potkurin valinta

Ei ole helppoa ei. Kokeilemalla varmaan löytyis sopiva rusetti, mutta kun ne perhanat maksavat aika paljon. Ei viittis oikein montaa ostaa...

Laitoin viestiä veneakselistolle, odotetaan vastausta. Kiitos vinkistä!!!

Veneakselisto ei laske kuin akselivetoisten potkureita.....
Kokeillaan ak-sportista.

Kelataas vieläkin.

Tuo alkuperäinen viesti oli vähän hätäisesti kyhätty. Siis tuo nopeus ja kierrokset ovat perhe ja tavarat mukana. Eli 150-200 kg lisää painoa. Yksin kun ajelen, niin
vene kulkee 16 kn/3500 rpm , ja liukuu nätisti. Eli potkuri valinnalla sais vielä lisää vauhtia/kierroksia.

apua tarvitaan kirjoitti:

Kelataas vieläkin.

Tuo alkuperäinen viesti oli vähän hätäisesti kyhätty. Siis tuo nopeus ja kierrokset ovat perhe ja tavarat mukana. Eli 150-200 kg lisää painoa. Yksin kun ajelen, niin
vene kulkee 16 kn/3500 rpm , ja liukuu nätisti. Eli potkuri valinnalla sais vielä lisää vauhtia/kierroksia.

Lue lisää

Kerrohan nyt ensin vähän lisätietoja.
Siis kyseessä liukuva vene?
Onko tietoa mitä sama tai samanlainen vene on samanlaisella vetotavalla kulkenut, ja minkä painoisena ja millä teholla?

Mikä on moottorisi maksimiteho, ja millä kierrosluvulla se saavutetaan.

Mikä on vaihteen välistyssuhde.

Potkurin halkaisija määräytyy oikeastaan vain ja ainoastaan koneen maksimitehon ja sitä vastaavan potkurin pyörintänopeuden mukaan... eli siihen tarvii tietää koneen rpm maksimiteholla, sekä vaihteen välityssuhde.

Nousun arvioimiseksi tulisi kyetä arvioimaan mitä veneesi pitäisi kulkea

kerrohan veneesi pituus ja paino, mielellään puolella kuormalla ja täyteen lastattuna. Liukuvan veneen nopeuden voi arvioida painon ja tehon perusteella .. sinne päin, mutta jopa riittävän tarkasti.

minkä muotoinen runko, U, vai V , waiko W , tasapohja vai mikä.?

Potkurin laskeminen ei ole vaikeaa .

Halkaisijaksi 13" max. jos tuo välitys 1.5:1

Ei ihme jos ei jaksa kiertää , jos sinulla tosiaan on 16"

Nousuksi 13" ... jonka pitäisi riittää 20 kn nopeuteen. .. jos nyt jaksaa vaan ensin nousta plaaniin.

rupelo kirjoitti:

Halkaisijaksi 13" max. jos tuo välitys 1.5:1

Ei ihme jos ei jaksa kiertää , jos sinulla tosiaan on 16"

Nousuksi 13" ... jonka pitäisi riittää 20 kn nopeuteen. .. jos nyt jaksaa vaan ensin nousta plaaniin.

Lue lisää

13" max. 14" piti kirjoittaa. Siis halkaisijalle. Nousun ei ole yhtä tarkkaa , kunhan sitä riittävästi mutta ei tolkuttomasti. Liian suuri nousu huonontaa liukuunlähtökykyä, mutta pudottaa kierroksia matkavauhdilla.

rupelia kirjoitti:

13" max. 14" piti kirjoittaa. Siis halkaisijalle. Nousun ei ole yhtä tarkkaa , kunhan sitä riittävästi mutta ei tolkuttomasti. Liian suuri nousu huonontaa liukuunlähtökykyä, mutta pudottaa kierroksia matkavauhdilla.

Lue lisää

Voisitko hieman tarkentaa filosofiaasi.

Jos työntövoimaa halutaan lisätä, niin halkaisijan pienentäminenhän vähentää sitä ?
Jos taas haetaan nopeutta, halkaisijan pienentäminen on joskus hyväksi.

Käsittääkseni nousulla sitten passataan kierrokset kohdalleen, pienellä halkaisialla luisto vain lisääntyy joten kone saattaa ottaa täydet kierrokset vaikka paikallaan ?, mutta ilmeisesti tiedät paremmin jonkun pätevän syyn halkaisian pienentämiseksi.

