bussirahaa kaksinkertaisen maksun jopa kolmen-.. se tekee hyvää polkea sen 17,9km (mulla siis ei ollu vesipulloa mukana kun menin eilee hakemaa tän uuden pyörän ja siitä suoraa pitkää matkaa.. ilman vesipulloa. Tuntui inhottavalle olla juomatta vettä ollenkaan ja aurinkokin porotti päähän kun ei ollut lippistä.. huhhuh. Haluaisin olla vähemmän mitä 58,0kg sillä jokaisella naisella on vähän sitä, että (minussa on pakko olla vähän edes kauneutta).. 🌞 apua on saatu.. terapeutilta puhuminen. Huoli pois 😊..
- Anonyymi
Ajelin pyörällä viime syksynä siihen asti kun lumet tuli maahan. Talven kävelin noin 12-15km/päivä. Keväällä (Huhtikuu?) aloitin taas pyöräilyn uudestaan. Lähtöpaino 84kg ollut jo viime vuodesta. Nyt ajanut keskimäärin 30km/päivä ja jokaisena päivänä, satoi tai paistoi. Pyörälenkiltä tulin äskenkin ja suoraan vaakaan kokeilemaan painoa. 80Kg!!! Täytyy sanoa, että pyöräily laihduttaa?!
- Anonyymi
Pyöräily ja kaikki muu liikunta laihduttaa! Elimistö pitää olla käynnissä, ei tyhjäkäynnillä. Elimistöä pystyy myös huijaamaan juomalla pelkkää vettä.
Jos yrittää laihduttaa siten ettei suuhun laita oikein mitään, niin elimistö menee tyhjäkäynnille säästääkseen energiaa ja pitääkseen painon samana.
Kun tarvitaan energiaa niin rasvaa mielummin kuin hiilareita.
Jos tapanasi on uuniin laittaa makkaraa ja ranskalaisia, niin yhtä hyvät elämykset tulevat vaikka kalapuikoista! Kokeile!
Pyöräily on kiva harrastus, mun mielestä paras. Ostin uuden maasturin 06/21 ja olen ajanut yli 4000 km. Kesä loma alkoi neljä viikoa sitten ja lomalla olen ajanut yli 1000 km. Idea oli lomalla laihduttaa, mutta epäterveellisien elämäntapojen vuoksi en ole laihtunut yhtään. Kiloakaan. Eli bissee ja sidua joka päivä.
Elikkä juuri sinä joka haluat pitää kuntoa yllä ja kenties laihtua, niin liiku niin paljon kuin voit ja ota liikunta tosissasi. Aseta tavoitteita liikunnan suhteen ja käytä alkoholia mahdollisimman vähän.
Älä käy punnitsemassa itseäsi joka päivä, mieluiten ei ollenkaan.
Kuntoilu ja laihdutus on pitkä prosessi, mitään päivä grammoja ei kannata seurata.
Koko elämä pitää laittaa uusiksi jos haluaa olla hoikempi ja terveempi.
Ei mitään sellaista, että nyt laihdutan 10 kg. Se tulee takaisin korkojen kera.
Uusi hoikempi ja terveempi minä vaatii että olet pysyvästi sitoutunut uuteen minääsi joka liikkuu ja syö vaikka niitä kalapuikkoja makkaran sijaan.- Anonyymi
Vanha avaus, joka ei vanhene.
> Pyöräily ja kaikki muu liikunta laihduttaa!
Liikunta on terveyttä edistävää. Liikunta laihduttaa sillä ehdolla, että ei ala samalla syödä enemmän. Jos energiankulutus kasvaa ilman että energiaa korvataan, paino laskee.
> Älä käy punnitsemassa itseäsi joka päivä, mieluiten ei ollenkaan.
Punnitse itsesi joka päivä samaan aikaan, parhaiten aamutoimien jälkeen samoissa vetimissä. Paino vaihtelee vuorokaudesta toiseen noin kilon verran ylös-alas erityisesti hikoilun ja suolansaannin mukaan. Suunnan pitää kuitenkin aina olla sama eli alas päin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli2622541Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!1921632Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt591424- 791156
Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!
Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t31149Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni2201008- 78990
Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen
mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.45895Kohta me ei enää nähdä :(
En pääse enää uppoutumaan silmiisi enkä kuunnella ihanaa ääntäsi. Elämä on pstä.39719Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?
Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen15710