http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/25/yli-puolet-kreikka-riskista-jo-nyt-veronmaksajilla/20117358/12
Kansainväliset pankit ja muut Kreikan valtion yksityiset rahoittajat ovat kriisivuoden kuluessa vetäneet maasta turvaan ainakin 75 miljardia euroa. Tilalle ovat riskin kantajiksi tulleet eurovaltiot, IMF ja EKP. Nyt jo yli puolet Kreikka-riskistä on euromaiden veronmaksajilla – joiden huoleksi jäävät tätä menoa pian myös Kreikan velkasaneeraukset.
Kreikan velkakriisi on ensimmäisen vuosipäivänsä lisäksi ohittanut toisenkin kyseenalaisen merkkipaalun:
Nyt helleenivaltion liian suurista veloista ja noihin velkoihin liittyvästä erittäin suuresta luottoriskistä on jo yli puolet siirtynyt "julkisiin taseisiin", kuten Suomen kaltaisille hätäluottojen tarjoajille sekä euroalueen keskuspankille EKP:lle.
Suurin osa epävarmoista Kreikka-saatavista on tätä nykyä euromaiden veronmaksajien kontolla. Yksin EKP:llä on runsaammat Kreikka-riskit kuin kaikilla ulkomaisilla liikepankeilla yhteensä.
Yksityisen pääoman nopea vetäytyminen Kreikasta ja julkisen pääoman vyöry tilalle ilmenevät ilman minkäänlaista väärinkäsityksen mahdollisuutta kahdesta laajasta Kreikka-analyysistä, jotka brittipankki Barclays Capital ja japanilaispankki Nomura ovat laatineet.
Kansainväliset pankit ja muut Kreikan valtion yksityiset rahoittajat ovat kriisivuoden kuluessa vetäneet maasta turvaan ainakin 75 miljardia euroa. Tilalle ovat riskin kantajiksi tulleet eurovaltiot, IMF ja EKP. Nyt jo yli puolet Kreikka-riskistä on euromaiden veronmaksajilla – joiden huoleksi jäävät tätä menoa pian myös Kreikan velkasaneeraukset.
Kreikan velkakriisi on ensimmäisen vuosipäivänsä lisäksi ohittanut toisenkin kyseenalaisen merkkipaalun:
Nyt helleenivaltion liian suurista veloista ja noihin velkoihin liittyvästä erittäin suuresta luottoriskistä on jo yli puolet siirtynyt "julkisiin taseisiin", kuten Suomen kaltaisille hätäluottojen tarjoajille sekä euroalueen keskuspankille EKP:lle.
Suurin osa epävarmoista Kreikka-saatavista on tätä nykyä euromaiden veronmaksajien kontolla. Yksin EKP:llä on runsaammat Kreikka-riskit kuin kaikilla ulkomaisilla liikepankeilla yhteensä.
Yksityisen pääoman nopea vetäytyminen Kreikasta ja julkisen pääoman vyöry tilalle ilmenevät ilman minkäänlaista väärinkäsityksen mahdollisuutta kahdesta laajasta Kreikka-analyysistä, jotka brittipankki Barclays Capital ja japanilaispankki Nomura ovat laatineet.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niin,
Kun valtio hoitaa talouttaan huonosti, ei voi laskea sen varaan, että joku on valmis kantamaan tappiot itsellään.
Kyllä se sijoittajan vastuu on ensisijaisesti vastuuta omistamastaan pääomasta.
Hyvä esimerkki on eläkerahasto. Eläkeläisten varat ovat sijoitettuna vaikkapa Kreikkaan ja sitten tuotto laskee tai menee jopa tappioksi.
Se sijoittajan vastuu mitä Demarit tarkoittivat, olisi sitä, että tappiosta huolimatta sijoittajan pitäisi pitää sijoituksensa Kreikassa ja aiheuttaa vahinkoa eläkeläisille: siis maksaa pienempiä eläkkeitä sen vuoksi, että Suomen Demarit niin vaativat.
