Minulla on pari ystävää, jotka olen kutsunut tyttäreni synttäreille useana vuonna.
Nyt toisen ystäväni lapsi täytti 1-vuotta ja ilman muuta odotin, että meidät kutsutaan juhliin. Ostin lahjankin valmiiksi... mutta eipä sitten kutsua tullut :/ Annoin kuitenkin lahjan ja onnittelin.
Toinen ystäväni kutsuu meidät toisen lapsensa synttäreille, mutta ei toisen... Vein taas kuitenkin tälle toisellekkin lapselle syntymäpäivälahjan, vaikka kutsua juhliin ei tullut :/
Tuntuu jotenkin ihan hölmöltä ja olen hieman loukkaantunut.. Olemme kuitenkin molempien perheiden kanssa suhteellisen paljon tekemisissä. Mietin, että pitäisikö sitä itsekkin lopettaa synttäreille kutsuminen ja lahjojen antaminen :/
Nyt toisen ystäväni lapsi täytti 1-vuotta ja ilman muuta odotin, että meidät kutsutaan juhliin. Ostin lahjankin valmiiksi... mutta eipä sitten kutsua tullut :/ Annoin kuitenkin lahjan ja onnittelin.
Toinen ystäväni kutsuu meidät toisen lapsensa synttäreille, mutta ei toisen... Vein taas kuitenkin tälle toisellekkin lapselle syntymäpäivälahjan, vaikka kutsua juhliin ei tullut :/
Tuntuu jotenkin ihan hölmöltä ja olen hieman loukkaantunut.. Olemme kuitenkin molempien perheiden kanssa suhteellisen paljon tekemisissä. Mietin, että pitäisikö sitä itsekkin lopettaa synttäreille kutsuminen ja lahjojen antaminen :/
Vastaukset 4
Vanhimmat
kutsuttu lapsen 1v synttäreille kuin ne "pakolliset" eli vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset ja kummit. Siinäkin vierasmäärässä oli kestittämistä meidän pienessä asunnossa ihan riittävästi, ei kiinnostanut kutsua yhtään vierasta enempää.
Ei kannata enempää pahastua. Etenkin, kun lapset ovat alle 3-vuotiaita, eivät monet kutsu ollenkaan ystäviä kylään, koska sukulaisissa ja lähiomaisissa on tarpeeksi Toiseksi ei tämänikäisten kaverisynttäreille useinkaan kutsuta montaa, itse juuri tämän takia en ole kaikkia sellaisia kutsunut, joiden synttäreillä itse olemme olleet. Kutsuin vaan pari lapsen ystävää, kun en jaksanut isompaa hässäkkää enkä kahvitteluja monena päivänä järjestää. Ja aivan samalla tavalla kutsun joitakin ystäviä vain toisen lapsen synttäreille, koska ovat lapsen kanssa lähemmäksi samanikäisiä. Ja vastaavasti toisen lapsen synttäreille kutsun eri kaveriporukan, jotka tulevat keskenään hyvin toimeen. Ei siinä sen kummempaa. Olen itsekin vähän pahoittanut mieleni kun joihinkin synttäreihin ei ole kutsuttu, mutta kun asioita miettii laajemmin, huomaa, että ei ne niin yksinkertaisesti mene. Ystäviä voi silti olla. Tietenkin sitten, jos vuosikausia toiset tulevat omiin synttäreihin, mutta vastakutsua ei milloinkaan tule, niin sitten voi jo vähän ihmetellä....
Meillä lapsi 2v ja kutsuttu synttäreihin ainoastaan isovanhemmat ja kummit perheineen, lisäksi yksi ainoa muu lapsiperhe (äiti on paras ystäväni), molemmilla kummeilla on lapsia, joten lapsivieraita on riittänyt paljon enkä enempää vieraita jaksa ottaa, koska meillä on pieni kämppä ja jos alle 3-vuotiata kutsuu paljon, niin vanhemmat on oltava mukana ja kutsuttavien määrä paisuu ja mihin he kaikki edes mahtuisivat istumaan pienessä asunnossa?. Esim. itse en kutsunut tuttuja äitiystäviä, koska en olisi jaksanut enää ehtään enempää kestitä ihmisiä kun oli vielä valvottava vauvakin talossa. Vieraita on siis kuitenkin aina oma suku vaan (ehkä joku 10-12hlöä). Sitten kun lapset täyttävät 3v, niin ehkä voisi kutsua pelkästään lapsia, niin voisi kutsua enemmän kun sen ikäiset ei ehkä tarvitse enää omia vanhempia mukaan. Eli syy ei välttämättä ole mikään henk.kohtainen, vaan ehkä syyt ovat; 1) asunto pieni, 2) ei jaksa kestitä mitään 20-30 ihmistä ja 3) halutaan vain lähisuku kutsua
En minäkään aina kutsu kaikkia lasteni syntymäpäiville. Ensin mietin, kuinka monta ihmistä jaksan kerralla ja mikä on rahatilanne jne. Tänä vuonna toisen lapsen synttäreille on kutsuttu vain kummi. Toisen lapsen synttäreille tulee enemmän ihmisiä, mutta aina kutsuttujen määrää joudun rajaamaan. En pidä suuresta ihmismäärästä. Välillä kutsun ystäviäni ja ystävieni lapsia, välillä en. Viime vuonna kutsuin toisen lapsen syntymäpäiville sitä osaa omasta suvustani, jota ei kutsuta toisen syntymäpäiville yleensä. En koskaan lähetä kutsuja sen mukaan, kuka kutsuu meidät tai lapseni, koska se käy mahdottomaksi. Yleensä kutsun lapselleni läheisimmän suvun (en itselleni läheisintä sukua) ja mahdollisesti tosiaan lapselleni tutuimmat ystävistäni. Ei tuollaisesta tarvitse ottaa itseensä ja loukkaantua.