kuinka montaa kieltä?

Kyllä tieteellisiä artikkeleita voi aivan hyvin osata lukea jollain kielellä vaikka kioskilla asioimisesta samalla kielellä ei välttämättä tulisikaan yhtään mitään.

Minulla ainakin on englantikin hyvin hukassa jos pitäisi vaikka tietä neuvoa turistille, mutta luonnontieteelliset tiedetekstit kyllä sujuu (ehkä ei aivan ydinfysiikka kuitenkaan...).

Mitähän se "fluent" nyt oikeastaan tässä todistaa tai tarkoittaa? Tunnen useita ihmisiä, jotka kyllä selviävät kaikista noista, mutta ei heidän puhettaan tai kirjoitustaan voi nyt oikeastaan millään kielellä sanoa "fluentiksi".

Minä koen olevan englanniksi aika "fluent", melko hyvä ruotsiksi, selviän jotenkuten ranskalla ja venäjällä, vaikken kykene niillä juurikaan keskustelemaan (on yksi asia ymmärtää opasteet ja selvitä perusfraaseista vaikkapa kaupassa ja kokonaan toinen asia käydä sujuvaa keskustelua esimerkiksi tällaisessa yhteydessä). Sen ohella ymmärrän saksaa, espanjaa ja italiaa luetusta tekstistä jonkin verran ja muutaman ilmaisun osaan vieläpä thaiksi, hereroksi ja navajoksi. Mutta en väittäisi osaavani noita kuutta viimeistä. Ai joo, ja vähän arabiaakin on hanskassa. Sekin siihen "en väitä osaavani" -laatikkoon.

Ja äidinkieli on muuten suomi. Ja vielä unohtui, että viroa pystyn kyllä lukemaan lehdistä, samoin tanskaa ja norjaa.

Hieno kielivalikoima sinulla! Oma romaanisten kielten osaamiseni on aika olematonta.

Itselläni ovat koulussa opitut ruotsi, saksa ja englanti olleet työkielinä niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Olin lähes koko 1980-luvun ajan teknis-kaupallisissa töissä niin vienti- kuin tuontipuolellakin.

Noiden vuosien jälkeen olen toiminut nyt yli 21 vuotta päätoimisena kääntäjänä. Edellisten kielten lisäksi olen kääntänyt aika laajojakin tekstejä norjasta ja tanskasta, joita en suinkaan osaa. Riittää, kun lukemansa ymmärtää ja osaa kertoa sen suomeksi.

Työ- ja huvimatkoilla Norjassa olen tullut auttavasti toimeen kouluruotsillani. Tanskassa sen sijaan on ollut pakko käyttää vastapuolesta riippuen englantia tai saksaa. Olen törmännyt Kööpenhaminassa syntyperäiseen tanskalaiseen, joka puhui aivan erinomaista saksaa – ja Jyllannin Løkkenissä B&B-majoitusmaatalon isäntä ja emäntä puhuivat ihan kelpo saksaa, vaikka kumpikaan ei ollut opiskellut kieltä koulussa. Kieli oli opittu saksalaisturisteilta ihan luonnonmenetelmällä!

Venäjän alkeet olen opiskellut kahteen kertaan – 1960- ja 1970-luvulla. Tekstistä ymmärrän vieläkin sanan sieltä, toisen täältä, mutta mistään keskusteluvalmiuksista on turha puhuakaan.

"Ainakin osaan suomea sen verran, etten sanoisi "montaa". "

Miten se sitten mielestäsi pitäisi sanoa? "Kuinka useaa kieltä puhut?"

>Moni-sanan partitiivi on "monta". Ei siihen voi lisätä toista partitiivin
>päätettä.

Eikö? Noin siinä saattaa käydä kun ei seuraa alansa ammattikirjallisuutta riittävän ahkerasti.

Kielenhuolto tosin piti varhemmin sananmuotoa ”montaa” virheellisenä, mutta "montaa" on kuitenkin koettu tarpeelliseksi joissakin tilanteissa. Kieli­lauta­kunta hyväksyikin jo v. 1995 montaa-muodon käyttämisen useissa tilanteissa. Montaa-muoto on hyväksyttävä useaa-muodon rinnalla tapauksissa, joissa montaa-muodon korvaaminen monta-muodolla aiheuttaisi merkityksen muutoksen.

ajan tasalla kirjoitti:

>Moni-sanan partitiivi on "monta". Ei siihen voi lisätä toista partitiivin
>päätettä.

Eikö? Noin siinä saattaa käydä kun ei seuraa alansa ammattikirjallisuutta riittävän ahkerasti.

Kielenhuolto tosin piti varhemmin sananmuotoa ”montaa” virheellisenä, mutta "montaa" on kuitenkin koettu tarpeelliseksi joissakin tilanteissa. Kieli­lauta­kunta hyväksyikin jo v. 1995 montaa-muodon käyttämisen useissa tilanteissa. Montaa-muoto on hyväksyttävä useaa-muodon rinnalla tapauksissa, joissa montaa-muodon korvaaminen monta-muodolla aiheuttaisi merkityksen muutoksen.