Hmmm.. kirjoitti:

Voisitko hieman tarkentaa filosofiaasi.

Jos työntövoimaa halutaan lisätä, niin halkaisijan pienentäminenhän vähentää sitä ?
Jos taas haetaan nopeutta, halkaisijan pienentäminen on joskus hyväksi.

Käsittääkseni nousulla sitten passataan kierrokset kohdalleen, pienellä halkaisialla luisto vain lisääntyy joten kone saattaa ottaa täydet kierrokset vaikka paikallaan ?, mutta ilmeisesti tiedät paremmin jonkun pätevän syyn halkaisian pienentämiseksi.

Lue lisää

Potkurin halkaisija määräytyy maksimitehon ja sitä vastaavan pyörintänopeuden mukaan: D = 632.7 x SHP^0.2 / RPM^0.6

D on halkaisija tuumina, ( kolmilapaiselle) , SHP on akseliteho, ja RPM on potkurin pyörintänopeus , kierroksia minuutissa.

Lähde: Dave Gerr, Propeller Handbook ,
Sama löytyy muistakin lähteistä; mm. Peter DuCane, High Speed Small Craft


Tuo perustuu kokemusperäiseen aineistoon kymmenien vuosien takaa. Tuolla halkaisijalla potkurin ottama teho vastaa moottorin maksimitehoa.

Jos halkaisijaa kasvattaa niin kuormitus kasvaa siinä määrin ettei kone jaksa ottaa täysiä kierroksia, eikä silloin myöskään anna täyttä tehoa,

Potkurin työntövoima syntyy potkurin antamasta nopeuslisästä sen läpi virtaavalle vedelle. Pienemmällä potkurilla kiihdytetään pienempää määrää vettä kovempaan vauhtiin, ja taas isommalla potkurilla suurempaa määrää vettä, mutta pienemmällä nopeuslisällä.

Jos haluaisit hyödyntää parempaa hyötysuhdetta käyttämällä isompaa potkuria, olisi silloin myös vaihdettava vaihteen välityssuhdetta suuremmaksi, jolloin matalammilla kierroksilla kone jaksaisi pyörittää isompaa potkuria.

Vastus joka potkuria pyrkii estämään pyörimästä kasvaa potkurin halkaisijaan nähden toisessa potenssissa, sen merkitys on suurempi kuin nousun.


Eli ketju menee :
1. kone ( teho@rpm) -> vaihde ( i) -> potkurin halkaisija
2. veneen tunnettu tai arvioitu nopeus käytössä olevallla teholla -> potkurin nousu ( teoreettinen nousu luisto%)

Luistu tuolla nopeudella liikkuvalla veneellä tyypillisesti 24-25%

ropelipiä kirjoitti:

Potkurin halkaisija määräytyy maksimitehon ja sitä vastaavan pyörintänopeuden mukaan: D = 632.7 x SHP^0.2 / RPM^0.6

D on halkaisija tuumina, ( kolmilapaiselle) , SHP on akseliteho, ja RPM on potkurin pyörintänopeus , kierroksia minuutissa.

Lähde: Dave Gerr, Propeller Handbook ,
Sama löytyy muistakin lähteistä; mm. Peter DuCane, High Speed Small Craft


Tuo perustuu kokemusperäiseen aineistoon kymmenien vuosien takaa. Tuolla halkaisijalla potkurin ottama teho vastaa moottorin maksimitehoa.

Jos halkaisijaa kasvattaa niin kuormitus kasvaa siinä määrin ettei kone jaksa ottaa täysiä kierroksia, eikä silloin myöskään anna täyttä tehoa,

Potkurin työntövoima syntyy potkurin antamasta nopeuslisästä sen läpi virtaavalle vedelle. Pienemmällä potkurilla kiihdytetään pienempää määrää vettä kovempaan vauhtiin, ja taas isommalla potkurilla suurempaa määrää vettä, mutta pienemmällä nopeuslisällä.

Jos haluaisit hyödyntää parempaa hyötysuhdetta käyttämällä isompaa potkuria, olisi silloin myös vaihdettava vaihteen välityssuhdetta suuremmaksi, jolloin matalammilla kierroksilla kone jaksaisi pyörittää isompaa potkuria.

