Mä oon kyllästyny tuohon jeesusteluun. Kaikki yrittää pakottaa uskoon. Mut mä uskon ite mihin uskon. Voisin tehä itelleni jonkun raamatun. Joo mä taidanki tehdä niin, mut en taida jaksaa. Mä haluun kuolla nuorena (nuorempana kuin Jim Morrison). Niin mun jumala on Morrison, nyt kaikki selkenee...tai ei sittenkään...Eläkää fantasia maailmassa, älkää todelisessa, jotkut tarvii siihen huumeita, mut mä en...heh heh heh...
................................
yx seko
28709
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kamalaa luettavaa tuo murrosikäisten puhekielikirjoitus.
Älä tee raamattua, tee aapinen.
Opettele kirjoittamaan ja yritä aikuistua.
Etpä sinä tiedä mistään mitään ja jos jostain tietäisitkin jotain, se tieto on tasan paskan vertainen. Etpä ole tainnut murrosiästä kuulla muuten kuin toisten suusta.
Itse opettele ensin aapinen, siinä on sentään niillä harvoilla sanoilla, mitä käytetään esimerkkinä, tarkoitus. Sinun suustasi ei tule mitään muuta kuin turhuutta ja ihmisiä erikseen repivää paskanjauhantaa. Ole hiljaa kunnes opit puhumaan, sen jälkeen älä kirjoita mitään, ennenkuin sinulla on todellista asiaa ja mielipiteesi olisi edes jonkin arvoinen.
.....
Jeesustelu niinkuin se nykyään käsitetään on hyvinkin aneemista ja pössötyksen omaista. Hyvä "yx seko" jos etsit todella totuutta koko sydämmestäsi, löydät totuuden koko sydämmelläsi, vaikka et kuluttaisi hetkeäkään Raamatun parissa. Totuus tulee aikanaan jokaiselle.
no niin taas kerran haukkumassa. jumala ei taida pitää teistä enää. niin ja missään tääl ei selitetä minkä ikäset saa kirjottaa ja minkä ikäset ei!
Miks uskonnoista ollaan tehty niin ankaria? Miks pitäs asuu kurjuudessa? Miks ei voi elää niin kuin nyt rikkaana ja rakkaana. Mä oon sun kans samaa mieltä -yx vaan-, kirjota raamattu niin mä luen sen...
En tiedä mihin uskontoihin sinä olet tutustunut, mutta en minä ainakaan tiedä kovin montaa, jotka olisivat "niin ankaria" vaatisivat "asumaan kurjuudessa". Uskontoja ja elämänfilosofioita on niin maan perkeleesti (pardon my French) ettei niihin kaikkiin yksi ihminen elämänsä aikana ehdi todennäköisesti tutustumaan.
Ainahan sitä voi yrittää, eli suosittelen että ponkaiset ulos ja vaikkapa kirjastoon, ja eikun lukemaan. Voit aloittaa Koraanista, Raamatusta ja muista, ja siirtyä vaikkapa itäisempiin maihin sen jälkeen. Zarathustralaisuuskin voisi kiinnostaa. Tai sitten ei.
Jos ei usko mihinkään, kannattaako harmitella uskon puutetta? Jos tuntee jotakin uskonnollista kokemusta kaipaavansa, eikö sitä voi lähteä hakemaan muualtakin kuin ulkopuolelta? Kirjoita sinäkin oma pyhä kirjasi (Raamattu on kristittyjen kirja, eikä sitä varmaankaan uusiksi voi kirjoittaa :)
Jep
mun mielestä on kiva tutustuu harvinaisempiin uskontoihin. suosittelen sitä teille nuorille. sieltä löytyy kyl "ihan mukavia" uskontoja, kun jaksaa etsiä vaan...
