Hawking pitää kuolemanjälkeistä elämää keijutarinana ja itseään "tietokoneena".
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/stephen-hawking-kuolemanjalkeinen-elama-on-keijutarina/art-1288389459222.html?ref=rss
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/stephen-hawking-kuolemanjalkeinen-elama-on-keijutarina/art-1288389459222.html?ref=rss
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ote kommenteista:
" 'Keijutarina'? Fairytale-sanan voi kyllä kääntää ihan saduksi, ei siihen tarvitse keksiä mitään uusia sanoja, joita ei ennen suomenkielessä ole kuultu."
Siis ihan totta,,ei kai systeemissä se "kaikkeuden kovalevy" sijaitse yksittäisissä päissä vaan aivan jossain muualla?
Kokemukset, tunteet j.n.e. ovat siis lihallisuuden kautta saatavaa dataa joka analysoidaan kovalevyllä/massamustille joka on kaikkialla ja ei-missään?
Yksittäinen ihminen ei ole periaatteessa edes olemassa? Ihminen voi siis olla kuka vain?
Voi että. Miten osuvaa päättelyä/ intuitioimista / kyselemistä. Sijaitseeko esim. muisti päässä vai missä? Millaista muistia on päässä, jos siellä sellaista on? Millaisia muisteja on olemassa?
Minne kokemuksien saldo sulautetaan? Mitkä kokemukset ovat kaikkeudelle hyödyllisiä? Kuka tarkalleen ottaen kaikkeudessa hyötyy mistäkin kokemuksesta?
Mikä ihmisessä on olemassa? Onko mikään? Ja jos on, niin mikä?
Vai pitäisikö kysyä takaperin, mikä olemisessa on ihmistä?
Psykologiaa ja ontologiaa yhdessä.
Vaan entäpä ihmiset, jotka eivät pelkää kuolemaa, mutta silti uskovat tuonpuoleiseen? Entäpä ihmiset, jotka ovat käyneet rajalla ja tulleet takaisin? Kyllä nyt taitaa Hawking puhua vähän läpiä päähänsä, mutta mielipiteensä kullakin.
Jospa hän onkin oikeassa? Keijutarinoissa voi olla kuitenkin perää...
Stephen Hawking on äärimaterialisti idiootti. Ehkä sille on syynsä miksi hän yhä on pyörätuolissa.