Nainen kadulla

Kyllä! Muistan sinut ja komeat housusi, hiuksesi olivat pitkät ja vaaleat... Vai olivatko ne sittenkin tummat ja lyhyet? Minäkin rakastuin sinuun niin palavasti, että säärikarvani kärähtivät, se saattoi tosin johtua helteestäkin ja siitä, että olin käyttänyt isäni alkomahoolipitoista partavettä säärteni raikastamiseen... Otan yhteyttä lehden konttoriin, mutta laitan myös sinulle henkilökohtaisesti viestiä savumerkein.

Sinä mies kadulla (saattoi olla nainenkin), muistaakseni Pohjois-Suomessa (tai sitten etelä)... joskus kuuskyt-luvulla (ehkä jopa seitkyt).
Kuitenkin oli elokuu (ellei vielä heinäkuu). Muistan tarkkaan miltä näytit (voip olla että en muistakaan) kun en meinannut päästä eroon sinusta (pompit siihen malliin että näin vilauksen kasvoistasi aina kun kävit alhaalla).

Rakastuin kuitenkin sinuun heti palavasti (ajattelin heti ryhtyä pyromaaniksi) ja haluaisin perustaa perheen kanssasi (toisaalta vihasin sinua heti pomppiessasi ja toivon että pysyt pentuinesi kaukana minusta tai poltan koko talosi). Otatko yhteyttä tämän lehden konttoriin mielellään heti (että saan osoitetietosi ja saadaan varoitus lehteen sinusta välittömästi).

Tai sitten elä ota...en halua kuulla sinusta mitään! Ehkä voisitkin ottaa, mutta ehkä olisi ehkä tässä tilanteessa parempi vaihtoehto, tai sitten kyllä, mutta kuitenkin sanon ei, vaikka ei saa sanoa ei ja kyllä on aika radikaali joten sanonkin että unoha ellei sinulla ole kotivakuutusta.