Lue lisää

Saisimmeko esimerkkejä, milloin montaa-muoto olisi parempi kuin monta?

***** kirjoitti:

Saisimmeko esimerkkejä, milloin montaa-muoto olisi parempi kuin monta?

Nykyajan kielenoppaasta:

"Montaa-muoto on hyväksyttävä useaa-muodon rinnalla tapauksissa, joissa montaa-muodon korvaaminen monta-muodolla aiheuttaisi merkityksen muutoksen, esim. Pöydässä oli montaa juustoa, vrt. Pöydässä oli monta juustoa; Luin montaa kirjaa, vrt. Luin monta kirjaa; Tyttö iski (= löi) montaa miestä, vrt. Tyttö iski (= valloitti) monta miestä, ja monta-muodon rinnalla tapauksissa, joissa se selventää niitä merkitystehtäviä, joita partitiivilla lauseessa halutaan osoittaa, esim. Monta (tai: montaa) uutta sopimusta ei enää tehdä; En ole käynyt siellä montakaan (tai: montaakaan) kertaa; Tuskin meille monta (tai: montaa) vierasta tulee; Liitto rankaisi monta (tai: montaa) urheilijaa."

Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#montaa

Aihetta käsittelee tarkemmin Maija Länsimäen artikkeli Kielikellossa 2/1995 s. 18–22.

ajan tasalla kirjoitti:

Nykyajan kielenoppaasta:

"Montaa-muoto on hyväksyttävä useaa-muodon rinnalla tapauksissa, joissa montaa-muodon korvaaminen monta-muodolla aiheuttaisi merkityksen muutoksen, esim. Pöydässä oli montaa juustoa, vrt. Pöydässä oli monta juustoa; Luin montaa kirjaa, vrt. Luin monta kirjaa; Tyttö iski (= löi) montaa miestä, vrt. Tyttö iski (= valloitti) monta miestä, ja monta-muodon rinnalla tapauksissa, joissa se selventää niitä merkitystehtäviä, joita partitiivilla lauseessa halutaan osoittaa, esim. Monta (tai: montaa) uutta sopimusta ei enää tehdä; En ole käynyt siellä montakaan (tai: montaakaan) kertaa; Tuskin meille monta (tai: montaa) vierasta tulee; Liitto rankaisi monta (tai: montaa) urheilijaa."

Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#montaa

Aihetta käsittelee tarkemmin Maija Länsimäen artikkeli Kielikellossa 2/1995 s. 18–22.

Lue lisää

Tuo on jukkakorpelan itsekehittelemää sekoilua, eli silkkaa paskaa ja pureshittiä.

Jos minä sanoisin, etää olen nainut monta naista, niin siitä saattaa tulla erilainen käsitys kuin jos julistaisin, että olen nainut useaa naista. Syytä olla varovainen seuraa hakiessa.

Kysymys on kuitenkin aivan vastaanottajan ja puhujan korvien välissä olevissa onteloissa tapahtuvista ns. ajatustoiminnoista.

Jukkakorpelalla taitavat nuo ontelot olla täynnä alkulimaa.

ajan tasalla kirjoitti:

Nykyajan kielenoppaasta:

"Montaa-muoto on hyväksyttävä useaa-muodon rinnalla tapauksissa, joissa montaa-muodon korvaaminen monta-muodolla aiheuttaisi merkityksen muutoksen, esim. Pöydässä oli montaa juustoa, vrt. Pöydässä oli monta juustoa; Luin montaa kirjaa, vrt. Luin monta kirjaa; Tyttö iski (= löi) montaa miestä, vrt. Tyttö iski (= valloitti) monta miestä, ja monta-muodon rinnalla tapauksissa, joissa se selventää niitä merkitystehtäviä, joita partitiivilla lauseessa halutaan osoittaa, esim. Monta (tai: montaa) uutta sopimusta ei enää tehdä; En ole käynyt siellä montakaan (tai: montaakaan) kertaa; Tuskin meille monta (tai: montaa) vierasta tulee; Liitto rankaisi monta (tai: montaa) urheilijaa."

Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#montaa

Aihetta käsittelee tarkemmin Maija Länsimäen artikkeli Kielikellossa 2/1995 s. 18–22.

Lue lisää

Esimerkit ovat hyviä, mutta "montaa" ei edelleenkään ole oikein taivutettua suomea. Näissä tapauksissa oli parempi käyttää muotoa "useaa" tai ilmaista asia jollakin muulla tavalla.

ajan tasalla kirjoitti:

>Moni-sanan partitiivi on "monta". Ei siihen voi lisätä toista partitiivin
>päätettä.

Eikö? Noin siinä saattaa käydä kun ei seuraa alansa ammattikirjallisuutta riittävän ahkerasti.