Syy pääomien pakoon on Kreikan valtion, joka on hoitanut taloutta leväperäisesti ja jopa rikollisesti: on esitetty väitteitä siitä, että Kreikka olisi väärentänyt Budjetti-tietojaan, jottei EU voisi puuttua alijäämään.
Ei tälläisen toiminnan vastuuta voi siirtää sijoittajille; ei he siitä ole vastuussa; he eivät ole voineet estää vaikkapa eläkkeiden maksua olemattomista töistä olemattomille henkilöille.
Oli kyse eläkesijoittajasta tai muusta; tuoton laskiessa pääoman on voitava siirtyä muualle. Tai sitten ei valtioita tule luotottaa lainkaan ilman täysiä vakuuksia.
Tämä on muuten hyvä pitäämielessä kun kun Suomi itse hakee luottoa seuraavan kerran: luoton antajan on selvitettävä, meneekö varat tuottaviin investoineihin, vai vain ylisuurten vaalilupauksien toteuttamiseen velkarahalla.
NINEL
Kyllä sijoittaminen erilaisiin pörssi- ja rahastosijoituksiin on nykyään aina riskin ottamista ja, jos jollakin on ylimääräistä rahaa niin paljon, että hänellä on varaa laittaa varojaan äkkirikastumisen toivossa tuollaisiin sijoituksiin, niin hän kantakoon myös riskinsä silloin, kun "lottorivi" pettää.
"Now, where the heck is the IMF with some more of that bail out money? Oh yeah, they used it to bail out Dominique."
http://rgessford.wordpress.com/2011/05/30/dominique-strauss-kahn/
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/113354-britannia-linjaa-ei-pennyakaan-kreikalle
Britannian pääministeri David Cameron on tänään tiistaina vannonut Lontoossa pidetyssä tilaisuudessa taistelevansa Brysselissä tiukasti sen puolesta, ettei brittiveronmaksajien rahoilla tueta Kreikan pelastussuunnitelmaa.
Cameronin mukaan ”ei ole kertakaikkiaan mitään syytä”, miksi Britannian pitäisi olla mukana rahoittamassa uutta tukipakettia Kreikalle.
Suomi ottaa itse miljardikaupalla velkaa jotta se voi rahoittaa kreikkaa useilla miljardeilla, kun kreikka ei enää saa velkaa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110784331&ext=rss
Suomen valtion velkaantuminen jatkuu edelleen lähes 10 miljardin euron vuosivauhtia.
Onko oikein, että Kreikan taloudelliset ongelmat katetaan muiden maiden velalla, mutta Suomen ongelmia ei kateta. Suomi ottaa velkaa jotta voi maksaa toisen persaukisen velat
Ja jos rahaa painetaan EKP:n toimesta, niin se on tulon siirto niille joille luotu raha annetaan, muut siinä häviää
Onko oikein että rahaa painetaan Kreikan ongelmien ratkaisemiksi mutta ei Suomen ongelmien ratkaisemiseksi`? Miksi he ovat parempia ihmisiä joille rahaa lapioidaan?
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/quotinflaatiopelot heranneet henkiinquot/a761858?s=r&wtm=_-24012012&
Inflaatio euroalueella on jo nyt reilusti Euroopan keskuspankin 2 prosentin tavoitteen yläpuolella. Silti EKP on viimeksi kuluneen kuukauden aikana "höllentänyt rahahanoja ja kasvattanut rahan määrää sadoilla miljardeilla euroilla".
"Näillä toimilla on selkeästi inflaatiota vahvistava vaikutus", Wessman kirjoittaa.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/nordea pessimistinen ekpn lainaohjelman suhteen/a782378?s=r&wtm=_-22022012&
EKP tarjoaa pankeille matalakorkoisia 3-vuotisia lainoja ensi viikon keskiviikkona. Nordea ennakoi lainamäärän olevan 375 miljardia euroa. Edellisellä kierroksella joulukuussa määr oli 489 miljardia.
Reutersin kokoaman konsensusennusteen mukaan markkinoilla odotetaan EKP:n lainaavan pankeille 500 miljardia euroa. Ennusteet vaihtelevat 200 miljardista 1000 miljardiin.