Katselin Teloitettu totuus -kirjaa ja hämmästyin kun laskin kuinka monta sotilasta JR 49:ssa ammuttiin karkaamisesta kesällä 1944.
Sivu 287 Haapaniemi Pentti 1./JR 49 27.7.1944
Sivu 289 Matikainen Matti 1./JR 49 26.7.1944
Sivu 289 Peltomaa Antero 5./JR 49 3.8.1944
Sivu 290 Valkeapää Arvo 7./JR 49 26.7.1944
Miksi JR 49:ssa ammuttiin niin monta sotilasta 1944 kesällä? Oliko rykmentin komentaja tavallista verenhimoisempi sotilaitaan kohtaan?
Tätä tapausta et löydy ”kuusikon” kirjoittamasta ja Jukka Kulomaan ja Jarmo Niemisen toimittamasta Teloitettu totuus -kirjasta, eikä myöskään Ylikankaan kummastakaan kirjasta, Romahtaako rintama (1. ja 3. p.) ja Yhden miehen Jatkosota.
Tätä Moilasta ET löydä edes Narc.Fi tietokannasta! Kun sitä ei ole kirjattu minnekään ylös, niin ei tietenkään löydy ja kun ei löydy, niin ei ole tapahtunutkaan. Näinkö kulkee tutkijain päätelmät?
Mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole olemassakaan!
Eversti Wahlbeck itse omakätisesti sotamiehen ampujana kesällä 1944.
Paavo Rintalan Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967
Sivulla 199-200 on kuvaus JR 49:ssä tapahtuneessa sotamiehen ampumisesta. Sotamies Moilanen sai "komentajan kädestä" kun muut ei lähteneet ampujiksi!
Tätä tapausta ei siis löydy Ylikankaan kirjasta eikä "Jukkatotuuskirjakaan" kerro siitä. Ei edes liitteissä! Onko tapaus totta? Muistelijana on useampi Vuosalmen taistelija ja haastatteluthan löytyvät YLEn arkistoista.
"Kun yksikkömme pääsi toisen kerran lepovuoroon sillanpääasemasta, silloin sattui se puolin ja toisin hyvin ikävä tapaus: erään sotilaan ampuminen."
"Eversti ampui sotamiehen riviin, siihen toisten, vieressä seisovien rinnalle."
"Kun eversti W sitten kaatui komentopaikkansa yläkertaan, ja kun hänen hautajaisiaan pidettiin ja niihin kerättiin seppelerahaa, miehet sanoivat: -Ennen me pannaan rahaa koiran adressiin. Ja meiltä ei pannut rahaa siihen ketkään muut kuin upseerit.
Frans Ragnar Wahlbeck (31. tammikuuta 1899 Helsinki – 4. heinäkuuta 1944) oli suomalainen jääkärieversti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnar_Wahlbeck
Sivu 287 Haapaniemi Pentti 1./JR 49 27.7.1944
Sivu 289 Matikainen Matti 1./JR 49 26.7.1944
Sivu 289 Peltomaa Antero 5./JR 49 3.8.1944
Sivu 290 Valkeapää Arvo 7./JR 49 26.7.1944
Miksi JR 49:ssa ammuttiin niin monta sotilasta 1944 kesällä? Oliko rykmentin komentaja tavallista verenhimoisempi sotilaitaan kohtaan?
Tätä tapausta et löydy ”kuusikon” kirjoittamasta ja Jukka Kulomaan ja Jarmo Niemisen toimittamasta Teloitettu totuus -kirjasta, eikä myöskään Ylikankaan kummastakaan kirjasta, Romahtaako rintama (1. ja 3. p.) ja Yhden miehen Jatkosota.
Tätä Moilasta ET löydä edes Narc.Fi tietokannasta! Kun sitä ei ole kirjattu minnekään ylös, niin ei tietenkään löydy ja kun ei löydy, niin ei ole tapahtunutkaan. Näinkö kulkee tutkijain päätelmät?
Mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole olemassakaan!
Eversti Wahlbeck itse omakätisesti sotamiehen ampujana kesällä 1944.
Paavo Rintalan Sodan ja rauhan äänet, Otava 1967
Sivulla 199-200 on kuvaus JR 49:ssä tapahtuneessa sotamiehen ampumisesta. Sotamies Moilanen sai "komentajan kädestä" kun muut ei lähteneet ampujiksi!
Tätä tapausta ei siis löydy Ylikankaan kirjasta eikä "Jukkatotuuskirjakaan" kerro siitä. Ei edes liitteissä! Onko tapaus totta? Muistelijana on useampi Vuosalmen taistelija ja haastatteluthan löytyvät YLEn arkistoista.
"Kun yksikkömme pääsi toisen kerran lepovuoroon sillanpääasemasta, silloin sattui se puolin ja toisin hyvin ikävä tapaus: erään sotilaan ampuminen."
"Eversti ampui sotamiehen riviin, siihen toisten, vieressä seisovien rinnalle."
"Kun eversti W sitten kaatui komentopaikkansa yläkertaan, ja kun hänen hautajaisiaan pidettiin ja niihin kerättiin seppelerahaa, miehet sanoivat: -Ennen me pannaan rahaa koiran adressiin. Ja meiltä ei pannut rahaa siihen ketkään muut kuin upseerit.
Frans Ragnar Wahlbeck (31. tammikuuta 1899 Helsinki – 4. heinäkuuta 1944) oli suomalainen jääkärieversti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnar_Wahlbeck
Vastaukset 37
Vanhimmat
Oiko syynä Suomen ruotsalainen komentaja?
erittäin vaikeita taisteluja kesällä -49 mm. Siiranmäessä ja Vuosalmella. Karkureita oli paljon. Kuolemantuomiot annettiin kenttäoikeudessa. Ne on toimeenpantu viikkoja Wahlbäckin kaatumisen jälkeen.
Kesällä-49 kiihkeitä lähitaisteluita neuvostonaissotureiden kanssa. Khihihii!👄🫦💄💋🎖️
- Tuntematon Vanhala -
ammuttiin!
"Miksi JR 49:ssa ammuttiin niin monta sotilasta 1944 kesällä? Oliko rykmentin komentaja tavallista verenhimoisempi sotilaitaan kohtaan?"
2. D:ssa oli kaikkiaan noin 1 000 karkuria kesä-elokuussa -44. JR 49:n karkurimäärän voi arvioida olleen noin 400. Ammuttuja oli siis 1 %.
Taistelutappiot olivat samaan aikaan noin seitsenkertaiset karkurien määrään nähden.
JR 49:n komentaja oli 5.7. 44 alkaen everstiluutnantti E. J. Vänttinen. Ampumiset tapahtuivat siis kaikki hänen aikanaan. Hänellä ei tiedetä olleen mitään erityisen verenhimoisia piirteitä. Ei niitä ollut Wahlbäckilläkään.
säilyi hengissä ja ehjänä karkurina. 1 %:n teloitusmahdollisuus oli pikku riski verrattuna niihin, jotka jäivät taistelemaan. Lähes kaikki kaatuivat tai haavoittuivat.
Huvittavaa onkin, miten huolissaan palstan stallaripojat ovat näistä karkureista. Nehän oli onnenpoikia. No, hengenheimolaisista pitää tietysti kantaa murhetta.
>>JR 49:n komentaja oli 5.7. 44 alkaen everstiluutnantti E. J. Vänttinen. Ampumiset tapahtuivat siis kaikki hänen aikanaan.
Onhan tämä tosi loukkaavaa, kun 4.7.1944 kuollutta komentajaa väitetään teloittajaksi. Ajatelkaa hiukan, mitä tästä ajattelevat esimerkiksi jääkärieversti Wahlbeckin omaiset. Kyllä tällaisesta tekemisestä pitäisi joutua edesvastuuseen.