Kielenhuolto tosin piti varhemmin sananmuotoa ”montaa” virheellisenä, mutta "montaa" on kuitenkin koettu tarpeelliseksi joissakin tilanteissa. Kieli­lauta­kunta hyväksyikin jo v. 1995 montaa-muodon käyttämisen useissa tilanteissa. Montaa-muoto on hyväksyttävä useaa-muodon rinnalla tapauksissa, joissa montaa-muodon korvaaminen monta-muodolla aiheuttaisi merkityksen muutoksen.

Lue lisää

Olen pysytellyt sen verran ajan tasalla, että olen jo vuosikymmeniä tilannut Kielikelloa ja lukenut joka numeron lähes kannesta kanteen, ja sen lisäksi ostanut koko joukon kielenkäytön "ammattikirjallisuutta". Oikeakielisyys on ollut tärkeä elementti kääntäjäntyössäni.

Siten myös viestiäni kirjoittaessani tiesin hyvin, että Kielilautakunta oli antanut tämän onnettoman, etten sanoisi typerän suositusmuutoksen. Tämä suositusmuutos ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että "montaa" ei ole suomen rakenteen mukainen taivutusmuoto.

Kielilautakunta antoi suosituksensa sillä perusteella, että kovin moni suomalainen käytti tätä muotoa puheessaan. Siis suuri määrä ihmisiä, jotka eivät muutenkaan piitanneet siitä, mitä sattuivat sanomaan. "Montaa" on yksinkertaisesti huonoa suomea, olipa "virallisesti hyväsytty" tai ei.

Virheellinen "montaa" voidaan aina korvata oikealla sanalla "useaa", jos selvyys sitä vaatii.

***** kirjoitti:

Saisimmeko esimerkkejä, milloin montaa-muoto olisi parempi kuin monta?

Asia koski montaa muuta on parempi kuin monta muuta, kun tarkoitetaan ihmisiä.

Hakro kirjoitti:

Olen pysytellyt sen verran ajan tasalla, että olen jo vuosikymmeniä tilannut Kielikelloa ja lukenut joka numeron lähes kannesta kanteen, ja sen lisäksi ostanut koko joukon kielenkäytön "ammattikirjallisuutta". Oikeakielisyys on ollut tärkeä elementti kääntäjäntyössäni.

Siten myös viestiäni kirjoittaessani tiesin hyvin, että Kielilautakunta oli antanut tämän onnettoman, etten sanoisi typerän suositusmuutoksen. Tämä suositusmuutos ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että "montaa" ei ole suomen rakenteen mukainen taivutusmuoto.

Kielilautakunta antoi suosituksensa sillä perusteella, että kovin moni suomalainen käytti tätä muotoa puheessaan. Siis suuri määrä ihmisiä, jotka eivät muutenkaan piitanneet siitä, mitä sattuivat sanomaan. "Montaa" on yksinkertaisesti huonoa suomea, olipa "virallisesti hyväsytty" tai ei.

Virheellinen "montaa" voidaan aina korvata oikealla sanalla "useaa", jos selvyys sitä vaatii.

Lue lisää

Asiasta voi olla montaa muutakin mieltä. Metsä katoaa, kun katse kohdistuu puuhun.

mnbvcfvghjm kirjoitti:

Asia koski montaa muuta on parempi kuin monta muuta, kun tarkoitetaan ihmisiä.

"Montaa" on yhä väärä muoto, vaikka tarkoitettaisiin mitä. OIkeita muotoja:

Asia koski monta muuta.

Asia koski useaa muuta.

Asia koski monia muita.

Asia koski useita muita.

Nominatiivi: moni - partitiivi: monta. "Montaa" ei ole mikään sija.

Supi S. kirjoitti:

"Montaa" on yhä väärä muoto, vaikka tarkoitettaisiin mitä. OIkeita muotoja:

Asia koski monta muuta.

Asia koski useaa muuta.

Asia koski monia muita.

Asia koski useita muita.

Nominatiivi: moni - partitiivi: monta. "Montaa" ei ole mikään sija.

Lue lisää

Niin. Olet varmasti asiasta monta mieltä, en sitä epäile. Itse en usko kiveen hakattuihin "totuuksiin" vaan elävään kieleen. Jos joku on joskus jonkun taivutuksen tehnyt, niin ei sen tarvitse olla lopullista. Näiden virhe-sireenien käännökset ovat tuskin kovin lennokkaita.

98765456789 kirjoitti:

Niin. Olet varmasti asiasta monta mieltä, en sitä epäile. Itse en usko kiveen hakattuihin "totuuksiin" vaan elävään kieleen. Jos joku on joskus jonkun taivutuksen tehnyt, niin ei sen tarvitse olla lopullista. Näiden virhe-sireenien käännökset ovat tuskin kovin lennokkaita.

Lue lisää

Kun on kyse kirjakielestä, ei ole mitään järkeä käyttää vääränlaista partitiivimuotoa - ja vielä keksiä sille jotain sääntöjä, joiden perusteella joskus sitä on muka parempi käyttää. Hyvällä kirjoittajalla on keinot käyttää erilaisia ilmauksia, jos on olemassa jokin sekaantumismahdollisuus tms.

