...jos Suomi liittyisi Natoon? Pitäisikö Venäjän mielipide ottaa huomioon?
Venäjä ei vastaisi sotilaallisesti, jos Suomi liittyisi Natoon, uskoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta Suomen Kuvalehden artikkelissa ”Venäjä ei uhkaisi Nato-Suomea”. ”Edes entisten neuvostotasavaltojen Viron, Latvian ja Liettuan Nato-jäsenyydet eivät näytä saavan Venäjää oleellisesti vahvistamaan sotilaallista voimaansa länsirajallaan. Miksi Suomen Nato-jäsenyys olisi poikkeus?”
Näkemystään Vaahtoranta perustelee kolmella seikalla: ”Venäjä on ensinnäkin taloudellisesti heikko. Sen talous on suunnilleen Hollannin kokoa. Tällaisen varaan ei voi rakentaa politiikkaa, joka uhmaisi sotilaallisin keinoin Natoa. Toiseksi Venäjä joutuu punnitsemaan, mihin se rajalliset sotilaalliset voimavaransa käyttää. Polttavimmat ongelmat ovat etelässä islamilaisen maailman kuohunnan takia. Pitemmällä tähtäimellä Kiinan voimistuminen aiheuttaa Venäjälle kasvavaa huolta. Kolmas syy on poliittinen. Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton häviöön. Kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä muuttui yksinapaiseksi ja Yhdysvallat äi ainoaksi globaaliseksi suurvallaksi.
Vaahtoranta on eri mieltä Derjabinin kanssa, kun hän tulkitsee Suomen ja Ruotsin sotilaallista liittoutumattomuutta ”alueen voimatasapainon ja vakauden” tärkeäksi osatekijäksi. Pohjois-Euroopan voimatasapaino muuttui jo, kun kylmä sota päättyi ja Neuvostoliitto romahti. Sen jälkeen Naton laajentuminen on täyttänyt Neuvostoliiton tyhjäksi jättämän tilan, kun Baltian maat ja Puola ovat liittyneet Natoon.
Vaahtorannan mukaan Juri Derjabinin sanomisiin kiinnitetään Suomessa vielä huomiota siksi, että hän kylmän sodan aikana Komissarov-nimimerkin takaa pyrki rajoittamaan Suomen puolueettomuutta. ”Se oli silloista Moskovan politiikkaa, joka piti Suomea Neuvostoliiton vaikutuspiirissä. Maailma on muuttunut niistä päivistä”, kuittaa Vaahtoranta.
Siis ainakaan Venäjän pelko ei ole syy jäädä pois Natosta. Se saattaa olla syy Natoon liittymiseksi, mikä pitäisi tehdä mahdollisimman pian, ennen kuin Venäjä vahvistuu ja sen mielipiteet on todella otettava huomioon. Tai sen varalta, että jos valta Venäjällä vaihtuu ja maa muuttuu taas perinteiseksi, arvaamattomaksi Venäjä/Neuvostoliitoksi, joka voi havitella suurvallaksi riskillä ja keinoja kaihtamatta.
Venäjä ei vastaisi sotilaallisesti, jos Suomi liittyisi Natoon, uskoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta Suomen Kuvalehden artikkelissa ”Venäjä ei uhkaisi Nato-Suomea”. ”Edes entisten neuvostotasavaltojen Viron, Latvian ja Liettuan Nato-jäsenyydet eivät näytä saavan Venäjää oleellisesti vahvistamaan sotilaallista voimaansa länsirajallaan. Miksi Suomen Nato-jäsenyys olisi poikkeus?”
Näkemystään Vaahtoranta perustelee kolmella seikalla: ”Venäjä on ensinnäkin taloudellisesti heikko. Sen talous on suunnilleen Hollannin kokoa. Tällaisen varaan ei voi rakentaa politiikkaa, joka uhmaisi sotilaallisin keinoin Natoa. Toiseksi Venäjä joutuu punnitsemaan, mihin se rajalliset sotilaalliset voimavaransa käyttää. Polttavimmat ongelmat ovat etelässä islamilaisen maailman kuohunnan takia. Pitemmällä tähtäimellä Kiinan voimistuminen aiheuttaa Venäjälle kasvavaa huolta. Kolmas syy on poliittinen. Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton häviöön. Kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä muuttui yksinapaiseksi ja Yhdysvallat äi ainoaksi globaaliseksi suurvallaksi.
Vaahtoranta on eri mieltä Derjabinin kanssa, kun hän tulkitsee Suomen ja Ruotsin sotilaallista liittoutumattomuutta ”alueen voimatasapainon ja vakauden” tärkeäksi osatekijäksi. Pohjois-Euroopan voimatasapaino muuttui jo, kun kylmä sota päättyi ja Neuvostoliitto romahti. Sen jälkeen Naton laajentuminen on täyttänyt Neuvostoliiton tyhjäksi jättämän tilan, kun Baltian maat ja Puola ovat liittyneet Natoon.
Vaahtorannan mukaan Juri Derjabinin sanomisiin kiinnitetään Suomessa vielä huomiota siksi, että hän kylmän sodan aikana Komissarov-nimimerkin takaa pyrki rajoittamaan Suomen puolueettomuutta. ”Se oli silloista Moskovan politiikkaa, joka piti Suomea Neuvostoliiton vaikutuspiirissä. Maailma on muuttunut niistä päivistä”, kuittaa Vaahtoranta.
Siis ainakaan Venäjän pelko ei ole syy jäädä pois Natosta. Se saattaa olla syy Natoon liittymiseksi, mikä pitäisi tehdä mahdollisimman pian, ennen kuin Venäjä vahvistuu ja sen mielipiteet on todella otettava huomioon. Tai sen varalta, että jos valta Venäjällä vaihtuu ja maa muuttuu taas perinteiseksi, arvaamattomaksi Venäjä/Neuvostoliitoksi, joka voi havitella suurvallaksi riskillä ja keinoja kaihtamatta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Taloudelliset voimavarat ja tahto käyttää niitä ovat eriasioita...
Vaikka (ainakaan toistaiseksi) Venäjällä ei ole taloudellisia resursseja aloittaa armeijansa uudelleen rakentamista, ja modernisointia, niin on kuitenkin aivan toinen kysymys, että onko Venäjällä tahtoa...
Vaikka venäläiset eivät Suomen mahdolliselle NATO-jäsenyydelle mitään voisikaan, niin Venäjä ei kuitenkaan siitä pitäisi... Tämä saattaisi vahingoittaa diplomaattisuhteita.
Toisekseen voidaankin kysyä, että miksi me haluaisimme NATOon?
Kuten totesitkin, niin Venäjä ei ole mikään suuri sotilaallinen uhka... Ei ainakaan pitkään aikaan.
Jos Suomi kykeni torjumaan Neuvostoliiton hyökkäykset Neuvostoliiton loiston päivinä, niin ehkäpä kykenemme puolustamaan itärajaamme vielä Neuvostoliiton romahdettuakin.
Ruotsin ja Suomen väliset suhteet ovat sen verran hyvät, että Ruotsia on vaikea edes kuvitella viholliseksi... Muutenkin Suomen naapurimaat ovat sen verran yställis-mielisiä, että sota olisi tuskin kovin todennäköistä...
Suomea tuskin ainakaan nykytilanteessa tarvitaan kokouspaikkana ja välittäjä maana Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, mutta vaikka kylmänsodan aikaiset jännitteet näiden suurvaltojen välillä ovatkin purkautuneet, niin onhan maailmassa vielä monia jotka vihaavat Yhdysvaltoja... Ehkäpä Suomen liittoutumattomuudesta voisi olla hyötyä kansainvälisten kiistojen selvittelyssä...
Suomen kannattaa silti harjoittaa yhteistyötä NATOn kanssa, ja muutenkin... Ylläpitää suhteita kaikkiin suuntiin, ei ainoastaan NATO-maiden kanssa...
Etenkin viimeisimpien tapahtumien jälkeen NATOon liittymistä voitaisiin pitää hyväksyntänä Yhdysvaltojen politiikalle... NATOn jäsenenä Suomi olisi Yhdysvaltojen liittolainen, ja vaikka minä en pidäkään itseäni amerikkalais-vastaisena, niin olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomen tulisi, oman turvallisuutensa takia, välttää turhan kiinteitä suhteita Yhdysvaltoihin.