...jos Suomi liittyisi Natoon? Pitäisikö Venäjän mielipide ottaa huomioon?
Venäjä ei vastaisi sotilaallisesti, jos Suomi liittyisi Natoon, uskoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta Suomen Kuvalehden artikkelissa ”Venäjä ei uhkaisi Nato-Suomea”. ”Edes entisten neuvostotasavaltojen Viron, Latvian ja Liettuan Nato-jäsenyydet eivät näytä saavan Venäjää oleellisesti vahvistamaan sotilaallista voimaansa länsirajallaan. Miksi Suomen Nato-jäsenyys olisi poikkeus?”
Näkemystään Vaahtoranta perustelee kolmella seikalla: ”Venäjä on ensinnäkin taloudellisesti heikko. Sen talous on suunnilleen Hollannin kokoa. Tällaisen varaan ei voi rakentaa politiikkaa, joka uhmaisi sotilaallisin keinoin Natoa. Toiseksi Venäjä joutuu punnitsemaan, mihin se rajalliset sotilaalliset voimavaransa käyttää. Polttavimmat ongelmat ovat etelässä islamilaisen maailman kuohunnan takia. Pitemmällä tähtäimellä Kiinan voimistuminen aiheuttaa Venäjälle kasvavaa huolta. Kolmas syy on poliittinen. Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton häviöön. Kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä muuttui yksinapaiseksi ja Yhdysvallat äi ainoaksi globaaliseksi suurvallaksi.
Vaahtoranta on eri mieltä Derjabinin kanssa, kun hän tulkitsee Suomen ja Ruotsin sotilaallista liittoutumattomuutta ”alueen voimatasapainon ja vakauden” tärkeäksi osatekijäksi. Pohjois-Euroopan voimatasapaino muuttui jo, kun kylmä sota päättyi ja Neuvostoliitto romahti. Sen jälkeen Naton laajentuminen on täyttänyt Neuvostoliiton tyhjäksi jättämän tilan, kun Baltian maat ja Puola ovat liittyneet Natoon.
Vaahtorannan mukaan Juri Derjabinin sanomisiin kiinnitetään Suomessa vielä huomiota siksi, että hän kylmän sodan aikana Komissarov-nimimerkin takaa pyrki rajoittamaan Suomen puolueettomuutta. ”Se oli silloista Moskovan politiikkaa, joka piti Suomea Neuvostoliiton vaikutuspiirissä. Maailma on muuttunut niistä päivistä”, kuittaa Vaahtoranta.
Siis ainakaan Venäjän pelko ei ole syy jäädä pois Natosta. Se saattaa olla syy Natoon liittymiseksi, mikä pitäisi tehdä mahdollisimman pian, ennen kuin Venäjä vahvistuu ja sen mielipiteet on todella otettava huomioon. Tai sen varalta, että jos valta Venäjällä vaihtuu ja maa muuttuu taas perinteiseksi, arvaamattomaksi Venäjä/Neuvostoliitoksi, joka voi havitella suurvallaksi riskillä ja keinoja kaihtamatta.
Venäjä ei vastaisi sotilaallisesti, jos Suomi liittyisi Natoon, uskoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta Suomen Kuvalehden artikkelissa ”Venäjä ei uhkaisi Nato-Suomea”. ”Edes entisten neuvostotasavaltojen Viron, Latvian ja Liettuan Nato-jäsenyydet eivät näytä saavan Venäjää oleellisesti vahvistamaan sotilaallista voimaansa länsirajallaan. Miksi Suomen Nato-jäsenyys olisi poikkeus?”
Näkemystään Vaahtoranta perustelee kolmella seikalla: ”Venäjä on ensinnäkin taloudellisesti heikko. Sen talous on suunnilleen Hollannin kokoa. Tällaisen varaan ei voi rakentaa politiikkaa, joka uhmaisi sotilaallisin keinoin Natoa. Toiseksi Venäjä joutuu punnitsemaan, mihin se rajalliset sotilaalliset voimavaransa käyttää. Polttavimmat ongelmat ovat etelässä islamilaisen maailman kuohunnan takia. Pitemmällä tähtäimellä Kiinan voimistuminen aiheuttaa Venäjälle kasvavaa huolta. Kolmas syy on poliittinen. Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton häviöön. Kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä muuttui yksinapaiseksi ja Yhdysvallat äi ainoaksi globaaliseksi suurvallaksi.
Vaahtoranta on eri mieltä Derjabinin kanssa, kun hän tulkitsee Suomen ja Ruotsin sotilaallista liittoutumattomuutta ”alueen voimatasapainon ja vakauden” tärkeäksi osatekijäksi. Pohjois-Euroopan voimatasapaino muuttui jo, kun kylmä sota päättyi ja Neuvostoliitto romahti. Sen jälkeen Naton laajentuminen on täyttänyt Neuvostoliiton tyhjäksi jättämän tilan, kun Baltian maat ja Puola ovat liittyneet Natoon.
Vaahtorannan mukaan Juri Derjabinin sanomisiin kiinnitetään Suomessa vielä huomiota siksi, että hän kylmän sodan aikana Komissarov-nimimerkin takaa pyrki rajoittamaan Suomen puolueettomuutta. ”Se oli silloista Moskovan politiikkaa, joka piti Suomea Neuvostoliiton vaikutuspiirissä. Maailma on muuttunut niistä päivistä”, kuittaa Vaahtoranta.
Siis ainakaan Venäjän pelko ei ole syy jäädä pois Natosta. Se saattaa olla syy Natoon liittymiseksi, mikä pitäisi tehdä mahdollisimman pian, ennen kuin Venäjä vahvistuu ja sen mielipiteet on todella otettava huomioon. Tai sen varalta, että jos valta Venäjällä vaihtuu ja maa muuttuu taas perinteiseksi, arvaamattomaksi Venäjä/Neuvostoliitoksi, joka voi havitella suurvallaksi riskillä ja keinoja kaihtamatta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä sana mitä käytit JOS. Ei ole jos, vaan milloin Venäjä taas muuttuu. Kuten varmaan tiedät, niin kautta historian Venäjä on käynyt aalonpohjalla ja taas noussut vaikeuksien jälkeen suurvallaksi, jolloin se on voimansatunnossa alkanut esittämään imperialistisia pyrkimyksiä.
Se on vaan ajan kysymys koska. Leninin valtaan tulon jälkeen siihen meni 20 vuotta.
Ainoa oikea vaihtoehto on Natoon liittyminen jos meinataan pohjolassa ja euroopassa rauha pitää. Se on Venäjälle että Suomelle etu, että koko läntiselle maailmalle. Se on kumastuttanut, miten kaikki länsimainen dremokratia on Suomen kansalle kirosana, vai mikä siinä asiassa on mörkönä.
Supervallaksi muuttuvaa Kiinaa vastaan, eikö niin,Derjabin!
rautaa rajalle! Suomi poika käyttää paskariukua, eikä mitään NATO peltipurkkia, niinkuin NATO mammanpojat!.