Vastus joka potkuria pyrkii estämään pyörimästä kasvaa potkurin halkaisijaan nähden toisessa potenssissa, sen merkitys on suurempi kuin nousun.


Eli ketju menee :
1. kone ( teho@rpm) -> vaihde ( i) -> potkurin halkaisija
2. veneen tunnettu tai arvioitu nopeus käytössä olevallla teholla -> potkurin nousu ( teoreettinen nousu luisto%)

Luistu tuolla nopeudella liikkuvalla veneellä tyypillisesti 24-25%

Lue lisää

Kerroit juuri ne asiat, joista halusin tietoa !

Siis antamasi linkit ovat nopeuden optimointia varten, työntövöima luisto , ja hyötysuhde ovat eri asioita.
Olet kai ymmärtänyt työntövoiman väärin, kertomasi teoria pitää paikkansa, että teho riippuu potkurin halkaisijan peittämän pinta-alan ja nopeuden kuution tulosta *k, josta jo pitäisi selvitä että suurempi halkaisija ja pienempi nopeus antaa suuremman työntövöiman.
Vetolaitteessa suurin potkurin halkaisija määräytyy tilan mukaan ja muutenkin sen rajana on kärjen nopeus, ei moottorin teho !
Luisto liukuvalla veneellä on hyvin vaihteleva, aina jopa 6...40 %, eikä veneen arvioitu nopeus ole potkurivalintaa, liukuvan veneen nopeus on arvioitavissa teho/painosuhteesta, ja potkuri valitaan siihen sopivaksi.
Käsityksesi kokonaisvälityksestä on väärä, olipa välityssuhde mikä hyvänsä suunnilleen järkevä, se voidaan sovittaa moottorin kierroksille potkurin nousulla, ei välitystä muuttamalla.

Edelleenkään en ymmärrä tuota potkurin pienentämistä tilanteess missä ongelmana on liukuun nousu ?

No mutta ! kirjoitti:

Kerroit juuri ne asiat, joista halusin tietoa !

Siis antamasi linkit ovat nopeuden optimointia varten, työntövöima luisto , ja hyötysuhde ovat eri asioita.
Olet kai ymmärtänyt työntövoiman väärin, kertomasi teoria pitää paikkansa, että teho riippuu potkurin halkaisijan peittämän pinta-alan ja nopeuden kuution tulosta *k, josta jo pitäisi selvitä että suurempi halkaisija ja pienempi nopeus antaa suuremman työntövöiman.
Vetolaitteessa suurin potkurin halkaisija määräytyy tilan mukaan ja muutenkin sen rajana on kärjen nopeus, ei moottorin teho !
Luisto liukuvalla veneellä on hyvin vaihteleva, aina jopa 6...40 %, eikä veneen arvioitu nopeus ole potkurivalintaa, liukuvan veneen nopeus on arvioitavissa teho/painosuhteesta, ja potkuri valitaan siihen sopivaksi.
Käsityksesi kokonaisvälityksestä on väärä, olipa välityssuhde mikä hyvänsä suunnilleen järkevä, se voidaan sovittaa moottorin kierroksille potkurin nousulla, ei välitystä muuttamalla.

Edelleenkään en ymmärrä tuota potkurin pienentämistä tilanteess missä ongelmana on liukuun nousu ?

Lue lisää

No ensinnäkään en muistaakseni antanut ainuttakaan linkkiä, vaan kyseessä ovat ihan paperille painetut opukset; ts. kirjoja.

Luisto riippuu hyvinkin pitkälle nopeudesta; siis silloin kun potkuri noudattaa perinteistä mitoitusta.

Sama työntövoima voidaan saada aikaan isommalla potkurilla ja alhaisemmalla kierrosluvulla tai sitten pienemmällä halkaisijalla ja suuremmilla kierroksilla.


Hassu juttu sinänsä, jos olet sama kaveri joka kyselee ensin neuvoa täällä tuntemattomilta, ei sitten usko kun sitä saa, ja on vielä valmis moittimaan neuvojaa väärin ymmärtäneeksi!

No osoitapa minun olleen väärässä!

Prööts ja herne pois nenusta ... eli kaksi tapaa tuottaa sama työntövoima ; pieni ja nopea, tai iso ja hidas.