Puhekieli ja murteet ovat eri asia. Niissä esiintyy "takanta"-tyyppisiä omituisuuksia, mutta niitä ei ole syytä tuoda kirjakieleen.

jhbghnvbn kirjoitti:

Asiasta voi olla montaa muutakin mieltä. Metsä katoaa, kun katse kohdistuu puuhun.

Minun mielestäni hoidetussa metsässä jokainen puu on tärkeä. Eri asia sitten on, jos halutaan antaa pusikoiden rehottaa miten tahansa.

Hakro kirjoitti:

Olen pysytellyt sen verran ajan tasalla, että olen jo vuosikymmeniä tilannut Kielikelloa ja lukenut joka numeron lähes kannesta kanteen, ja sen lisäksi ostanut koko joukon kielenkäytön "ammattikirjallisuutta". Oikeakielisyys on ollut tärkeä elementti kääntäjäntyössäni.

Siten myös viestiäni kirjoittaessani tiesin hyvin, että Kielilautakunta oli antanut tämän onnettoman, etten sanoisi typerän suositusmuutoksen. Tämä suositusmuutos ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että "montaa" ei ole suomen rakenteen mukainen taivutusmuoto.

Kielilautakunta antoi suosituksensa sillä perusteella, että kovin moni suomalainen käytti tätä muotoa puheessaan. Siis suuri määrä ihmisiä, jotka eivät muutenkaan piitanneet siitä, mitä sattuivat sanomaan. "Montaa" on yksinkertaisesti huonoa suomea, olipa "virallisesti hyväsytty" tai ei.

Virheellinen "montaa" voidaan aina korvata oikealla sanalla "useaa", jos selvyys sitä vaatii.

Lue lisää

Miten se on virheellinen, kun se on kerran hyväksytty? Raamattuakin on muuten tulkittu monet kerrat.

Supi S. kirjoitti:

Kun on kyse kirjakielestä, ei ole mitään järkeä käyttää vääränlaista partitiivimuotoa - ja vielä keksiä sille jotain sääntöjä, joiden perusteella joskus sitä on muka parempi käyttää. Hyvällä kirjoittajalla on keinot käyttää erilaisia ilmauksia, jos on olemassa jokin sekaantumismahdollisuus tms.

Puhekieli ja murteet ovat eri asia. Niissä esiintyy "takanta"-tyyppisiä omituisuuksia, mutta niitä ei ole syytä tuoda kirjakieleen.

Lue lisää

Eipä tule juuri luettua kirjakielisiä romaaneja. Tieteellinen tutkimus paperilla on eri asia.

selitäs nyt kirjoitti:

Miten se on virheellinen, kun se on kerran hyväksytty? Raamattuakin on muuten tulkittu monet kerrat.

Ovatko edelliset viestit jääneet lukematta vai ymmärtämättä?

"Montaa" on virheellinen muoto, koska se on suomen rakenteen vastainen. Jos pieni porukka ihmisiä – kielen asiantuntijoita kylläkin, sitä en kiellä – päättää "hyväksyä" virheellisen muodon, se pysyy silti edelleen virheellisenä.

Raamatun tulkintaan en ota kantaa, koska se ei minua kiinnosta eikä se kuulu tähän aihepiiriin millään tavalla.

jhbghnvbn kirjoitti:

Asiasta voi olla montaa muutakin mieltä. Metsä katoaa, kun katse kohdistuu puuhun.

"Asiasta voi olla montaa muutakin mieltä."
Sanoisitko myös:
"Asiasta voi olla montaa muutaakin mieltä."
Vastaava tilanne.

Hakro kirjoitti:

Ovatko edelliset viestit jääneet lukematta vai ymmärtämättä?

"Montaa" on virheellinen muoto, koska se on suomen rakenteen vastainen. Jos pieni porukka ihmisiä – kielen asiantuntijoita kylläkin, sitä en kiellä – päättää "hyväksyä" virheellisen muodon, se pysyy silti edelleen virheellisenä.

Raamatun tulkintaan en ota kantaa, koska se ei minua kiinnosta eikä se kuulu tähän aihepiiriin millään tavalla.

Lue lisää

Se "suomen rakenne" on itsessään aika keinotekoinen ja väkisin väännetty normisto. Käsittääkseni pohjaksi otettiin alunperin yhden ainoan murrealueen rakenteet.
Kieli muuttuu sen käyttäjien mukana. Ei ole olemassa sellaista "jumalallista auktoriteettia", joka voisi säätää, että jokin tietty rakenne on ainoaa oikeaa suomea ollut ennen, tänään ja ikuisesti tulevaisuudessa.

Nyt oli hyvä.

Allaolevalta kuulisin mielelläni lisää tuosta perkussiivisen nimen omaavasta salakielestä.

Kiinnostaisi tietää oppimisjärjestys, koettu apu eri kielistä seuraavaa opittaessa, ikävaiheet missä opittu, käytetty työssä vai arjessa ym.

Hienosti demppasit halusi kertoa ja se on nöyrää, mutta kerro silti.

