Syytän persuja

Eilen aamulla puoli kuuden aikaan olin valmistautumassa töihin lähtöön. Syötyäni hampaat ja pestyäni aamiaiseni suunnistin alushousuissani kohti pysäköintialuetta. Päästyäni autolle havaitsin, että nyt oli jotain unohtunut. Avaimet perskeles olivat jääneet puhelinpöydälle.

Kävelin takaisin asuntooni, puin housut ja poimin avaimet taskuuni ja palasin autolle.
Sain roplattua lukon auki ja jo siinä vaiheessa havaitsin, että kaikki ei ole nyt kohdallaan. Keskuslukitus ei rapsahtanut, kuten normaalisti. Hmh.
No, turha sitä oli jäädä pohtimaan, kun alkoi jo kiirekkin olemaan.
Istahdin autooni, ja sovittelin avainta virtalukkoon. Käänsin virran päälle japykälän vielä lisää, mutta mitään ei tapahtunut.
Saatana! Onko virta loppu ajattelin ja samassa huomasin valokatkaisijan olevan päällä.

Mieleeni palautui eilisilta, kun palasin kotiin ravintolasta. Olinko tosiaan niin kännissä, että olisin unohtanut kääntää valot pois päältä. Ilmeisestikkin. Samaa puoltaa kyllä takaraivossa tykyttävä särky.
Saatanan persut.