Johtuen monista erinäisistä syistä, on tuottaa tuo suuri ja hidas yhdistelmä työntövoimansa paremmalla hyötysuhteella ; siis ottaa vähemmän TEHOA koneelta saman työntövoiman aikaansaamiseksi.

Miten niin moottorin teho ei rajoita potkurin halkaisijaa? Eli voit yhtä hyvin pyörittää vaikka laivan potkuria samalla kierrosluvulla kuin pientä veneen potkuria jos vain nousu passataan nollille? Et varmaan usko tuota itsekään.

Oletko koskaan miettinyt mitä voimia potkurin lapaan kohdistuu sen pyöriessä? Vaikka se ei olisi edes potkuri, vaan vain pyörivä levy, se kohtaa silloinkin vastusta. Veden kitka vastustaa sileän lyvynkin pyörintää. ja sitä kovemmalla voimalla mitä suurempi on veden "hankaava" nopeus. Tuo pyörinnän suuntainen kitkavoima kasvaa nopeuden kasvaessa ja nopeus kasvaa akselilta ulospäin ; nopeus kullakin kehällä on 2 x Pii x r x n/s , ja koska viskoosi kitkavastus on nopeuteen vähintään suoraan verrannollinen, eli kitka = nopeus x vastuskerroin ; ja tuon kitkan aiheuttama pyörintää vastustava momentti ottaa sekin etäisyyden akselista huomioon, eli kitkan momentti = kitkavoima x r ; koska sama r toistuu nopeuden lausekkeessa, niin tämä tarkoittaa sitä että kitkan jarruttava momentti on suhteessa kiekon halkaisijan toiseen potenssiin siis r^2 tekijällä.

Sama pätee lavan kohtaamaan painevastukseen; jokaista pintapistettä kohtaava paine tuntuu akselilla momenttina, eli r kertaisena ; niin ja se dynaaminen paine taas noudattelee jo itsessään ½ x tiheys x nopeuden neliö .....> eli paine eron aiheuttama vastus sitten jo noudattaakin jo halkaisijan kolmatta potenssia.

Nousua vastaava etenemä taas sitten on vain ensimmäisen kertaluokan tekijä, samoin kuin nousun vaikutus potkurin kuormitukseen.

Koska halkaisijan vaikutus on noin voimakas, tulee se huomioida ensimmäisenä potkurin mitoituksessa. Halkaisija määräytyy käytössä olevan tehon mukaan, niin suuri kuin käytössä olevalla teholla on valitulla välityksellä ja moottorin kierrosnopeudella mahdollista pyörittää. Mutta ei yhtään isompaa, sillä silloin liian suuri halkaisija kuormittaa konetta liiaksi, jolloin tämä ei jaksa ottaa täysiä kierroksia eikä siten myöskään antaa kaikkea tehoaan.

Ellet usko, niin kannattaa tutkiskella asioita vähän lisää.

älä vaan usko kirjoitti:

No ensinnäkään en muistaakseni antanut ainuttakaan linkkiä, vaan kyseessä ovat ihan paperille painetut opukset; ts. kirjoja.

Luisto riippuu hyvinkin pitkälle nopeudesta; siis silloin kun potkuri noudattaa perinteistä mitoitusta.

Sama työntövoima voidaan saada aikaan isommalla potkurilla ja alhaisemmalla kierrosluvulla tai sitten pienemmällä halkaisijalla ja suuremmilla kierroksilla.


Hassu juttu sinänsä, jos olet sama kaveri joka kyselee ensin neuvoa täällä tuntemattomilta, ei sitten usko kun sitä saa, ja on vielä valmis moittimaan neuvojaa väärin ymmärtäneeksi!

No osoitapa minun olleen väärässä!

Prööts ja herne pois nenusta ... eli kaksi tapaa tuottaa sama työntövoima ; pieni ja nopea, tai iso ja hidas.

Johtuen monista erinäisistä syistä, on tuottaa tuo suuri ja hidas yhdistelmä työntövoimansa paremmalla hyötysuhteella ; siis ottaa vähemmän TEHOA koneelta saman työntövoiman aikaansaamiseksi.

Miten niin moottorin teho ei rajoita potkurin halkaisijaa? Eli voit yhtä hyvin pyörittää vaikka laivan potkuria samalla kierrosluvulla kuin pientä veneen potkuria jos vain nousu passataan nollille? Et varmaan usko tuota itsekään.