Muuten joku voi alkaa vinoilla, että lapsuksesi jonkinverran indikoi, että oletkin trolli. Mutta kerro, meitä kiinnostaa.

tröllipeikko kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää oppimisjärjestys, koettu apu eri kielistä seuraavaa opittaessa, ikävaiheet missä opittu, käytetty työssä vai arjessa ym.

Hienosti demppasit halusi kertoa ja se on nöyrää, mutta kerro silti.

Muuten joku voi alkaa vinoilla, että lapsuksesi jonkinverran indikoi, että oletkin trolli. Mutta kerro, meitä kiinnostaa.

Lue lisää

"Muuten joku voi alkaa vinoilla, että lapsuksesi jonkinverran indikoi, että oletkin trolli."

Oliko tuo vastaus minun viestiini? Mistä lapsuksesta puhut?

No jos kiinnostaa voin kertoa jotain. Ruotsia, englantia ja saksaa opin koulussa. Kouluaikoina, lukiossa, aloitin myös ranskan opinnot pääasiassa itseopiskeluna, sillä se ei mahtunut opinto-ohjelmaan koska olin pitkän matikan linjalla.
Kouluajoilta on peräisin myös kiinnostus Japaniin ja sen kieleen. Siihen antoi alkusysäyksen isosiskoni japanilainen aviomies. Sen jälkeen olen opiskellut japania n. 35 vuotta enemmän tai vähemmän innokkaasti, en kuitenkaan ole satsannut siihen niin paljon että olisin saavuttanut siinä erinomaisen tason. Espanja ja portugali tulivat kuvioihin mukaan Etelä-Amerikassa vietettyjen vuosien aikana.
Työssäni olen noista vieraista kielistä käyttänyt eniten ruotsia, englantia ja espanjaa, muita kieliä satunnaisesti. Ensimmäinen puolisoni oli ruotsalainen, joten ruotsi oli myös kotikielenä jossain vaiheessa. Espanja ja quechua ovat nykyisen puolisoni kieliä.

Yhdeksää kirjoitti:

"Muuten joku voi alkaa vinoilla, että lapsuksesi jonkinverran indikoi, että oletkin trolli."

Oliko tuo vastaus minun viestiini? Mistä lapsuksesta puhut?

No jos kiinnostaa voin kertoa jotain. Ruotsia, englantia ja saksaa opin koulussa. Kouluaikoina, lukiossa, aloitin myös ranskan opinnot pääasiassa itseopiskeluna, sillä se ei mahtunut opinto-ohjelmaan koska olin pitkän matikan linjalla.
Kouluajoilta on peräisin myös kiinnostus Japaniin ja sen kieleen. Siihen antoi alkusysäyksen isosiskoni japanilainen aviomies. Sen jälkeen olen opiskellut japania n. 35 vuotta enemmän tai vähemmän innokkaasti, en kuitenkaan ole satsannut siihen niin paljon että olisin saavuttanut siinä erinomaisen tason. Espanja ja portugali tulivat kuvioihin mukaan Etelä-Amerikassa vietettyjen vuosien aikana.
Työssäni olen noista vieraista kielistä käyttänyt eniten ruotsia, englantia ja espanjaa, muita kieliä satunnaisesti. Ensimmäinen puolisoni oli ruotsalainen, joten ruotsi oli myös kotikielenä jossain vaiheessa. Espanja ja quechua ovat nykyisen puolisoni kieliä.

Lue lisää

Alumpana kysyttiin tästä harvinaisemmasta, kuulisimme siitä mielellämme seuraavan kerran kun kirjoitat.

Vielä kommentti, että jos lainaat ensin että "lapsuksesi jonkinverran" ja kysyt perään, mistä lapsuksesta puhutaan, saatat jättää kysyjän hoomoilaseksi. Lapsuksia tulee toki kaikille.

Selvennyksesi ansiosta listaasi ei enää ole syytä epäillä keksityksi. Näitä keksittyjä juttujahan netissä vilisee teinien sun muiden tekeleinä.

Descartes. kirjoitti:

Alumpana kysyttiin tästä harvinaisemmasta, kuulisimme siitä mielellämme seuraavan kerran kun kirjoitat.

Vielä kommentti, että jos lainaat ensin että "lapsuksesi jonkinverran" ja kysyt perään, mistä lapsuksesta puhutaan, saatat jättää kysyjän hoomoilaseksi. Lapsuksia tulee toki kaikille.

Selvennyksesi ansiosta listaasi ei enää ole syytä epäillä keksityksi. Näitä keksittyjä juttujahan netissä vilisee teinien sun muiden tekeleinä.

Lue lisää

Mielestäni "jonkinverran" voi olla yhtä hyvin ns. lyöntivirhe.

Sitä vastoin "... ei alkuperäisväestökään tahdo osata" on varsinainen kielivirhe. Vai onko todella niin, että sikäläinen alkuperäisväestö ei _halua_ osata omaa kieltään?

Hakro kirjoitti:

Mielestäni "jonkinverran" voi olla yhtä hyvin ns. lyöntivirhe.

