Kun ihminen elämänsä illassa näkee oman sammuvan kynttilässä viimeiset liekit, hän joko tuntee onnea taikka surua elämästään. Hän joko katuu niitä asioita joita teki taikka sitten hän katuu niitä asioita joita ei tehnyt, (yleensä kuitenkin molempia väärinpäin), ja suurimaksi kysymykseksi nousee toisen ihmisen mielestä loppujen lopuksi "oliko hän onnellinen elämässään?"
Kysymykseni ja ideani on nyt se että mikä on todella maailman ja sen etiikan ja moraalin tärkeys ihmisyyden kannalta? Ovatko ne lakikirjat joita yhteiskunta käyttää ihmisyyden ohjeet?
Mihinkä voi ihminen turvata kun hän tietää hoitaneensa ihmissuhteensa niin hyvin kun on pystynyt ja on mielestään kunnon kansalainen ja välttänyt näiden "lakien" rikkomisen, ja kuitenkin tuntee itsensä yksinäiseksi ja laiminlyödyksi.
Lait ovat pysyneet suurinpiirtein samassa, välillä rikkoen niitä suurempiakin sääntöjä ja useimmiten laittaen pikkusäännöt kokonaan uusiksi ja näin oikeastaan määritelleet itselleen oman kulttuurin. (mielestäni) Lain perustuslait jotka ovat kirjoitettu jokaisen "hyvään" lakitauluun, "älä tapa (murhaa)" "älä valehtele" jne, ovat ihmisen omat ohjeet ihmiselle itselleen eivät yhteiskunnan ohjeet kansalaiselle.
Ja nyt tuleekin se punainen tässä viestissä eli, yksinkertaiset asiat. Katsokaamme niitä seurakunnan työntekijöitä jotka laulavat laulujaan Jeesuksesta akustisen kitaran kanssa ja jakelevat lappusia, ja ajatelkaamme että mistä he saavat voimansa tälläiseen? Katsokaamme sen jälkeen ihmisiä joille he laulavat ja jakavat näitä lappusia. Suurin osa ei ota edes vastaan lappusia ja laulua jää kuuntelemaan vielä harvempikin. Tämä laulava (& joskus hieman huonosti pukeutunut) Jeesuksesta laulava henkilö tekee työtään sen takia koska tuntee sen olevan oikein ja toivoo sen tekevän muille ihmisille saman minkä se teki hänelle itselleen (omalla tavallaan). Tämän kristillisen (kuten jo arvasittekin) henkilön ohjenuorana ovat Raamatusta saadut ohjeet elämään joista suurimmat Kunnioita Jumalaa, sinun ainoaa Jumalaasi ja Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi ja näitä ohjeita hän seuraa parhaimpansa mukaan. Ja tästä näiden jokaiselle selvien ohjeitten seuraamisen yrittämisestä hän saa voimaa tehdä tätä epäkiitollista työtä. Nämä lait jotka äskön mainitsin tietävät jokainen ihminen. Kuitenkin on olemassa selvä ero toivon laadussa ja määrässä niillä ihmisillä jotka uskovat Raamattuun ja tietävät nämä ohjeet ja niillä jotka myös tietävät nämä ohjeet mutta eivät usko Raamattua. Tästä todistuksena se että kuinka monen "ateistin" olet nähnyt jakamassa sitä asiaa toisille joka teki hänet itse onnelliseksi. Eli jos tätä työtä mitä nämä kristityt tekevät voisi kutsua tavallaan jopa rakkaudeksi muita kohtaan. Mutta kuitenkin harvoin (ainakin itse) olen saanut tämäntasoista pyyteetöntä rakkautta keneltäkään joka ei vihkiytynyt näin suureen asiaan. Rakkaus synnyttää rakkautta lisää jne. kuten tiedämme. Eli asiani (josta taisin eksyä ja rönsyillä pahemman kerran) on se että:
Jospa on olemassa jonkinlainen pakko-edellytys lain noudattamisesta saatavaan palkkion lunastamiseen?
Kenet tekee nämä yhteiskunnnan lakien noudattaminen onnelliseksi? Kuitenkin nämä jotka ovat näitä "suuremmalle asialle vihkiytyneitä" saavat voimaa ja rakkautta (sanojensa mukaan) samojen perusohjeiden noudattamisesta kuin ne jotka ovat ns. normaaleja.
..............
Pyydän anteeksi hieman sekaista tekstiäni, mutta kello lyö kohta 5.00am ja penkkini kuluttaa fyysistä ruumistani enemmän kuin haluaisin.
Kysymykseni ja ideani on nyt se että mikä on todella maailman ja sen etiikan ja moraalin tärkeys ihmisyyden kannalta? Ovatko ne lakikirjat joita yhteiskunta käyttää ihmisyyden ohjeet?
Mihinkä voi ihminen turvata kun hän tietää hoitaneensa ihmissuhteensa niin hyvin kun on pystynyt ja on mielestään kunnon kansalainen ja välttänyt näiden "lakien" rikkomisen, ja kuitenkin tuntee itsensä yksinäiseksi ja laiminlyödyksi.
Lait ovat pysyneet suurinpiirtein samassa, välillä rikkoen niitä suurempiakin sääntöjä ja useimmiten laittaen pikkusäännöt kokonaan uusiksi ja näin oikeastaan määritelleet itselleen oman kulttuurin. (mielestäni) Lain perustuslait jotka ovat kirjoitettu jokaisen "hyvään" lakitauluun, "älä tapa (murhaa)" "älä valehtele" jne, ovat ihmisen omat ohjeet ihmiselle itselleen eivät yhteiskunnan ohjeet kansalaiselle.
