Uskovainen homo

Ei homous ole ihmisen suurin synti. Jos tämä ihminen noudattaa kahta suurinta käskyä Kunnioita Jumalaa ja rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi hyvin niin tämä ihminen on jo sen verran tehnyt että ei toinen ihminen häntä pysty tuomitsemaan. Eli olkoon vaikka homo ja pedofiili ja tappaja ja vaikka mikä, kunhan vain hyväksyy Jeesuksen. Jeesus pitää kyllä ihmisestä huolen ja jos ihminen tosiaan on jollain tavalla sairas taikka tuntee pahaa oloa, Jumala kyllä parantaa.

Mulle asia on niin, että jos ihminen on hyväksynyt Jeesuksen, niin se on mulle sillä selvä eikä sen tekemiset enää kuulu mulle, olkoon sitten homo tai ei.

Itse tiedän kyllä vastaavanlaisia tapauksia, esim. hesarin nyt liitteessä oli ex- gayn tarina, hän muistaakseni aluksi menetti homouden mukana uskon, sitten hän sai armon menettää homouden uskon kautta!
hän selitti itse homouden olevan mm. tunnetila häiriö.

Uskon ihminenkään ei ole saatana riivaajilta ja juonilta aina turvassa, siksi on siis rukoiltava ja uskottava että Jumala auttaa.

Homudesta on uskon avulla päässy eroon ennenkin ihmisiä, esim. erään jenkkiläisen dokkarin mukaan eräs mies prostituoitukin parani tuosta vitsauksestaan.

Tämä kaveri tarvitsee täyden tuen, sillä hän ainakin yrittää.
Jumala haluaa pelastaa hänetkin, Jumala vihaa tuota taipumusta, mutta kristuksen vastaan ottanutta ihmistä tuskin, ainakaat jos hän haluaa synnistä pois jne.

Nykypäivän yliliberaali asenne on laiska, ja ei välitä toisesta.
Vain omasta perseestään, siten se antaa ihmisten ja yhteikunnan ongelmien rehottaa ja kasvaa. Jos homoutta parannettaisiin, ei tuskin homot tekisi itsemurhiakaan niin paljoa, koska todellisuudessa sisimmässään ihminen hylkii epänormaaleja. Siten heidän todellista huomioon ottamista olisi heidän todellinen auttaminen, ei yllyttäminen ja arvojen päälaelleen kääntäminen.

Uskovaisilla homoilla on käsitteekseni jotain yhdistyksiä (en kyllä nyt muista nimeä, joten eipä taida kauheasti hyödyttää). Luulen, että uskovaisia homoja on paljon enemmän kuin julkisuudessa puhutaankaan. Vaikka kirkon virallinen kanta homoseksuaalisuuteen on Suomessa kielteinen, uskon (ja siis tiedänkin) että tässäkin maassa on monia pappeja, jotka hyväksyvät homouden (ja sen toteuttamisen myös!!) ja siis voisivat mielellään vihkiä homopareja jne. Kysehän on vain siitä, milloin näitä "uudistusmielisiä" on niin paljon, että tehdään uusi lakiesitys, jonka mukaan kirkko vihkisi homoparitkin. Esimerkiksi Ruotsissa näin on jo tehty.

Itse olen uskovainen ja hyväksyn homot ja homouden ja homoseksuaaliset teot. (Sanonpa nyt selvästi, kaikkihan kyllä sanovat hyväksyvänsä homot ihmisinä...) Ajattelen Paavalin tekstejä homoudesta aikaansidonnaisina (ja huomautan, että Jeesushan ei sanonut asiasta mitään) kuten ajattelen myös esim. Paavalin monia tekstejä naisen asemasta. Hyväksyyhän kirkko nykyään naispappeuden, vaikka Paavali kovin kurjan (mielestäni ainakin) kuvan naisen asemasta antaakin. Jos Jumala homoseksuaalit tahtoo tuomita, hän niin tehköön, mutta minä en sitä tahdo tehdä.

Homoilu on syntiä 100%. Homous ei ole perinnöllistä vaan se on aina heteroihmisen lankeamus syntiin.

Ei ole homoja vaan on vain homouteen langenneita heteroja.

Jeesus voi nostaa langenneen lokaisesta liejusta kalliolle: Jeesus on kallio itse ja Hän ei petä eikä jätä ihmistä joka tunnustaa synnit ja hylkää ne.

Mene äläkä tästedes enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi.