IMF:n tavoite

IMF:n virallinen tavoite on:

”Sen tavoite on loiventaa kansainvälisen finanssijärjestelmän markkinahäiriöitä ja tukea tilapäisiin rahoitusvaikeuksiin joutuneita jäsenvaltioita.” (Wikipedia)

”Kansainvälisen valuuttarahaston tehtävä on toimia maailman finanssijärjestelmässä eräänlaisena pelastajana maalle, joka on ajautunut finanssikriisiin. Kansainvälinen valuuttarahasto voi antaa lainaa tilanteessa, jossa valtion on käytännössä mahdotonta saada lainaa muualta.” (Wikipedia)

Tämä pelastajan rooli ei suinkaan ole sen tavoite. Sen tavoite ei edes ole korkotuotto, jota se lainoista saa. Kriisin arvo IMF:lle tulee sen luoman velan kautta. Kun kontrolloit velkaa, kontrolloit kaikkea.

Nyt IMF:lle on avautunut ainutlaatuinen tilanne päästä Euroopan lainamarkkinoille vahvemmin kuin koskaan. Yksittäisten kriisimaiden sijasta se pääsee osaksi koko Euroopan velkamarkkinoita. IMF:n tavoite on nyt saada kriisimaiden lisäksi kaikki euromaat (myös varakkaat) osaksi velallisiaan.

Kun katsoo IMF:n historiaa ja sen onnistumista virallisessa tavoitteessaan, näkee, ettei se ole siinä onnistunut. Sen vaatimat toimet maan talouden elvyttämiseksi ja saamiseksi kohti kasvu-uraa ovat yleensä epäonnistuneet. Se on ajoittain onnistunut saamaan velkaorjikseen jopa varakkaita maita. Maksajiksi ovat joutuneet kansalaiset, koska yksityisten rahat ovat olleet saavuttamattomissa. Hyöty on kuitenkin mennyt yksityisille henkilöille ja ryhmittymille.

Minun on ollut vaikea hahmottaa EKP:n roolia tässä kaikessa, koska EKP:n jäsenmaiden keskuspankit omistavat sen. Nämä jäsenmaiden keskuspankit joutuvat kuitenkin noudattamaan EKP:n antamia ohjeita, joten toimintaympäristö voi muuttua hyvinkin nopeasti, mikäli käsky käy. Mitä ilmeisimmin EKP on toiminut ainakin porttina IMF:lle Euroopan velkamarkkinoille.