Katsokaahan tuolta kommenttiosiosta Jarmo Niemisen mielipide tapauksesta:
Taavetti Heikkinen -- Rintaman poliisi -- Valvontaupseerin päiväkirja 1941-1944.11.5.2010 07:25
Jarmo Nieminen sotahistoria 66 kommenttia
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/34597-taavetti-heikkinen-rintaman-poliisi-valvontaupseerin-paivakirja-1941-1944
mainostamista palstalla kyllä riittää.Olikohan vaalikampnja kallis,kun kirjaa pitää mainostaa?
Aatua otti lujasti pattiin Saimaan rykmentin menestys kun omat juoksi karkuun vaikka kuin koetti niitä tykillä ampua...
2. Divisioonan JALKAVÄKIRYKMENTTI 49 sodassa vv.1941-44
Toimituskunta (eversti evp. Tapio Petsara, rovasti Toivo Seppälä, kenr.majuri evp. Esko Vahla, kauppat. maisteri Lauri Jantunen)
Helsinki 1981 JR 49:n historiatoimituskunta
Sivu 198:
"Urhoollisia yksittäisiä taistelusuorituksia tehtiin päivän aikana. Viimeisinkin vastarinta JR 7:n sillanpääasemassa murtui heinäkuun 7 p:n aikana. Kello 15.45 tulitti oma tykistö Äyräpään kirkonmäkeä, kun 84 viimeistä puolustajaa antautui."
"Tapahtumasarja oli JR 7:n komentajalle harmittava ja heinäkuun 7 p:nä hän antoi seuraavan rykmentin päiväkäskyn.
"Tyrjän Rykmentin sotilaat!
Häpeällisesti on päättynyt kunniakkaasti aloittamamme puolustustaistelu Äyräpään sillanpääasemassa. Vieras joukko, jolla ei ilmeisesti ole ollut edes alkeellisinta sotilaskuntoa, on kerran toisensa jälkeen pettänyt ja juossut pakokauhuisena laumana karkuun ennen kuin vihollinen on edes siirtynyt hyökkäykseen.
Äyräpäänharjun lohkolla torjuivat I ja II Pataljoonamme, Krh. - ja Tykkikomppaniamme, eräät III Pataljoonan osat sekä rykmentin jääkärit ja pioneerit 20.6.alkaen kolmattakymmentä vihollisen hyökkäystä ja tuottivat viholliselle mitä raskaimpia tappioita. Kaikki sen raivokkaimmatkin, ylivoimaisin joukoin ja panssarivoimin tekemät hyökkäykset lyötiin takaisin, ja sillanpää oli lujasti Tyrjän miesten käsissä, kun sen puolustus siirtyi vieraitten tehtäväksi.
Tänään, samaan aikaan kun vieraat viimeisen kerran juoksivat vihollista karkuun, kehittyi Saimaan rykmentin vastahyökkäys sillanpään oikealla siivellä niin menestykselliseksi, että sillä pian on koko entinen puolustuslohkonsa hallussaan. Me olemme vartiossa Vuoksen pohjoisrannalla, Musta- ja Vasikkasaaressa. Näistä asemista ei yksikään mies saa lähteä muutoin kuin ylimmän johdon käskystä. Tarvittaessa on näissä asemissa taisteltava viimeiseen mieheen.
Luotan siihen, että rykmenttini samoin kuin Lampijärvellä, Hartosissa, Siiranmäellä ja Äyräpään sillanpääasemassa näyttää viholliselle, ettei Tyrjän Rykmentin mies väisty asemastaan, vaan torjuu ankarimmatkin hyökkäykset. Olette eilen ja tänään omin silmin nähneet, miten uudet aseet ovat alkaneet iskeä puolestamme. Luotan Teihin sotilaani, ja Te voitte täydellä syyllä luottaa minuun."