Oletko koskaan miettinyt mitä voimia potkurin lapaan kohdistuu sen pyöriessä? Vaikka se ei olisi edes potkuri, vaan vain pyörivä levy, se kohtaa silloinkin vastusta. Veden kitka vastustaa sileän lyvynkin pyörintää. ja sitä kovemmalla voimalla mitä suurempi on veden "hankaava" nopeus. Tuo pyörinnän suuntainen kitkavoima kasvaa nopeuden kasvaessa ja nopeus kasvaa akselilta ulospäin ; nopeus kullakin kehällä on 2 x Pii x r x n/s , ja koska viskoosi kitkavastus on nopeuteen vähintään suoraan verrannollinen, eli kitka = nopeus x vastuskerroin ; ja tuon kitkan aiheuttama pyörintää vastustava momentti ottaa sekin etäisyyden akselista huomioon, eli kitkan momentti = kitkavoima x r ; koska sama r toistuu nopeuden lausekkeessa, niin tämä tarkoittaa sitä että kitkan jarruttava momentti on suhteessa kiekon halkaisijan toiseen potenssiin siis r^2 tekijällä.

Sama pätee lavan kohtaamaan painevastukseen; jokaista pintapistettä kohtaava paine tuntuu akselilla momenttina, eli r kertaisena ; niin ja se dynaaminen paine taas noudattelee jo itsessään ½ x tiheys x nopeuden neliö .....> eli paine eron aiheuttama vastus sitten jo noudattaakin jo halkaisijan kolmatta potenssia.

Nousua vastaava etenemä taas sitten on vain ensimmäisen kertaluokan tekijä, samoin kuin nousun vaikutus potkurin kuormitukseen.

Koska halkaisijan vaikutus on noin voimakas, tulee se huomioida ensimmäisenä potkurin mitoituksessa. Halkaisija määräytyy käytössä olevan tehon mukaan, niin suuri kuin käytössä olevalla teholla on valitulla välityksellä ja moottorin kierrosnopeudella mahdollista pyörittää. Mutta ei yhtään isompaa, sillä silloin liian suuri halkaisija kuormittaa konetta liiaksi, jolloin tämä ei jaksa ottaa täysiä kierroksia eikä siten myöskään antaa kaikkea tehoaan.

Ellet usko, niin kannattaa tutkiskella asioita vähän lisää.

Lue lisää

Ilmeisesti olet jotenkin ymmärtänyt potkurin toiminnan väärin, tai lueskellut vain artikkeleita, jotka kertovat nopeuden maksimoinnista.

Työntövoiman kannalta suurin työntövoima saavutetaan teoreettisesti, mitä suurempi on potkurin halkaisija, teho rajoittaa halkaisijaa vasta kun potkuri on niin suuri että sen vastuksiin hukkuu tehosta valta osa.

>> "Sama työntövoima voidaan saada aikaan isommalla potkurilla ja alhaisemmalla kierrosluvulla tai sitten pienemmällä halkaisijalla ja suuremmilla kierroksilla."

E.d.K. kirjoitti:

Ilmeisesti olet jotenkin ymmärtänyt potkurin toiminnan väärin, tai lueskellut vain artikkeleita, jotka kertovat nopeuden maksimoinnista.

Työntövoiman kannalta suurin työntövoima saavutetaan teoreettisesti, mitä suurempi on potkurin halkaisija, teho rajoittaa halkaisijaa vasta kun potkuri on niin suuri että sen vastuksiin hukkuu tehosta valta osa.

>> "Sama työntövoima voidaan saada aikaan isommalla potkurilla ja alhaisemmalla kierrosluvulla tai sitten pienemmällä halkaisijalla ja suuremmilla kierroksilla."

Lue lisää

Kyse ei ole pelkästään maksimityöntövoiman maksimoimisesta. Kyse on siitä, että moottorin tuottama teho saadaan maksimaalisesti muutettua työntövoimaksi koko sillä nopeusalueella jolla venee tulee toimimaan. Pelkkää paaluvetoa ei tarvita kuin niissä hinaajissa.

