Sanoja 'lähivuosina' ja 'lähiaikoina' on alettu käyttää myös menneeseen viitatessa. Näin se kieli muuttuu. Oma korva ei ole tuohon vielä tottunut.
Ainoastaan 'lähihistoria' mielestäni viittaa menneeseen, muuten kaikki lähi-alkuiset aikailmaisut suuntaavat omassa päässäni tulevaisuuteen.
Mikähän tämän muutoksen myös menneeseen päin on saanut aikaan?
(Onpa muuten Suomi24-palstan ulkoasu mennyt huonoksi. Vaikea selata pitkiä keskusteluketjuja.)
Lähivuosina tapahtui...
Lähiö
15
451
Vastaukset
- Total recall
"Lähimuisti" myös aikaan sidottu ilmaisu, ja ei voi kai viitata muualle kuin menneeseen. Eli mitäs siitä sanot?
- Lähiö
Niin juuri, 'historia' ja 'muisti' hyvin harvoin viittaavat tulevaan aikaan. Varmaan löytyy muitakin menneisyyteen viittaavia sanoja, joihin lähi-liitteen voi liittää.
'Vuosi' ja 'aika' eivät rajoitu pelkästään menneisyyteen, ja niiden kanssa lähi-liite omassa korvassani viittaa aina tulevaisuuteen.
Käytätkö itse menneistä ajoista ilmaisua lähivuosina tai lähiaikoina? - Total recall
Lähiö kirjoitti:
Niin juuri, 'historia' ja 'muisti' hyvin harvoin viittaavat tulevaan aikaan. Varmaan löytyy muitakin menneisyyteen viittaavia sanoja, joihin lähi-liitteen voi liittää.
'Vuosi' ja 'aika' eivät rajoitu pelkästään menneisyyteen, ja niiden kanssa lähi-liite omassa korvassani viittaa aina tulevaisuuteen.
Käytätkö itse menneistä ajoista ilmaisua lähivuosina tai lähiaikoina?En käytä, mutta lähi-etuliite voi viitata aivan hyvin myös menneeseen aikaan, kuten lähihistoria ja -muisti osoittavat. Miksi tämä ei siis myös koskisi ilmaisua lähiaika? Mitä siihen sanot?
Total recall kirjoitti:
En käytä, mutta lähi-etuliite voi viitata aivan hyvin myös menneeseen aikaan, kuten lähihistoria ja -muisti osoittavat. Miksi tämä ei siis myös koskisi ilmaisua lähiaika? Mitä siihen sanot?
Sanoisin näin:
"Lähi" liitettynä ajanmääreisiin (tunti, päivä, viikko jne.) viittaa minun sanastossani aina tulevaan aikaan.
"Muisti" ei liity aikaan millään tavalla (niinkuin ei myöskään esimerkiksi lähialue, lähisukulainen, lähietäisyys jne.) ja "historia" vain hyvin epämääräisesti.
Nykysuomen sanakirja:
"lähiaika: tav. lähinnä tulevasta (harvemmin aivan äskettäin menneestä) ajasta."
Jos "lähipäivinä" alkaa tarkoittaa samaa kuin "viime päivinä", emme varmaankaan voi sille mitään, koska se ei ole suoranaisesti väärin, vaikka tässä on jälleen esimerkki kielen köyhtymisestä ja kielen tajun puutteesta.- Total recall
Hakro kirjoitti:
Sanoisin näin:
"Lähi" liitettynä ajanmääreisiin (tunti, päivä, viikko jne.) viittaa minun sanastossani aina tulevaan aikaan.
"Muisti" ei liity aikaan millään tavalla (niinkuin ei myöskään esimerkiksi lähialue, lähisukulainen, lähietäisyys jne.) ja "historia" vain hyvin epämääräisesti.
Nykysuomen sanakirja:
"lähiaika: tav. lähinnä tulevasta (harvemmin aivan äskettäin menneestä) ajasta."
Jos "lähipäivinä" alkaa tarkoittaa samaa kuin "viime päivinä", emme varmaankaan voi sille mitään, koska se ei ole suoranaisesti väärin, vaikka tässä on jälleen esimerkki kielen köyhtymisestä ja kielen tajun puutteesta.Re: "Lähi" liitettynä ajanmääreisiin (tunti, päivä, viikko jne.) viittaa minun sanastossani aina tulevaan aikaan.
Miten ymmärrät tämän logiikan mukaan ilmaisun "lähimenneisyys"? Total recall kirjoitti:
Re: "Lähi" liitettynä ajanmääreisiin (tunti, päivä, viikko jne.) viittaa minun sanastossani aina tulevaan aikaan.
Miten ymmärrät tämän logiikan mukaan ilmaisun "lähimenneisyys"?Vaikka menneisyys, samoin kuin historia, viittaakin aikaan, se ei ole sellainen ajanmääre kuin tunti, päivä, viikko jne.
- Total ...
Hakro kirjoitti:
Vaikka menneisyys, samoin kuin historia, viittaakin aikaan, se ei ole sellainen ajanmääre kuin tunti, päivä, viikko jne.