ASIAT TULISI SELVITTÄÄ.
Kertokaa muistikuvianne tapahtumista ja oikeilla nimillä.
joitko kärpässientä?
Selkeästi suomalaiset sotilaat oli oman päällystön vankeja rintamalla, siellä tuskin montaakaan olisi ollut ilman vartiointia ja kiinniottajia selustassa.
Ei sodasta mitään tule, jos miehet ite saa päättää milloin lähtevät kotia.
Armeija toimii vain, jos siinä on kuri, jos kuri menetetään niin porukasta tulee sekalainen lauma, jota ei kykene kukaan ohjaamaan.
Sotien tulisi koskea vain niitä jotka niitä haluavat , ei sivistyneitä Rauhan ihmisiä. Suomi itsenäistyessään , aiheutti itse päätöksillään kaikki neljä sotaa noin kahdenkymmenenviiden vuoden ajalla.
- Ensimmäiseksi Venäjä vapautti Suomen Ruotsalaisten alaisuudesta, jota oli kestänyt n. 650 vuotta, antamalla meille autonomisen hallinnon. Neuvostoliitto luovutti Suomelle verettömästi täys itsenäisyyden Lenini Stalinin ja Troskin allekirjoituksella.
-Saamaansa itsenäisyyttä Suomalaiset eivät osanneet arvostaa, aloittamallaan julmalla veljessodalla hakivat vielä Saksalaiset sodan ratkaisijaksi. Tällätavoin tulimme Saksalaisten aseveljiksi kaikkiin neljään sotaan, ajamaan Saksalaisia tavoitteita tulevaan kolmanteen valtakuntaan.
- Neljäs- sota oli erilainen kuin edelliset, Lapinsota käytiin yhteishengessä, jolloinka saatiin Lapinpolttajat Saksalaiset ulos maastamme. Neuvostoliiton määräyksestä näin tuli toimia, koska ei halunnut Saksaa naapurikseen.
Eipä noita paljon ollut
jotka kestävät päivänvalon. Lappeenrannan teloitukset ovat sitten oma juttunsa, määrä on 20-kertainen.
ovat putkiasentaja Veli Holapan keksimiä. Jopa Ylikangas totesi Holapan valehtelijaksi.
Tosin hän itse sitten sepusteli "elimen", jonka väitti L-rannassa teloittaneen kymmeniä miehiä. Ainoastakaan ei ole löytynyt todisteita.Seuraavassa kirjassaan hän "unohti" koko "elimen".
Suomessa on ollut vähän hullua,kun samaan armeijaan pakotetaan ja on aina pakotettu poliittisilta motiiveiltaan erilaisia ihmisiä,se ei ole oikein,ihmettelen tosiaan miksi täällä ei syttynyt 2.ms aikaankin sisäistä konfliktia,sitä olisi ollut vaikea hallita.
pitänyt muodostaa useita armeijoita. Ainakin oikeistolle, vasemmistolle, keskustalle, kasvissyöjille, pasifisteille, köyhille ja rikkaille. Myös maalaisille ja kaupunkilaisille olisi pitänyt olla eri armeijat.
Jokainen tiesi mikä olisi ollut vaihtoehto, eikä ketään siperia kiinnostanut.Niskalaukaus olisi ollut useammalla kohtalo ja Stalinin teloitukset olivat kansalla tiedossa.Siksi ei tullut konflikteja.
Taas siellä toistetaan jotain vanhaa huhupuhetta jostain "H.Moilasesta" ja hänen ampumisestaan. Liekkö vielä Huhtiniemeen haudattuna?
Kyllä te kommunistit sitten jaksatte jauhaa...
Venäjän lipojat kieli paskasena kirjoottelevat sikssontoo.
Eiköhän asia ole niin että Kulomaa, Lindstedt ja kumppanit suorastaan hautasivat relevantilla faktatiedollaan Heikki Ylikankaan turpeen alle.