Sitä vastoin "... ei alkuperäisväestökään tahdo osata" on varsinainen kielivirhe. Vai onko todella niin, että sikäläinen alkuperäisväestö ei _halua_ osata omaa kieltään?

Lue lisää

Lyöntivirhe ei siis ole lapsus.

pam. kirjoitti:

Lyöntivirhe ei siis ole lapsus.

Aivan niin.

Nykysuomen sanakirja: "Lapsus: vars. puheessa t. kirjoituksessa sattunut erehdys, hairahdus, haksahdus, kömmähdys."

Kirjoitusvirhe (lyöntivirhe) on eri asia.

Hakro kirjoitti:

Mielestäni "jonkinverran" voi olla yhtä hyvin ns. lyöntivirhe.

Sitä vastoin "... ei alkuperäisväestökään tahdo osata" on varsinainen kielivirhe. Vai onko todella niin, että sikäläinen alkuperäisväestö ei _halua_ osata omaa kieltään?

Lue lisää

Ja sitten varmaan, hra Hakro, selvennät, mikä on "varsinainen kielivirhe". Enemmittä kommenteitta en malta olla lainaamatta Kielitoimiston sanakirjaa 'tahtoa' -verbin selitykseksi "kielteisissä yhteyksissä ilmaisemassa, että jk tapahtuu harvoin t. vaivoin, ei ota tapahtuakseen, ei onnistu." Ja vielä esimerkki: "Ei tahtonut saada sanaa suustaan". Tämän siis käsittänemme että "ei halunnut puhua". Ujokohan.

Descartes. kirjoitti:

Alumpana kysyttiin tästä harvinaisemmasta, kuulisimme siitä mielellämme seuraavan kerran kun kirjoitat.

Vielä kommentti, että jos lainaat ensin että "lapsuksesi jonkinverran" ja kysyt perään, mistä lapsuksesta puhutaan, saatat jättää kysyjän hoomoilaseksi. Lapsuksia tulee toki kaikille.

Selvennyksesi ansiosta listaasi ei enää ole syytä epäillä keksityksi. Näitä keksittyjä juttujahan netissä vilisee teinien sun muiden tekeleinä.

Lue lisää

Onko edes kielipalstalla aina tarpeen puuttua jokaiseen pikkuseikkaan? Minulla on tapana kirjoitella aika nopeasti enkä oikolue kovinkaan tarkkaan ennen postausta vapaamuotoiselle foorumille. Kirjoitusvirheitä tulee - kirjaimia saattaa jäädä pois, välimerkkejä unohtuu, ison kirjaimen sijasta saattaa tulla lauseen alkuun pieni kirjain, jne. Joskus huomaan muiden kirjoittelussa samanlaisia virheitä. En kuitenkaan ota sitä vastaukseni pääasiaksi enkä yleensä kommentoi sellaisia virheitä ollenkaan ellei kysymyksessä ole virhe joka saatta aiheuttaa väärinymmärryksiä. Onko sillä väliä? Puuttuvatko kieliharrastajat suullisessa keskustelussa toistensa sanoihin yhtä herkästi?

Hakro kirjoitti:

Mielestäni "jonkinverran" voi olla yhtä hyvin ns. lyöntivirhe.

Sitä vastoin "... ei alkuperäisväestökään tahdo osata" on varsinainen kielivirhe. Vai onko todella niin, että sikäläinen alkuperäisväestö ei _halua_ osata omaa kieltään?

Lue lisää

Kielteinen "ei tahdo osata" on tällaisessa yhteydessä sama kuin "ei oikein osaa, osaa huonosti tai vähän". Myönteinen "tahtoo osata" tarkoittaa "haluaa osata".

Quechua (suomalainen kirjoitusasu Ketšua?) on oikeastaan kieliryhmä johon kuuluu useita kieliä. Itse kieltä on kuvattu aika hyvin vaikkapa Wikipedian englannin- ja espanjankielisissä artikkeleissa, joten en ryhdy sitä tässä sen enemmän kuvailemaan. Sana quechua on tarkoittanut ilmeisesti maantieteellistä vyöhykettä jonka korkeus merenpinnasta on n. 2000-3500 metriä. Koko kansan ja sen kielen nimeksi se on tullut espanjalaisten valloittajien tullessa. Kielen nimi quechuaksi on runa simi, mutta nykyään yleisesti käytetään sanan quechua eri muotoja.

Itse olen perehtynyt parhaiten Perussa San Martinin maakunnan alueella puhuttuun kieleen sillä vietän siellä paljon aikaa ja myös vaimoni on sieltä kotoisin, mutta olen myös harrastanut Cuscon ja Bolivian alueella puhuttavaa kieltä koska niistä on opiskelumateriaalia saatavilla. San Martinin alueella puhuttua kieltä hallitsevia on jäljellä hyvin vähän, ehkä parikymmentä tuhatta ja heistäkin vain pieni osa hallitsee sen täydellisesti.