Ohhoh, onpas maailmanloppu taas hetken lähempänä kun luopumus koputtelee jo monitoriani. Ovatko uskonnot jonkinlaista ajanvietettä nykynuorisolle? Hölöpölö tällä tavalla ei uskonnosta saa mitään irti vaan siinä vaan raiskaa itsensä. Se mihin uskoo, on elämä. Eikä mikään torstai-illan aerobicin vastine. Uskonsa takia on oltava antamaan oma elämänsä ja rakkautensa (kaikille tylsille ihmisille: on oltava valmis antamaan lähimmäistensä elämän). Ihminen ei pysty leikittelemään uskolla, usko leikittelee ihmistä joka ei ota uskoa tosissaan.
Tottahan tuo on, että usko (ja varsinkin vahva sellainen) leikittelee ihmisillä, ja Hiiri vaikuttaisi olevan siitä hyvä todiste. Pulma on edelleen vanhassa "minä olen oikeassa ja sinä väärässä"-asenteessa.
Minulla on oma uskoni/filosofiani, ja sen uskon olevan itselleni sopivin. En ole kristitty, mutta pystyn siitä huolimatta rakastamaan, erottamaan oikean väärästä (useimmiten ;) ja muutenkin olemaan "moraalinen" ihminen.
Sinulle, juustoon mieltynyt ystäväni, voisin suositella esimerkiksi teosofiaan tutustumista, voisi tehdä ihan hyvää.
Pidetään mieli avoinna, jooko?
Hmm hmm, enpä tiedä taas ironianako ottaa viestisi, kun laitoit ton "minä olen oikeassa, sinä olet väärässä" homman, ja samalla esitit minut vääränlaisena esimerkkinä..Hmm.
Mutta Tomppa tomppa, mielestäni kannattaa jättää ns. aivot hyllylle kun rupeaa keskustelemaan näinkin eroavan ja oikeasti ajattelevan (siis oikeasti) ryhmän kanssa, ja asiani vaatii oman mielipiteeni unohtamista.
Mutta Tomppa tomppa, jos joku on oikeassa ja tietää oikeasti asiat (en sano että itse olisin sellainen), menetkö hänellekkin sanomaan että hänen pitäisi unohtaa tuollainen asenne, ja ottaa muutkin ihmiset huomioon? Aikasmoinen rinki jossa kaikki potkivat toisiaan perseeseen, tämä "ollaan kaikki ystäviä(, eikä välitetä siitä että ystävyytemme on vain harhaa koska emme ole oikeasti samanlaisia)".
Nykyisestä tilastani kertoo parhaiten kirjat huoneessani. Sängyn vieressäni on 2 kirjaa, PÄÄLLIMMÄISENÄ Raamattu, SEN ALLA "Voiko Raamattuun luottaa" ja koska tämän huoneen ovi aukeaa ikävästi itsestään,mutta en halua ovea kokonaan sulkeakkaan, olen laittanut pitämään tätä ovea paikallaan tietokirjan. Tämä kertoo asenteestani jotain. (tässä asiassa voi tosiaan ruveta trip kun ajattelee kaikkia asioita jotka mainitsin, sänky, ovi eli uloskäynti tästä huoneesta, ja tietenkin kirjojen sijainnit. Ylpeys käy kiinni kohta, kun rupesin itsekkin ihmettelemään kuinkas tälläisiä viisauksia haastelen..)..Muutenkin ihmisille jos vaikka joku muukin sattuisi lukemaan tätä, olen heikko kirjoitustaidoiltani, mutta yritän yleensä saada ainakin 2 merkitystä tekstilleni..Joskus epäonnistun surkeasti ja joskus muuten vain paskasti. Mutta näenpä sentään vaivaa...rumasana!
En minä sanonut että sinä olet väärässä. Et sinä oikeassakaan ole, ja tämä sen takia, että oikeaa ja väärää ei varsinaisesti ole tämän kaltaisissa asioissa: on vain mielipiteitä.
Minun mielestäni kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta heillä ei ole oikeutta esittää omaa mielipidettään ainoana oikeana käsityksenä, eli KYLLÄ, kehotan ottamaan muutkin huomioon, sillä miten sitä voisi olla "oikeasti oikeassa"? Tiede ei varmastikaan ole tämä absoluuttisen totuuden lähde, sillä eri tieteenalat muuttavat teorioitaan melkeinpä alituiseen (vaikkakin uusia ideoita aina karsastetaan). Uskontojen totuuspitoisuuteen (joka pitäisi merkitä paketin kylkeen) en uskalla edes puuttua, sillä siitä on jo väitelty riittämiin eikä vastausta ole näkyvissäkään. "Se, mikä on totta sinulle, on totta", kuten Hubbard aikoinaan totesi (ei, en ole skientologi enkä kannata dianetiikkaa).
