Jehovantodistajilla näyttää olevan avioliitto ja perhe se tärkein asia. Avioliitto on pysyttävä kasassa ja on tarkkaan määrätty koska saa erota ja jos eroaa "turhan takia" ei saa mennä uudelleen naimisiin. Häät ovat tärkeimmät juhlat. Ne sallitaan (vaikka ne ovatkin pakanallista alkuperää, sormukset) vaikka muut juhlat on kielletty.
Sitten siihen kiristykseen. Nimenomaan jalustalle nostettuun perheeseen kohdistuu myös uskonnon sisältämä kiristys. Jos joku eroaa tai erotetaan niin nimenomaan oman perheen tulee häntä karttaa. Eli siis se kovin rangaistus mitä ihmisille voidaan kuvitella annettavan. Eli kiristystä, jos teet niin ja niin, niin siitä seuraa tämä.
Jos esim. perhe ei saa käännytettyä kaikkia lapsia jehovantodistajaksi niin heidän asemansa on heikompi, mies ei pääse vanhimmaksi ja muutenkin katsotaan kieroon.
Yhteenvetona: perhesuhteet on väkisin tehty erittäin sitoviksi ja sitten toisaalta, juuri niiden perhesuhteiden rikkoutumiseen perustetaan kiristys, jolla saadaan ihmiset pysymään uskonnossa tai liittymään siihen.
Sitten siihen kiristykseen. Nimenomaan jalustalle nostettuun perheeseen kohdistuu myös uskonnon sisältämä kiristys. Jos joku eroaa tai erotetaan niin nimenomaan oman perheen tulee häntä karttaa. Eli siis se kovin rangaistus mitä ihmisille voidaan kuvitella annettavan. Eli kiristystä, jos teet niin ja niin, niin siitä seuraa tämä.
Jos esim. perhe ei saa käännytettyä kaikkia lapsia jehovantodistajaksi niin heidän asemansa on heikompi, mies ei pääse vanhimmaksi ja muutenkin katsotaan kieroon.
Yhteenvetona: perhesuhteet on väkisin tehty erittäin sitoviksi ja sitten toisaalta, juuri niiden perhesuhteiden rikkoutumiseen perustetaan kiristys, jolla saadaan ihmiset pysymään uskonnossa tai liittymään siihen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luin tuolla toisaalla että joku arveli että jt-käännynnäinen mies antoi kahden lapsistaan olla kastamatta jt:ksi, että hänen ei tarvitse koskaan karttaa lapsiaan.
Kysehän on siitä että jos lapset eivät ole koskaan kääntynetkään, niin heitä ei tarvitse karttaa. Jos he taas ovat ottaneet kasteen (alaikäisinä ulkoisista pakotteista johtuen) ja myöhemmin eroavat, niin silloin vanhempien on heitä kartettava.
Se kirjoittaja siis oletti että tällä jt-isällä olisi jopa jotain tunteita perhettään kohtaan. Tunteita jotka menisivätkin uskonnon edelle.
Vastaus oli kuitenkin että hänen "on pakko huolehtia" ei-jt lapsista alaikäisinä ja vanhempanakin jos he tarvitsevat. Eli tunteita ei ollut, oli vain "pakko".
Siinä vaiheessa kun uskonto ohittaa kylmästi omat lapset ja muut tärkeydessään, on aika harkita uskonnon vaihtoa tai siitä luopumista?