Quechua on Perussa ja Boliviassa virallinen kieli ainakin teoreettisesti. Boliviassa kielen asema on parempi ja valtio tukee kielen opetusta ja kehittämistä enemmän. Perussa quechualla ja muillakin alkuperäiskielillä on virallisen kielen asema alueilla joissa ne ovat enemmistökieliä, mutta käytännössä virallisen kielen asema harvoin näkyy. Quechuankielisillä alueilla kyllä pyritään järjestämään jonkin verran opetusta quechuan kielellä.

ennussipilkkuja kirjoitti:

Onko edes kielipalstalla aina tarpeen puuttua jokaiseen pikkuseikkaan? Minulla on tapana kirjoitella aika nopeasti enkä oikolue kovinkaan tarkkaan ennen postausta vapaamuotoiselle foorumille. Kirjoitusvirheitä tulee - kirjaimia saattaa jäädä pois, välimerkkejä unohtuu, ison kirjaimen sijasta saattaa tulla lauseen alkuun pieni kirjain, jne. Joskus huomaan muiden kirjoittelussa samanlaisia virheitä. En kuitenkaan ota sitä vastaukseni pääasiaksi enkä yleensä kommentoi sellaisia virheitä ollenkaan ellei kysymyksessä ole virhe joka saatta aiheuttaa väärinymmärryksiä. Onko sillä väliä? Puuttuvatko kieliharrastajat suullisessa keskustelussa toistensa sanoihin yhtä herkästi?

Lue lisää

Ainokainen virhe seassa pistää silmään. Siksi sen voi ajatella esim. lapsukseksi.

Kohtelias. kirjoitti:

Ainokainen virhe seassa pistää silmään. Siksi sen voi ajatella esim. lapsukseksi.

Sitä paitti ihminen yleensä joko kirjoittaa oikein tai ei kirjoita.

tröllipeikko kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää oppimisjärjestys, koettu apu eri kielistä seuraavaa opittaessa, ikävaiheet missä opittu, käytetty työssä vai arjessa ym.

Hienosti demppasit halusi kertoa ja se on nöyrää, mutta kerro silti.

Muuten joku voi alkaa vinoilla, että lapsuksesi jonkinverran indikoi, että oletkin trolli. Mutta kerro, meitä kiinnostaa.

Lue lisää

Noista olisi kyllä hyvä lähteä.

Kohtelias. kirjoitti:

Ainokainen virhe seassa pistää silmään. Siksi sen voi ajatella esim. lapsukseksi.

Niin no...virhe on virhe, tietysti, mutta mikä sen lapsuksen merkitys tässä on? Lapsus, sillä tavalla kuin sitä tässä ketjussa käsiteltiin, tuo minun mieleeni lipsautuksen, eli jonkun salattavan asian tahattoman paljastamisen. Mitä paljastaa kirjoitusvirhe?
Keskustelussa, jopa kielipalstalla, tärkeintä on informaation perillemeno. Jos informaatio siirtyy ongelmitta ei sitä minun mielestäni pidä tarkoituksellisesti sekoittaa epäoleellisilla seikoilla. Jos jutun aiheena on nimenomaan oikeinkirjoitus se on tietysti eri juttu. Tässä tapauksessa jopa kirjoittajan uskottavuus asetettiin kyseenalaiseksi yhden puuttuvan välilyönnin takia! Vai ymmärsinkö tosiaan oikein että lapsuksella tässä tarkoitettiin virhettä "jonkinverran"? En ole varma. Jäikö minulta joku syvempi merkitys huomaamatta?

lapsuslipsus kirjoitti:

Niin no...virhe on virhe, tietysti, mutta mikä sen lapsuksen merkitys tässä on? Lapsus, sillä tavalla kuin sitä tässä ketjussa käsiteltiin, tuo minun mieleeni lipsautuksen, eli jonkun salattavan asian tahattoman paljastamisen. Mitä paljastaa kirjoitusvirhe?
Keskustelussa, jopa kielipalstalla, tärkeintä on informaation perillemeno. Jos informaatio siirtyy ongelmitta ei sitä minun mielestäni pidä tarkoituksellisesti sekoittaa epäoleellisilla seikoilla. Jos jutun aiheena on nimenomaan oikeinkirjoitus se on tietysti eri juttu. Tässä tapauksessa jopa kirjoittajan uskottavuus asetettiin kyseenalaiseksi yhden puuttuvan välilyönnin takia! Vai ymmärsinkö tosiaan oikein että lapsuksella tässä tarkoitettiin virhettä "jonkinverran"? En ole varma. Jäikö minulta joku syvempi merkitys huomaamatta?

Lue lisää

Kieliarkea. Hämmästyttäviä reaktioita.

Purkaisitko vielä vastauksesi tähän niin kaikki ymmärtäisivät miksi sen kirjoitit, mitä se tarkoittaa ja mitä se viestittää?

Selvennys kirjoitti:

Purkaisitko vielä vastauksesi tähän niin kaikki ymmärtäisivät miksi sen kirjoitit, mitä se tarkoittaa ja mitä se viestittää?

Olisiko tämä se klassikko: suomee ja savvoo hilijoo ja kovvoo?

>Ajoin eilen hyvin läheltä sen paikan ohi, missä...