Niin, siis kuinka toisen ihmisen mielipiteen kunnioittaminen on "perseelle potkimista"? Kyllä sinä saat olla mitä mieltä sinä vain ikinä haluatkin olla, mutta on silti kohteliasta hyväksyä, että muillakin on mielipiteitä, joita he pitävät oikeina, ja ne voivat mennä sinun käsityksiesi kanssa täysin vastakkaiseen suuntaan.
En tiedä mitä johtopäätöksiä sinun vertauskuvallisesta loppukaneetistasi pitäisi vetää. Huone kokonaisuuten voisi ehkäpä symboloida sinua itseäsi, persoonaasi, jolloin oven takana ovat "kaikki muut". Ilkeä henkilö voisi olettaa, että koska ovi edustaa ikään kuin "porttia mieleesi", sinä haluat sen pitää vain raollaan. Kummastusta aiheuttaisi tietenkin tietosanakirja, jolla sinä tuota ovea raotat. Ehkäpä haluat pitää sekulaarisen tiedon kaukana ydinminästäsi (joka voisi olla esim. sänkysi), mutta silti pidät sen osana elämääsi.
Toinen näkökulma olisi se, että pidät mielesi avoinna hyödyntämällä tietoa, mutta silti usko on sinulle se tärkeämpi osa elämää. Usko ei kuitenkaan ole sinun tapauksessasi välttämättä järkkymätön, ellei "Voiko Raamattuun luottaa?" sisällä pohdinnan sijaan vain (näin pelkistetysti) sanat "kyllä voi".
Amatööripsykoanalyysi on hauskaa, sanon minä.
Elämää, valoa ja rakkautta sinullekin.
En lukenut kokonaan mitä kirjoitit, koska nyt naurattaa asiat ja tämän huoneen tunnelma on iloinen, mutta tosiaan amatööripsykoanalyysit on hubia, niitä vois olla enempiki.
mä tarkotin et kannattaa tutustuu eri uskontoihin, ennen kun haukkuu -pikku hiiri-!!!
Mutta kun tämä tutustuminen on niin ylimalkaista ja pintaa vain, että todellista tutustumista ei tapahdu. Jos ihminen kuluttaa koko elämänsä jo pelkästään yksinkertaisessa ja puhtaassa kristinuskossa, eikä vieläkään ole edes nähnyt häivettäkään Jumalasta, niin enpä usko että tälläinen tutustuminen olisi muuta kuin omien huvitustarpeiden tyydyttämistä.
Sulla on aika dorka nimimerkki -pikku hiiri-
Tosiaan, hyvä että joku osaa ottaa sen edes jonkinlaisena köyhänä huumorina :D..
katsos pikku hiiri, kun etsiskelee joitain uskontoja ja sit vaik valitsee mukavimman, et silleesti...ja ei niinhin niin perinpohjasesti tarvitse tutustua
Niin tämähän on juuri tätä huvitus-uskontoa. Jos uskonnolle ei anna elämäänsä, ei siltä mitään saa. Turha odotella ikuista elämää taikka edes rakkautta jos ei itseään uhraa tälle. Tällöin et sinäkään saa muutakuin pussillisen suurta vitutusta ja surullisia lähimmäisiä..ja sitähän emme me halua?
Luulin että piian ideana oli tutustua pintapuolisesti moneen uskontoon ja katsoo siltä perusteelta mikä itselleen olisi sopivin, katsos henkisen kasvun tie ei ole kaikille sama. Vielä jokunen vuosikymmen sitten kristillinen kirkko oli usein ainoa vaihtoehto, josta ihmiset tiesivät, joten he eivät edes osanneet muuta etsiäkään. Nyttemmin ns. "vaihtoehtouskonnot" (esim. itämaiset filosofiat/uskonnot, teosofia, kristillinen tahi muu mystiikka, islam, transsendentaalisuus jne) ovat kuitenkin nousemassa pinnalle ja kansa on huomannut, että on olemassa ajattelutapoja, jotka vastaavat paremmin heidän persoonallisuuttaan.