Ja nyt tuleekin se punainen tässä viestissä eli, yksinkertaiset asiat. Katsokaamme niitä seurakunnan työntekijöitä jotka laulavat laulujaan Jeesuksesta akustisen kitaran kanssa ja jakelevat lappusia, ja ajatelkaamme että mistä he saavat voimansa tälläiseen? Katsokaamme sen jälkeen ihmisiä joille he laulavat ja jakavat näitä lappusia. Suurin osa ei ota edes vastaan lappusia ja laulua jää kuuntelemaan vielä harvempikin. Tämä laulava (& joskus hieman huonosti pukeutunut) Jeesuksesta laulava henkilö tekee työtään sen takia koska tuntee sen olevan oikein ja toivoo sen tekevän muille ihmisille saman minkä se teki hänelle itselleen (omalla tavallaan). Tämän kristillisen (kuten jo arvasittekin) henkilön ohjenuorana ovat Raamatusta saadut ohjeet elämään joista suurimmat Kunnioita Jumalaa, sinun ainoaa Jumalaasi ja Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi ja näitä ohjeita hän seuraa parhaimpansa mukaan. Ja tästä näiden jokaiselle selvien ohjeitten seuraamisen yrittämisestä hän saa voimaa tehdä tätä epäkiitollista työtä. Nämä lait jotka äskön mainitsin tietävät jokainen ihminen. Kuitenkin on olemassa selvä ero toivon laadussa ja määrässä niillä ihmisillä jotka uskovat Raamattuun ja tietävät nämä ohjeet ja niillä jotka myös tietävät nämä ohjeet mutta eivät usko Raamattua. Tästä todistuksena se että kuinka monen "ateistin" olet nähnyt jakamassa sitä asiaa toisille joka teki hänet itse onnelliseksi. Eli jos tätä työtä mitä nämä kristityt tekevät voisi kutsua tavallaan jopa rakkaudeksi muita kohtaan. Mutta kuitenkin harvoin (ainakin itse) olen saanut tämäntasoista pyyteetöntä rakkautta keneltäkään joka ei vihkiytynyt näin suureen asiaan. Rakkaus synnyttää rakkautta lisää jne. kuten tiedämme. Eli asiani (josta taisin eksyä ja rönsyillä pahemman kerran) on se että:
Jospa on olemassa jonkinlainen pakko-edellytys lain noudattamisesta saatavaan palkkion lunastamiseen?
Kenet tekee nämä yhteiskunnnan lakien noudattaminen onnelliseksi? Kuitenkin nämä jotka ovat näitä "suuremmalle asialle vihkiytyneitä" saavat voimaa ja rakkautta (sanojensa mukaan) samojen perusohjeiden noudattamisesta kuin ne jotka ovat ns. normaaleja.
..............
Pyydän anteeksi hieman sekaista tekstiäni, mutta kello lyö kohta 5.00am ja penkkini kuluttaa fyysistä ruumistani enemmän kuin haluaisin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
on jokaisen ihmisen henkilökohtainen asia
sen nyt tietää, että jos auttaa vähäosaisia, tekee toisia onnellisiksi
mutta lappusten jakaminen on manipulaatiota
Lappusten jakaminen manipulaatiota? Jospa näissä lappusissa olisi Suomen Pankin merkki, ihmiset unohtaisivat manipulaation koska eihän sellainen manipulaatio ole manipulaatio joka on kivaa.
Koko tämän lappusten jakamisen idea on auttaa vähäosaisia.
pitää elää iisisti
autella toisia
ja olla iloinen
kun on saanut tämän
elämäksi nimitetyn
ihmeen kokea
Mutta entäpä jos joskus tämä toisten auttaminen ei ole mahdollista ilman iisin elämän hylkäämistä?
hyviä tekoja mahtuu maailmaan
ja mahdollisuuksia niihin on
tarjolla riittävästi, jonkun
jutun voi jättää väliin, jos
se on liian arkaluontoinen, muuten
joutuu itse kärsimään ja saa
huonon maineen, mummo tiesi,
että kun tekee piirakoita lähetys-
myyjäisiin, niin taivaaseen
pääsee kyllä
Ei kai kukaan saa voimaa raamatun ohjeiden noudattamisesta.Eiköhän se voima tule uskosta.Uskohan siirtää vaikka vuoria.Jos kerran uskoo jumalaan,niin tottahan sitä raamatun sanaa pyrkii noudattamaan.Taivaaseen pääsy on kyllä aika suuri motiivi.
Joillekin tämä normaali elämä tuntuu olevan liian vaikeaa.He kai uskoon tullessaan löytävät jonkin kiitopisteen elämäänsä.Tätä autuutta sitten pitää toitottaa kaikille.Ihmiset joiden asiat ovat edes suurinpiirtein kunnossa,eivät näitä lappusia kaipaa.Musiikki makujakin on niin monenlaisia.
Jos niissä lapuissa olisi Suomen Pankin maagisia merkintöjä,niin saisihan niillä vaikka leipää.
Onnellisten ihmisten uskoisin nukkuvan yönsä makeasti,paitsi jos on esim. vuorotyö tms.