Kelloon vilkaistuani korjaankin:

→ Ajoin toissapäivänä hyvin läheltä sen paikan ohi, missä...

Tuma kahām̐ sīkhā hai?

mnbnjm kirjoitti:

Tuma kahām̐ sīkhā hai?

Tuo ei ole intiaaa.

Lisään vielä tähän, että venäjää ei ollut meillä lukiossa, sen joutui opiskelemaan myöhemmin.

Onko tälläkin palstalla pakko käyttää ilmausta pakkoruotsi? Kuka ihme sen on keksinyt? Täysin omituinen juttu, aivan kuin joku ryhtyisi valittamaan siitä että pitää joka päivä kävellä niin ja niin monta askelta tai että pitää vaivautua joka päivä tekemään ruokaa tai pitää käydä kaupassa tai vaihtaa ihmisten kanssa kuulumisia tai käydä koulua.

Jos ei mediassa olisi puhuttu pakkoruotsista, ei siitä olisi tullut tällaista valituksen aihetta. Sanon minä.

Absoluuttinen totuus kirjoitti:

Onko tälläkin palstalla pakko käyttää ilmausta pakkoruotsi? Kuka ihme sen on keksinyt? Täysin omituinen juttu, aivan kuin joku ryhtyisi valittamaan siitä että pitää joka päivä kävellä niin ja niin monta askelta tai että pitää vaivautua joka päivä tekemään ruokaa tai pitää käydä kaupassa tai vaihtaa ihmisten kanssa kuulumisia tai käydä koulua.

Jos ei mediassa olisi puhuttu pakkoruotsista, ei siitä olisi tullut tällaista valituksen aihetta. Sanon minä.

Lue lisää

Sano vaan.
Se on poliittinen ilmaisu.

Aloittaja halusi saada selville, osaavatko tämän palstan osallistujat yhteensä pariakymmentä kieltä. Minusta kysymys oli asiallinen (kielivirheestä huolimatta), ja siihen vastaaminen edellyttää kieliluetteloa.

Itsekukin voi halutessaan täydentää omaa luetteloaan lisätiedoilla (missä ja miksi opetellut jne.), mutta se ei kuulu alkuperäisen kysymyksen aihepiiriin.

Hakro kirjoitti:

Aloittaja halusi saada selville, osaavatko tämän palstan osallistujat yhteensä pariakymmentä kieltä. Minusta kysymys oli asiallinen (kielivirheestä huolimatta), ja siihen vastaaminen edellyttää kieliluetteloa.

Itsekukin voi halutessaan täydentää omaa luetteloaan lisätiedoilla (missä ja miksi opetellut jne.), mutta se ei kuulu alkuperäisen kysymyksen aihepiiriin.

Lue lisää

Venäjää osaan hienosti
englantia hyvin
saksaa osaan lukea mutta en puhua
ranskaa haluan oppia puhumaan
ruotsia pitäisi saada puhua enemmän

Viisikö tässä oli?

kielet kirjoitti:

Venäjää osaan hienosti
englantia hyvin
saksaa osaan lukea mutta en puhua
ranskaa haluan oppia puhumaan
ruotsia pitäisi saada puhua enemmän

Viisikö tässä oli?

Lue lisää

Mikä se mittari olikaan?
Lukea ja kirjoittaa hyvin. Puhua ei tarvitse osata.
Noi viisi.

Olen kyllä aika itsekriittinen. Joku sanoisi mun puolestani: osaathan.
Lisätkää te ne muut viisitoista kieltä.

no aivan uteliaisuudesta tämän keksin!

koska suomenkieli on niin vaikea, että sillä ei pärjää maailmalla.

Hakro kirjoitti:

Aloittaja halusi saada selville, osaavatko tämän palstan osallistujat yhteensä pariakymmentä kieltä. Minusta kysymys oli asiallinen (kielivirheestä huolimatta), ja siihen vastaaminen edellyttää kieliluetteloa.

Itsekukin voi halutessaan täydentää omaa luetteloaan lisätiedoilla (missä ja miksi opetellut jne.), mutta se ei kuulu alkuperäisen kysymyksen aihepiiriin.

Lue lisää

"mutta se ei kuulu alkuperäisen kysymyksen aihepiiriin"

Juuri tätä esittäisin pohdittavaksi.

Haaste taitaa kyllä osua hiukan alakanttiin. Sanot sen myös itse tuossa lopussa.

>"Ruotsia (olen ihan hyvä siinä, sellainen ysin arvoinen, mutta aloitan vasta lukion. "

Yläastekouluruotsi on kaikkea muuta kuin "hyvä siinä", jos kielitaidosta on kyse. Yläastekouluruotsi on vielä paljon kauempana ruotsin kielestä kuin suomenruotsi. Se kuulostaa suunnilleen tältä:

"Jaag heettär Urpo. Jaag haar een katt. Katten ee svart okk vitt. Katten taalar intte mykket." Tuo vieläpä sanotaan tasanuottisella Jukolan Jussi -intonaatiolla. Että sodäärjaa.