Tätä vastaan kristinuskossa on tosin hauska varokeino eli Ilmestyskirja, joka varoittaa juuri "harhaopeista" (eli kaikista muista uskonnoista).
Mutta näin. Etsikää jokainen oma todellinen uskonne, ja seuratkaa sitä koko sydämestänne, olipa se sitten ateismi, kristinusko, islam, teistinen buddhismi, diskordianismi, satanismi jne.
tomppa puhut asiaa
Onko tosiaan mahdollista ihmisen tutustua vain pintapuolisesti uskontoon ja sen perusteella päättää onko uskonto sopiva hänelle? Enpä usko.
Ilmestyskirja ei ole ainoa Raamatussa varoittava näistä muista tyhjistä jumalista. Tomppa koska ilmeisesti et ole kristitty, niin kerroppa mielipiteesi tosiaankin onko olemassa yksi oikea uskonto? Vai ovatko kaikki uskonnot "samaa paskanjauhantaa, alussa kivaa, lopussa elämä viety" ja onko uskonto ihmiselle turha loppujen lopuksi?
Etpä sinäkään mikään turhan mustavalkoinen sälli ole.
Mikään uskonto tai filosofia ei mielestäni ole väärässä eikä oikeassa. Uskonnot ovat henkisen kasvun väline, ja se, jonka itselleen valitsee, on juuri se itselle oikea. On tietenkin olemassa huonoja valintoja kuten skientologia (tm) tai aum shinri kyo, mutta pohjimmiltaan lähes kaikki uskonnot/filosofiat pyrkivät henkisen kasvun aikaansaamiseen.
Jumalasta tai jumalista on hyvin vaikea mennä sanomaan mitään suuntaan tai toiseen. Itse en usko minkään korkeamman olennon luoneen maailmaa tai tarkkailevan meitä. Jos jokin jumalallinen olento todellakin olisi olemassa, se olisi täysin käsityskykymme ulkopuolella ja meidän olisi turhaa edes spekuloida sen tarkoitusperistä. Monet teistiset uskonnot (vodounia eli voodoota lukuunottamatta) ovat uskomattoman homosentrisiä jumalakäsityksessään olettaessaan, että pystyisimme lainkaan ymmärtämään mitä jumala meistä tahtoo tai miksi se toimii niin kuin toimii. Vodounin jumalakäsitys on mielenkiintoinen siinä mielessä, että heidän mukaansa jumala on jotakin niin suurta, käsittämätöntä ja kaukaista ettei sitä yksinkertaisesti voisi vähempää kiinnostaa meidän Maapallon hiilipohjaisten bipedien elämä.
Jah, eksyinpä taas aiheesta.
Niin, siis uskonto ei todellakaan ole ihmiselle turhaa. Monet saavat uskonnosta itselleen perusturvan, joka on jäänyt elämästä puuttumaan syystä tai toisesta. Jos uskontoon suhtautuu järkevästi ja kriittisesti, tulee pohtineeksi itseään ja ympäröivää maailmaa paljonkin, mutta jos sokeasti hyväksyy kaiken minkä jokin kirja tahi opettaja sanelee, ei varsinaisesti kehity ollenkaan, näin henkisessä tai älyllisessä mielessä. Ruusuristiläisillä on asiaan sopiva mielenkiintoinen ajatus, joka menee hieman sovellettuna suurinpiirtein näin: usko on täysin subjektiivista. Vaikka kaksi henkilöä kuuluisivat samaan uskontoon, heillä on siitä sisimmässään erilainen käsitys. Tämän takia ei tulisi antaa kenenkään sanella itselle mihin pitää uskoa, miten saa toimia ja miten ei, varsinkin jos näitä sääntöjä perustellaan kehäpäätelmillä ja muilla yhtäläisen välkyillä keinoilla (vrt. Raamattu on totta koska se on jumalan sanaa, ja se on jumalan sanaa koska siinä lukee niin).
