Berlusconi - ihme vai ihmeroisto?

Yle TV1:n Ajankohtaisohjelmien Ulkolinja esitti 18.5.2011 ohjelman: Berlusconi, Italian ihme? , joka on nähtävissä 17.6.2011 asti Ylen Areenalla osoitteessa http://areena.yle.fi/haku//uusimmat/hakusana/Ulkolinja Berlusconi Italian ihme .

Ohjelman mainosteksti hehkuttaa: ”Monet italialaiset rakastavat pääministeriään, rikosepäilyistä huolimatta. Monet vihaavat häntä ja uskovat hänen puhdistavan imagoaan omistamansa median avulla. Mutta kuka on Silvio Berlusconi ja miten hän nousi valtaan?”

Katsoin ohjelman ja olin äimän käkenä. Olin toki tiennyt Silvio Berlusconista yhtä ja toista jo monien vuosien aikana. Osa tuntemuksistani oli aluksi myönteistä, mutta vuosien mittaan yhä enemmän kielteistä.

Ohjelman katsottuani näkemykseni Silvio Berlusconista on voittopuolisen kielteinen.

Ohjelman alussa Berlusconi julistaa jossakin kokouksessa: ”Olen kiistatta paras pääministeri, joka Italiassa on ollut sen 150-vuotisen historian aikana.” Sitten Berlusconi viittaa puolueensa Forza Italian kannatuslukuihin, jotka ovat 68,4 prosenttia.

Berlusconi jatkaa: ”Me olemme Italia, joka säästää eikä varasta.” Tässä vaiheessa en tiedä, itkeäkö vai nauraa, koska Berlusconin omat yhtiöt on saatu kiinni valtiolta varastamisesta eli törkeästä veronkierrosta. Kun lopulta ylimmätkin oikeudet totesivat Berlusconin syyllistyneen n. 300-400 miljoonan euron veropetoksiin, niin Berlusconi säädätti lain, että jos joku on tehnyt veropetoksen, niin syyllisen ei tule maksaa kuin 5 % veloista, joten lopulta Berlusconi maksoi vain 8 miljoonaa euroa eli ei edes 5 prosenttia.

Tällä samalla ketkuilumenetelmällä Berlusconi on säädättänyt Italiassa jo 36 poikkeuslakia vain hänen rikostensa peittelemiseksi ja suojelemiseksi.

Mitä tulee Berlusconin puolueen kannatuslukuihin, niin ovathan luvut komeat, jos ne ovat oikeat. Mutta vaikka kyse olisikin oikeasta kannatuksesta eikä vaalipetoksesta, niin Berlusconin menestys herättää silti ohjelman mukaan suuria kysymysmerkkejä.

Ensinnäkin Berlusconi pääsi valtaan mafiarahan avulla ja pysyy vallassa samaisen rikollisjärjestön tuella.

Toisekseen Berlusconin valtaanpääsyä auttoi suuresti Italian vapaamuurarijärjestö, joka on hänen tukenaan edelleen. Ja vapaamuurarien periaatehan on, että rappariveljeä autetaan, viis laeista.

Kaikkein tärkeintä on ollut kuitenkin se, että Berlusconi on pystynyt kaappaamaan diktatuurisesti omistukseensa kaikki Italian tärkeimmät televisiokanavat. Eli tilanne on aivan sama kuin Venäjällä. Kuitenkin Italia on muka länsimaa.

Samanaikaisesti Berlusconi on ostanut hallintaansa hyvin paljon sellaista omaisuutta, jolla on merkitystä vaikutusvallan suhteen, kuten kiinteistöjä ja vakuutuspalveluja, jo edellä mainittujen mediaomistusten lisäksi.

Ohjelmassa haastatellut toisinajattelevat italialaiset eli Berlusconin yksinvallan vastustajat tuntuivat aika pessimistisiltä ja luovuttaneilta. Heillä oli sellainen ajatus, että mitään ei ole tehtävissä ja tavalliset italialaiset on jo kauan aikaa sitten lobomoitu eli aivoleikattu täydelliseen välinpitämättömyyteen ja voimattomuuteen, kun Berlusconin mediaimperiumi suoltaa ulos vain tyhjänpäiväistä viihdettä ja Berlusconia ylistäviä ohjelmia.

Näin Suomesta katsottuna tuntuu uskomattomalta, että Etelä-Euroopan Italiassa tilanne on näin diktatuurinen. Kuitenkin me olemme osa samaa Euroopan Unionia.

Minun mielestäni tämä Italian tilanne on yksi lisäsyy monien Etelä-Euroopan maiden holtittoman talouskäyttäytymisen lisäksi todeta, että rautaa ja savea ei voi eikä pidä sekoittaa toisiinsa, koska se ei onnistu. Eli liian erilaisten yhteiskuntien pakkoavioliitto on tuomittu epäonnistumaan.

Joten minun mielestäni Suomen tulee irtautua ja pian täysin erilaisen poliittisen kulttuurin ja erilaisen moraalin maista eli Etelä-Euroopan hälläväliämaista ja lähteä omalle itsenäiselle tielleen, joka perustuu rehelliseen työntekoon eikä muiden kustannuksella elämiseen.

Jouko Piho