No mutta kai viimeistään silloin kun aikakone keksitään (ja voidaan palata menneisuyytteen), hyväksynet lähi-etuliitteen käytön myös menneisyyteen viitatessa?
Total ... kirjoitti:
No mutta kai viimeistään silloin kun aikakone keksitään (ja voidaan palata menneisuyytteen), hyväksynet lähi-etuliitteen käytön myös menneisyyteen viitatessa?
Lähimenneisyys ja lähihistoria ovat käypiä ilmaisuja ilman aikakonettakin, mutta lähipäivinä, lähiviikkoina ja vastaavat ilmaisut viittaavat aina tulevaisuuteen.
- Total...
Hakro kirjoitti:
Lähimenneisyys ja lähihistoria ovat käypiä ilmaisuja ilman aikakonettakin, mutta lähipäivinä, lähiviikkoina ja vastaavat ilmaisut viittaavat aina tulevaisuuteen.
"Lähi" voidaan kyllä ymmärtää aivan hyvin sanana jonka vaikutuspiiri ulottuu kaikkiin suuntiin, siis 360°, sen käyttäjän ollessa tuon kehän keskipisteessä. Tämän voidan ajatella pätevän sekä avaruutta että aikaa koskevissa ilmaisuissa, joista jälkimmäisistä osan näytät jo hyväksyvänkin.
- :::
Samaa mieltä. Ennen "viime aikoina" -ilmaisulla viitattiin menneeseen aikaan, "lähiaikoina" tulevaan. Nyt "lähiaikoina" voi olla joko mennyttä tai tulevaa, mikä kuulostaa minustakin omituiselta.
- Hyh hyh
Mielestäni ”lähiaikoina” viittaa pelkästään tulevaan aikaan näinäkin aikoina eikä vain ennen. Ei sanan merkitys muuttunut ole – puhujien kielitaju vain on hämärtynyt!
Puolisen vuotta sitten hämmästyin perin juurin kuullessani tohtoritason ihmisen käyttävän sanaa ”lähiaikoina” menneeseen aikaan viittaavana. Jos olisin löytänyt tuollaista kielen pahoinpitelyä hänen väitöskirjastaan, olisi silinterihattu jäänyt saamatta...
...sikäli kuin kukaan olisi siihen hätään tullut mielipidettäni kysymään.
- Hyikkkamala
Aivan niin. Ja veikkaan, että ko. tohtoripelle oli alle kolmekymppinen. Luultavasti puhuikin kummallisesti narisevalla äänellä ja viimeisiä joka lauseen sanoja omituisesti sävelasteikolla nostaen.
- Agri-Cola Light
>"Sanoja 'lähivuosina' ja 'lähiaikoina' on alettu käyttää myös menneeseen viitatessa."
Ei kannattaisi. Tuo vain sekoittaa kielen merkityksiä eikä siitä ole mitään hyötyä. Kaikkia uusia kieli-ilmiöitä ei pidä hyväksyä kehityksen nimissä.
Menneestä ajasta puhuttaessa "viime vuosina" on tuttu yksiselitteinen muoto, samoin "lähivuosina" tulevasta puhuttaessa. Ei ole mitään syytä sekoittaa näitä keskenään.
Samanlainen tilanne on ketä-subjektin kanssa, yleisyytensä takia toisaalta moninverroin pahempi. - :::
Entä tämä" markkina"? Osallistuin äskettäin palaveriin, jossa minun lisäkseni oli kaksi jo varsin varttunutta, akateemisen sivistyksen hankkkinutta kansalaista. Arvon herrat, nyt oli tosiaakin kyse miespuolisista yksilöistä, intoutuivat keskustelemaan, mitä "markkina" milloinkin vaatii.
Minua keskustelu otti kielikorvaan, sillä minusta markkina-sanaa on käytettävä suomen kielessä monikossa, ellei ole kyse yhdyssanan alkuosasta, esim. markkinatalous, markkinavoimat.
Miltä markkina kuulostaa muiden kielikorvalla kuunneltuna?- 7+9
"Miltä markkina kuulostaa muiden kielikorvalla kuunneltuna?"
Minun kielikorvani on sinun korvasi kanssa täsmälleen samaa mieltä, mutta se onkin 66 vuotta vanha! :o) Ehkä voimme lohduttautua sillä, että urheiluselostajat vastaavasti tunkevat monikkoa joka paikkaan:
Kukaan ei tule apuihin. (Tarkoittaa: Kukaan ei tule auttamaan.)
Tilanteesta ei tullut rangaistuksia. (Voisi olla oikeinkin, mutta yleensä tarkoitetaan vain yhtä rangaistusta.)
Onneksi kukaan ei liene vielä sanonut jalkapalloilijasta: "Hän oli lainoilla viime kauden." Kaikki sanovat englannin "on loan" -termin suoraan kääntäen: "Hän oli lainalla viime kauden." Tarkoittaa: "Hän oli lainassa viime kauden."
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1881351Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221158- 48874
- 70870
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53790Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva49753- 53722
- 33692
- 60689
- 47670