Jos joku ryhtyy kristityksi luettuaan Raamattua ja pohdittuaan asioita, ehkä juteltuaan jonkun asiasta tietävän kanssa, niin mikä ettei, hän on valintansa itse tehnyt. Mutta jos käännyttäminen tapahtuu vapaan tahdon ja ajattelukyvyn kustannuksella, se on ehdottomasti väärin. Ihminen ei voi kasvaa sisäisesti, jos kritiikkiä ei synny ja ajatus ei kulje. Esimerkkinä tässä voivat palvella esimerkiksi helluntailaiset ja vastaavat fundamentalistit, jotka ovat minun ja monien muiden mielestä täysin moraalittomia käännytystoimissaan. He ilmoittavat täysin selvästi, että kaikki muut ovat väärässä ja he ovat oikeassa, ja "todisteet" he kaivavat Raamatusta. He vetoavat yksinkertaisiin tunteisiin kuten pelkoon (Helvetti) ja rakkauteen (jumala) eivätkä anna pohdinnalle minkäänlaista sijaa. Raamattuakin he tulkitsevat vain yhdestä näkökulmasta.
Oman, henkilökohtaisen uskon pitäisi olla dynaamista ja joustavaa, jolloin ei synny fanatismia ja vihamielisyyttä muita uskontoja kannattavia kohtaan. Ehkä se joidenkin mielestä vaikuttaa teennäiseltä, mutta minulla se ainakin pelaa varsin hyvin.
> Vodounin jumalakäsitys on mielenkiintoinen siinä mielessä, että heidän mukaansa jumala on jotakin niin suurta, käsittämätöntä ja kaukaista ettei sitä yksinkertaisesti voisi vähempää kiinnostaa meidän Maapallon hiilipohjaisten bipedien elämä.
Jälleen kerran minun on tunnustettava aukko sivistyksessäni, en ole koskaan kuullut vodounista. Vaikuttaa kiinnostavalta, joten olisiko liikaa pyydetty että kertoisit aiheesta lähemmin?
Huh, pahan kysymyksen pistitkin, minun täytyy peräti yrittää todistaa puheitani :)
Tämä tieto tulee osittain E. Belgumin kirjasta "Voodoo", joten pahoitteluni sillä tiedän, että osa palstan lukijoista vihaa "plagiointia", mutta en voi muutakaan tehdä kun en tiedä asiasta tärkeämpiä yksityiskohtia. Yrittäkää selvitä. Pakko sitä joskus on ulkopuoleltakin tietoa hankkia.
Ensinnäkin varsinaisella vodounilla ei ole mitään tekemistä hämärien rituaalien, murhien, nukkien tai vastaavien kanssa, ne ovat lähinnä Hollywoodin levittämiä ja alunperin Haitilaisten katolisten pappien keksimää höpinää.
Vodoun on eräänlainen synteesi muinaisista afrikkalaisista uskonnoista ja roomalaiskatolisuudesta, ja se syntyi 1800-luvun alkupuolella kun afrikkalaisia orjia tuotiin Haitiin ja muille läheisille saarille.
Vodounin "pääjumala", Olorun (yorubalaisen tradition mukaan), on niin etäinen, suuri ja käsittämätön, ettei hän (tai se?) suoranasesti ole missään tekemisissä ihmisten kanssa, vaan ihmiset keskittyvät "alempiin", ns. loa-henkiin, joita on useita satoja, ja ne vaihtelevat hieman eri traditioiden välillä. Nämä henget ovat osittain arvostettuja ihmisiä, jotka kuolemansa jälkeen kohotettiin loaksi (loa-hengeksi, ei lumimössöksi).