Onkos sieltä Huhtiniemeltä löytynyt niiden teloitettujen joukkohautaa?
Huhtiniemi on iso alue, vaikea löytää jos ei yhtään tiedä mistä hakea.
Isäni muistan kertoneen hänen vietyään
sotavangin suomalaisen upseerin haltuun, niin tämä oli vienyt vangin hieman syrjemmälle ja ampunut tämän ilman mitään syytä. Taisi olla melko yleistä tällainen .En tiedä missäpäin tämä tapahtui mutta isäni taiisteli jr 49ssä mm Äyräpäässä ja Vuosalmessa konekivääri-puolijoukkueen johtajana sot.arvo ylikersantti.
Miksi ei ammuttu mannerheimia, sehän oli surkeuttaan syyllinen kesän -44 härdelliin.
Kyllä kesän 1944 suurhyökkäyksen käynnisti Josef Stalin!
Figes: Vallankumouksen Venäjä 1891-1991.
Kun Neuvostoliitto oli romahtamaisillaan saksalaisten uhatesssa Stalingradia Stalin antoi heinäkuun 28. päivänä 1942 päiväkäskyn no 227. ”Ei askeltakaan taaksepäin”, jota ei tunnustettu julkisesti ennen kuin vasta 1988. Se määräsi joukot puolustamaan Neuvostoliiton maaperän jokaista metriä ”viimeiseen veripisaraan”, ja uhkasi”panikoivia” ja ”pelkureita”, jotka laistavat velvollisuudestaan. Erityisiä ” sulkuyksiköitä” (zagradotrjady) asetettiin vahvistamaan NKVD:n yksikköjä. Ne kulkivat Neuvostoliiton rintaman takana ja ampuivat sotilaat, jotka jättäytyivät jälkeen tai yrittivät paeta taistelusta. Sodan aikana nämä joukot ampuivat 158.000 Neuvostoliiton sotilasta; 436.000 vangittiin, 422.000 pantiin ”hyvittämään verellään” rikoksensa isänmaata vastaan palvelemalla erityisissä rangaistuspataljoonissa, joita käytettiin kaikkein vaarallisimpiin tehtäviin.
Sodan aikana Neuvostoliitto teloitti karkuruudesta 158.000 Neuvostoliiton sotilasta. Suomessa kesän 1944 aikana teloitettiin 46 karkuria ja 3 kieltäytyjää. 14 karkuria ammuttiin esimiehen aseenkäyttöoikeuden perusteella.
Tiihonen: Ratkaisu Kannaksella
Eri joukko- osastoista saadut sotavangit kertoivat yhtäpitävästi, että hyökkäyshenki oli miehistön keskuudessa huono, mieliala apaattinen, pelko suomalaisiakohtaan suuri ja vain kovan kurin pakoittamina (alkoholin nauttimisen jälkeen) joukot saatiin hyökkäämään. Ll/JR 129/63. KaD:n aliluutnantin mukaan mieliala kaartilaisten keskuudessa ei ollut kehuttava. Läpimurtojoukkoina kaartilaiset nimittivät itseään usein rangaistuskomppanialaisiksi (strafniki). Omasta rykistö- ja krh.tulesta sekä ilmapommitusten epätarkkuudesta aiheutuneet suuret tappiot olivat olleet omiaan lisäämään tällaista mielipidettä. Suomalaisolosuhteet vaikuttivat myös kielteisesti miesten mielialaan. Kaartin joukot oli pääasiassa koulutettu taistelemaan avomaastossa, mutta ei suomalaisessa, jossa tykistö- ja panssariaseen tuki eivät päässeet laajuuksiinsa. Tämä aiheutti sekasortoa ja vaikutti kielteisesti mielialaan. Tyytymättömyytä herätti sekin, että etulinjassa elintarvikehuolto oli epäsäännöllistä samalla kun päällystö ryyppäsija käytti miehistön muona- ja viina-annoksia.
Toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton rintamilla soti yhteensä 1 049 rangaistuspataljoonaa. Aihe on viime vuosiin asti ollut ehdottomasti kiellettyjen listalla. Rangaistuspataljoonien väki oli kirjava kooste Neuvostoliiton historiaa vanhoista vallankumouksellisista trotskilaisista ja anarkisteista valkokaartilaisiin, kulakkeihin ja tavallisiin rosvoihin, sarjamurhaajista ja vaimontappajista huijareihin ja rahanväärentäjiin. Aiheesta tehdyn sarjan esittämistä pidettiin Venäjällä vuoden tärkeimpänä tv-tapahtumana.
Tiedot venäläisestä TV-sarjasta. Pataljoonassa palveli yleensä n. 1.000 miestä, joten 1.049:ssä pataljoonassa palveli pyöreästi miljoona miestä.
Toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton rintamilla soti yhteensä 1 049 rangaistuspataljoonaa. Aihe on viime vuosiin asti ollut ehdottomasti kiellettyjen listalla. Rangaistuspataljoonien väki oli kirjava kooste Neuvostoliiton historiaa vanhoista vallankumouksellisista trotskilaisista ja anarkisteista valkokaartilaisiin, kulakkeihin ja tavallisiin rosvoihin, sarjamurhaajista ja vaimontappajista huijareihin ja rahanväärentäjiin. Aiheesta tehdyn sarjan esittämistä pidettiin Venäjällä vuoden tärkeimpänä tv-tapahtumana.
Tiedot venäläisestä TV-sarjasta. Pataljoonassa palveli yleensä n. 1.000 miestä, joten 1.049:ssä pataljoonassa palveli pyöreästi miljoona miestä.
Tämä kannattaa lukea, varsinkin se ihan loppu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huhtiniemen_joukkohaudat
Sodan aikana Neuvostoliitto teloitti karkuruudesta 158.000 Neuvostoliiton sotilasta.
Suomessa kesän 1944 aikana teloitettiin 46 karkuria ja 3 kieltäytyjää. 14 karkuria ammuttiin esimiehen aseenkäyttöoikeuden perusteella.
Tiihonen: Ratkaisu Kannaksella
Eri joukko- osastoista saadut sotavangit kertoivat yhtäpitävästi, että hyökkäyshenki oli miehistön keskuudessa huono, mieliala apaattinen, pelko suomalaisiakohtaan suuri ja vain kovan kurin pakoittamina (alkoholin nauttimisen jälkeen) joukot saatiin hyökkäämään. Ll/JR 129/63. KaD:n aliluutnantin mukaan mieliala kaartilaisten keskuudessa ei ollut kehuttava. Läpimurtojoukkoina kaartilaiset nimittivät itseään usein rangaistuskomppanialaisiksi (strafniki). Omasta tykistö- ja krh.tulesta sekä ilmapommitusten epätarkkuudesta aiheutuneet suuret tappiot olivat olleet omiaan lisäämään tällaista mielipidettä. Suomalaisolosuhteet vaikuttivat myös kielteisesti miesten mielialaan. Kaartin joukot oli pääasiassa koulutettu taistelemaan avomaastossa, mutta ei suomalaisessa, jossa tykistö- ja panssariaseen tuki eivät päässeet laajuuksiinsa. Tämä aiheutti sekasortoa ja vaikutti kielteisesti mielialaan. Tyytymättömyytä herätti sekin, että etulinjassa elintarvikehuolto oli epäsäännöllistä samalla kun päällystö ryyppäsi ja käytti miehistön muona- ja viina-annoksia.
-----Sodan aikana Neuvostoliitto teloitti karkuruudesta 158.000 Neuvostoliiton sotilasta-----
Kuka ne laski, joku täkäläinen natsiko?