Jos tilanne olisi sellainen, että moottori huutaisi täysillä kierroksilla jo kiihdyttäessä, mutta vene ei silti nousisi pintaan, olisi kyseessä sellainen tilanne mihin tunnut vetoavan, eli potkurin työntovoima ei olisi riittävä. Tässä tapauksessa tilanne lienee kuitenkin se, että liian suuri ja jyrkkä potkuri kuormittaa konetta niin paljon ettei kone jaksa kiihtyä. Kysyjän mukaan kone jaksaa kiertää 3500 rpm yksin ajaessa, eli kevyellä kuormalla - ja maksimiteho löytyisi vasta 4200 kierroksen kohdalta ; mitähän lienee 95 heppasen koneen teho/vääntölukemat tuolla kierrosluvulla ..

Raskaammalla kuormalla ei vene sitten jaksa kiihtyä ollenkaan plaaniin ..

Kyllä tuossa tilannetta nimenomaan parantaa vaihtaminen pienempään potkuriin jolla moottori jaksaa ottaa täyden tehon kierrokset, nämä 700 lisäkierrosta ja niidenn tuomat hummat kun auttavat kummasti. Tuolla kerrotulla välityssuhteella tietävät potkurillakin 466 rpm lisää kierroksia , siitä kun kerrot nousulla niin tiedät kuinka paljon suuremmaksi nousee potkurivirran nopeus ja paljonko siitä seuraa lisää työntövoimaa.


Kavitoivista ruseteista kun aloit haastamaan, niin tiedät varmaan mitä eroa Newton-Rader rusetilla on superkavitoivaan? Pintavetarissako olet nähnyt kavitoivia tai superkavitoivia?

juujuujajuu kirjoitti:

Kyse ei ole pelkästään maksimityöntövoiman maksimoimisesta. Kyse on siitä, että moottorin tuottama teho saadaan maksimaalisesti muutettua työntövoimaksi koko sillä nopeusalueella jolla venee tulee toimimaan. Pelkkää paaluvetoa ei tarvita kuin niissä hinaajissa.

Jos tilanne olisi sellainen, että moottori huutaisi täysillä kierroksilla jo kiihdyttäessä, mutta vene ei silti nousisi pintaan, olisi kyseessä sellainen tilanne mihin tunnut vetoavan, eli potkurin työntovoima ei olisi riittävä. Tässä tapauksessa tilanne lienee kuitenkin se, että liian suuri ja jyrkkä potkuri kuormittaa konetta niin paljon ettei kone jaksa kiihtyä. Kysyjän mukaan kone jaksaa kiertää 3500 rpm yksin ajaessa, eli kevyellä kuormalla - ja maksimiteho löytyisi vasta 4200 kierroksen kohdalta ; mitähän lienee 95 heppasen koneen teho/vääntölukemat tuolla kierrosluvulla ..

Raskaammalla kuormalla ei vene sitten jaksa kiihtyä ollenkaan plaaniin ..

Kyllä tuossa tilannetta nimenomaan parantaa vaihtaminen pienempään potkuriin jolla moottori jaksaa ottaa täyden tehon kierrokset, nämä 700 lisäkierrosta ja niidenn tuomat hummat kun auttavat kummasti. Tuolla kerrotulla välityssuhteella tietävät potkurillakin 466 rpm lisää kierroksia , siitä kun kerrot nousulla niin tiedät kuinka paljon suuremmaksi nousee potkurivirran nopeus ja paljonko siitä seuraa lisää työntövoimaa.


Kavitoivista ruseteista kun aloit haastamaan, niin tiedät varmaan mitä eroa Newton-Rader rusetilla on superkavitoivaan? Pintavetarissako olet nähnyt kavitoivia tai superkavitoivia?

Lue lisää

Ymmärrän nyt näkökantasi.

Oletat ilmeisesti, että jos nousua pienennetään, niin se ei enää riitä suuremmille nopeuksille, näin on jos nopeus pitäisi olla liukuunnousunopeus tuplasti tai yli, silloin kannattaa lisätä luistoa pienillä nopeuksilla.
Tämä kylläkin edellyttää että tehoa on sitten riittävästi, jopa hukata luistoon.

16 " rusetti yltää noilla kierroksilla pitkälti yli 30 kn vauhtiin, 12" riittää päälle 20 kn, ei tunnu kovin viisaalta yrittää halkaisijaa pienentämällä ja nousu säilyttämällä pyrkiä itsepäisesti yli 30 kn nopeuksiin, kun vene ei edes jaksa nousta liukuun.

Jos moottori ei jaksa ottaa parhaan tehon kierroksia, ja halutaan sen kiertävän enemmän, niin potkurin nousua pienennetään, miksi muuten edes tehtäisi potkureita eri nousuilla ?