Rituaaleja on monenlaisia ja usein niiden tarkoituksena on ottaa yhteys loa-henkeen tai henkiin. Hengille uhrataan eläimiä ja lahjoja, ja vastapalveluksena saadaan esimerkiksi onnea ja niin edelleen: ihmiset ja loat ovat riippuvaisia toisistaan, koska ihmiset antavat hengille niiden tarvitseman ruuan ja muut tavarat, ja loat taas tarjoavat palveluksiaan (onnea, terveyttä, rahaa, suojaa pahoja henkiä vastaan jne.). Rituaalin suorittaa vodoun-pappi, joka voi olla joko mies- tai naispuolinen. Rituaalit tapahtuvat yleensä temppeleissä (houmfor/hounfor/humfort), joiden keskellä on poteau-mitan, eräänlainen "tolppa", jonka kautta henget kommunikoivat ihmisten kanssa. Alttareitakin käytetään, ja ne koristellaan yleisesti kynttilöillä, kristittyjen pyhimysten kuvilla, loa-henkien symboleilla jne. Jos rituaali suoritetaan jonkin tietyn loan kutsumista varten, yleensä kaikki alkaa veven eli jauholla lattialle piirrettävän kuvion tekemisellä. Jokaisella loalla on oma vevensä. Tämän jälkeen lyödään yleensä rumpuja ja lauletaan rituaaliin liittyviä lauluja, ja pappi ja vodounin muut "opiskelijat" tanssivat kunnes joku (yleensä yksi muista jäsenistä) vaipuu transsiin ja loa ottaa hänet valtaansa. Loan valtaansa ottamaa henkilöä kohdellaan kuin hän olisi kyseinen henki. Jos rituaalia varten on uhrattu eläin, loan valtaama saattaa juoda sen verta, jonka uskotaan tyydyttävän hengen.
Eläimiä siis tosiaankin uhrataan, mutta se hoidetaan melko humaanisti kaulavaltimon viiltämisellä. Rituaalin jälkeen eläin syödään (ei tietenkään raakana). Uhraus on siis vain yksi tapa pyhittää ruokaa vodounin seuraajien syötäväksi. Kosheria, ikään kuin.
Siinä ovat minun tietoni tästä aiheesta, tiivistettynä tosin. Netistä varmaankin löydät lisää, tosin en tiedä löytyykö suomeksi mitään kovin objektiivista tahi lukemisen arvoista.
Puhut järkeviä sanoja, eikä sanojani saa taipumaan näin suorien sanojen ympärille.
Olen yksinkertainen ihminen, yritän puhua yksinkertaisesti: jokainen ihminen näkee elämässään paholaisen (ihan oikein, ihan perus-Saatanan, ei tosin silmästä silmään, mutta niin että tajuaa asian) ainakin kerran. Ja kerran ihmisellä tulee myös hetki jolloin kaikki järkevä ja kaikki mitä on tehnyt, on hyvin turhaa ja huonoa. Tällöin ihminen "tajuaa" elämän tarkoituksen ja usein tästä on myös seurauksena uskoontulo (en nyt mistään tarkasta uskontosuuntauksesta, vaan että Jumalan olemassa olosta tulee varmuus). Ihminen tarvitsee elämässään rakkautta että jaksaisi elää ja tämä maailma ei sitä anna. Nyt voi asiat tuntua olevan hyvällä mallilla ja kaikki asiat on ok, järki pelaa ja asiat ovat selviä, mutta tuleepa hetki jolloin on tehtäviä suoria valintoja eikä kelpaa enää vastaukseksi "en tiedä". Näin asian olen nähnyt ja näin asiasta yritän puhua. hilipati!
kun vaivauduit yksityiskohtaiseen vastaukseen.
En osannut laittaa oikeaan asiayhteyteen, mutta olenhan minä kuullut voodoosta. Sitä taas en tiennyt, että sillä on mitään tekemistä roomalaiskatolisuuden kanssa, luulin sen olevan täysin pakanallinen uskonto. Muistan nyt nähneeni dokumentteja tästä, ja jos oikein muistan, niin uhrieläiminä käytetään kanoja joiden verta pirskotellaan piirin ympärillä.
Mistä sen tietää, mistä se totuus löytyy, mutta ehkä en sentään rupea kokeilemaan tätä. Voisi herättää hieman ihmetystä naapureissa :).
Niin, ja eläinsuojelijoissa!