Nimim. "Kysyn viisaammiltani" kyselee miksi Jumalan nimeä Jahve ei käytetä.
Täällä on ollut siitä joskus aika kattava kirjoitus, mutta en löydä sitä nyt mistään
enkä muista kirjoittajaa. Yritän vähän valottaa sitä sitten sinulle.
Juutalaisten keskuudesa syntyi sellainen taikauskoinen käsitys, että oli väärin
edes lausua Jumalan nimeä. Tutkijat ovat sitä mieltä, että nimeä pidettiin liian
pyhänä epätäydellisten huulten lausuttaviksi.
Ei-raamatulliset hepreankieliset asiakirjat, kuten niin sanotut Lakisin kirjeet
osoittavat, että Jumalan nimeä käytettiin tavallisessa kirjeenvaihdossa
Palestiinassa seitemännen vuosisadan loppupuolella eaa.
Toisten tutkimusten mukaan tarkoituksena oli estää ei-juutalaisia kansoja
tuntemasta Jumalan nimeä ja mahdollisesti käyttämästä sitä väärin.
Jumala sanoi kuitenkin itse, että hänen nimensä tulisi julistetuksi kaikessa maassa.
Tuli siis aika jolloin juutalaiset lukiessaan Hebrealaisia kirjoituksia niiden alkukielellä eivät enää lausuneet Jumalan nimeä vaan korvasivat sen
sanoilla Ado-naj tai Elohim.
Yhdenneltätoista vuosisadalta peräisin oleva Leningradin koodeksi vokalisoi
Tetragrammin muodoiksi Jehwah, Jehwih ja Jeho-Wah(loppu-h on mykkä)
Masoreettisen tekstin Gingsburgin laitos vokalisoi Jumalan nimen muodoksi
Jeho-wah. Hebreankielen oppineet pitävät yleensä muotoa "Jahve".
Käytettyjä nimiä maiden kielellisesti käännöksiä ovat Jahuva, Jahuah tai Jehuah. Suomenkielelle käännettynä se kirjoitetaan "Jehova".
Jos tästä lausumistavasta luovuttaisiin, monien muidenkin Raamatussa esiintyvien kirjoitus-ja lausumistapa muutettaisiin: Jeremiasta tulisi Jir-mejah, Jesajasta Jesa-ja hu ja Jeesuksesta Jehösu a. tai I-e.sous´.
Täällä on ollut siitä joskus aika kattava kirjoitus, mutta en löydä sitä nyt mistään
enkä muista kirjoittajaa. Yritän vähän valottaa sitä sitten sinulle.
Juutalaisten keskuudesa syntyi sellainen taikauskoinen käsitys, että oli väärin
edes lausua Jumalan nimeä. Tutkijat ovat sitä mieltä, että nimeä pidettiin liian
pyhänä epätäydellisten huulten lausuttaviksi.
Ei-raamatulliset hepreankieliset asiakirjat, kuten niin sanotut Lakisin kirjeet
osoittavat, että Jumalan nimeä käytettiin tavallisessa kirjeenvaihdossa
Palestiinassa seitemännen vuosisadan loppupuolella eaa.
Toisten tutkimusten mukaan tarkoituksena oli estää ei-juutalaisia kansoja
tuntemasta Jumalan nimeä ja mahdollisesti käyttämästä sitä väärin.
Jumala sanoi kuitenkin itse, että hänen nimensä tulisi julistetuksi kaikessa maassa.
Tuli siis aika jolloin juutalaiset lukiessaan Hebrealaisia kirjoituksia niiden alkukielellä eivät enää lausuneet Jumalan nimeä vaan korvasivat sen
sanoilla Ado-naj tai Elohim.
Yhdenneltätoista vuosisadalta peräisin oleva Leningradin koodeksi vokalisoi
Tetragrammin muodoiksi Jehwah, Jehwih ja Jeho-Wah(loppu-h on mykkä)
Masoreettisen tekstin Gingsburgin laitos vokalisoi Jumalan nimen muodoksi
Jeho-wah. Hebreankielen oppineet pitävät yleensä muotoa "Jahve".
Käytettyjä nimiä maiden kielellisesti käännöksiä ovat Jahuva, Jahuah tai Jehuah. Suomenkielelle käännettynä se kirjoitetaan "Jehova".
Jos tästä lausumistavasta luovuttaisiin, monien muidenkin Raamatussa esiintyvien kirjoitus-ja lausumistapa muutettaisiin: Jeremiasta tulisi Jir-mejah, Jesajasta Jesa-ja hu ja Jeesuksesta Jehösu a. tai I-e.sous´.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen joskus miettinyt tuota asiaa että olisko meillä mitään uskon riitoja jos Jumalan nimeä ei olis poistettu Raamatusta. Ei tarvis pähkäillä millon on kyse Jeesuksesta ja milloin Jumalasta. Kaikki olis selvää kuin pläkki.