Tässä kuten muissakin tapauksissa se vanha nyrkkisääntö pätee, että kun tingit vauhdista, niin voima kasvaa ja silleen.

Lisäksi dieselmoottorin tehokäyrä on aivan erilainen kuin bensakoneen (yläosastaan hyvin laakea).

E.d.K. kirjoitti:

Ymmärrän nyt näkökantasi.

Oletat ilmeisesti, että jos nousua pienennetään, niin se ei enää riitä suuremmille nopeuksille, näin on jos nopeus pitäisi olla liukuunnousunopeus tuplasti tai yli, silloin kannattaa lisätä luistoa pienillä nopeuksilla.
Tämä kylläkin edellyttää että tehoa on sitten riittävästi, jopa hukata luistoon.

16 " rusetti yltää noilla kierroksilla pitkälti yli 30 kn vauhtiin, 12" riittää päälle 20 kn, ei tunnu kovin viisaalta yrittää halkaisijaa pienentämällä ja nousu säilyttämällä pyrkiä itsepäisesti yli 30 kn nopeuksiin, kun vene ei edes jaksa nousta liukuun.

Jos moottori ei jaksa ottaa parhaan tehon kierroksia, ja halutaan sen kiertävän enemmän, niin potkurin nousua pienennetään, miksi muuten edes tehtäisi potkureita eri nousuilla ?

Tässä kuten muissakin tapauksissa se vanha nyrkkisääntö pätee, että kun tingit vauhdista, niin voima kasvaa ja silleen.

Lisäksi dieselmoottorin tehokäyrä on aivan erilainen kuin bensakoneen (yläosastaan hyvin laakea).

Lue lisää

Putos tuosta viimeisestä kommentista pois selvitys, että ajatustapasi oli oikea vanhojen 2- tahtisten kanssa, niissä kun tehopiikki oli hyvin kapealla kierrosalueella.
Dieselit on toiselta planeetalta, tässäkin luultavasti tuo 3500 r/min on maksimiväännön alueella.

E.d.K.

E.d.K. kirjoitti:

Ymmärrän nyt näkökantasi.

Oletat ilmeisesti, että jos nousua pienennetään, niin se ei enää riitä suuremmille nopeuksille, näin on jos nopeus pitäisi olla liukuunnousunopeus tuplasti tai yli, silloin kannattaa lisätä luistoa pienillä nopeuksilla.
Tämä kylläkin edellyttää että tehoa on sitten riittävästi, jopa hukata luistoon.

16 " rusetti yltää noilla kierroksilla pitkälti yli 30 kn vauhtiin, 12" riittää päälle 20 kn, ei tunnu kovin viisaalta yrittää halkaisijaa pienentämällä ja nousu säilyttämällä pyrkiä itsepäisesti yli 30 kn nopeuksiin, kun vene ei edes jaksa nousta liukuun.

Jos moottori ei jaksa ottaa parhaan tehon kierroksia, ja halutaan sen kiertävän enemmän, niin potkurin nousua pienennetään, miksi muuten edes tehtäisi potkureita eri nousuilla ?

Tässä kuten muissakin tapauksissa se vanha nyrkkisääntö pätee, että kun tingit vauhdista, niin voima kasvaa ja silleen.

Lisäksi dieselmoottorin tehokäyrä on aivan erilainen kuin bensakoneen (yläosastaan hyvin laakea).

Lue lisää

Taidatkin olla ihan aito Diploomi-Ingenjööri??


Mistä moinen hullunhauska ajatus?

No siitä kun diploomi-insinööri ryhtyy vääntämään rautakankea

- viisaampi ymmärtää antaa periksi.

Joo, onhan tuo 95 hv vähän alakanttiin mitoitettu, mutta se koskelo kulkee silläkin, kun ei ole tarkoitus ajella auringon laskuun 30 kn, koko suku kyydissä... Tarkoitus on vaan löytää sopiva potkuri tuolle koneelle. Tuota asiaa juuri tarkoitin alkuperäisessä kysymyksessä, eli pitäiskö pienentää halkaisijaa vai nousua. Nyt tuli sitten vihdoinkin vastaus, pienempi halkaisija...

Kiitos kaikille vaivannäöstä ja hyviä veneily kaikille...