Kokonaismäärä työpaikoissa Helsingissä on noin 373 000. Valtionhallinnon työpaikkojen osuus on siis noin 21,5%. Lukumäärällisesti mitattuna taas enemmän kuin koko muussa Suomessa yhteensä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki#cite_note-24
Voidaankin sanoa hyvin, että muu Suomi elättää Helsinkiä. Ilman näitä valtion tarjoamia suojatyöpaikkoja kaupungin työttömyysaste välittömästi olisi yli 26,5%.
Välillinen vaikutus (mm. yksityisten palvelujen vähempi tarve) nostaisi työttömyyslukua entisestään.
Myös kaupungin elinkeinorakenne muuhun maahan on haavoittuvainen. Yli 80% työpaikoista on palvelualalla. Teollisia työpaikkoja on hyvin vähän, alkutuotannollisia käytännössä ei lainkaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki#cite_note-24
Voidaankin sanoa hyvin, että muu Suomi elättää Helsinkiä. Ilman näitä valtion tarjoamia suojatyöpaikkoja kaupungin työttömyysaste välittömästi olisi yli 26,5%.
Välillinen vaikutus (mm. yksityisten palvelujen vähempi tarve) nostaisi työttömyyslukua entisestään.
Myös kaupungin elinkeinorakenne muuhun maahan on haavoittuvainen. Yli 80% työpaikoista on palvelualalla. Teollisia työpaikkoja on hyvin vähän, alkutuotannollisia käytännössä ei lainkaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Noista 80 000:sta pitäisi leikata 20 000 pois ja äkkiä. Lopuille 20 % palkanalennus.
Julkinen sektori on kuin Afrikassa. Kultaa ja kimallusta riittää, vaikka valtiolla on hillittömästi velkaa ja toiset köyristelevät leipäjonossa.
20 000 RKP:llä
20 000 Vasemmisto-kommunisteilla
20 000 Demareilla
10 000 Kepulla
5000 Kokoomuksella
5000 maahammuuttajil
Noista 80 000:sta suurin osa on aivan turhia byrokraatinvirkoja joita Sdp ja Vasurit ovat luoneet puoluetovereilleen.
Vähän sama asetelma kuin maahanmuuttajilla (pakolaisilla) Maahanmuutanut pakolainen työllistää itsensä tulkkina tai kulttuurikeskus Caisan koordinaattorina ja auttaa muita pakolaisia pääsemään maahan. Ilman pakolaisia niitä työpaikkoja ei olisi edes olemassa.
Ennen sanottiin, että neljän hengen konttori työllistää itse itsensä ja se ei tarvitse ulkopuolisia tilauksia. Tämän kaupungin organisaation kanssa taitaa olla sama tilanne. Kehä on kuin ikiliikkuja joka pyörii virkamieheltä toiselle eikä päätepistettä ole mutta pääasia on, että on paljon työpaikkoja.
Aikanaan Brysselin EU toimiston korjausurakka annettiin pitkän tarjouskilpailun tuloksena eräälle ranskalaiselle maalaus ja pinnoitusalan yritykselle tehtäväksi. Kun työ oli tehty, firma laittoi laskun ja se lasku pyöri viraston sisällä melkein neljä vuotta ennen kuin se saatiin maksuun. Kyseinen firma ehti mennä konkkaan sinä aikana kun se odotteli saatavisaan joka ei ollut ihan vähän. Yrittäjä oli tietenkin joutunut ensin itse kustantamaan kaikki urakassa tarvitut materiaalit, miesten palkat, verot ja muut välilliset kulut. Että näin toimivat ne, joilla ei ole mitään kosketuspintaa todelliseen elämään. Ja tämä sama laitos uskoo itse ja uskottelee tuottavansa meille Eurooppalaisille parempaa elämää.
Pakolaisia lappaa ovista ja ikkunoista väärillä henkilötiedoilla mutta kun tuo kananmuna standardi painaa niin pahasti päälle, että ei nyt ehdi perehtymään.
Sepi, kyseessä oli pelkästään valtion työpaikat. Sen lisäksi Helsingin kaupunki työllistää noin 38 500 ihmistä.
Ja yhteensä julkisella sektorilla on siellä siis noin 118 500 työpaikkaa. Eli noin joka kolmas Helsingin työpaikka. Muussa maassa vastaava luku on noin joka viides.
Tiesittekö muuten, että Suomessa on noin 656 000 julkisen sektorin työpaikkaa?
Portugalissa on julkisella sektorilla "vain" noin 630 000 työpaikkaa, vaikka maassa on lähes kaksi kertaa enemmän asukkaita, kuin Suomessa ( eli 10,7milj., Suomessa 5,4 milj. )
Ei niillä ole papereita:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011052713795021_uu.shtml
On luonnollista, että valtionhallinnon työpaikoista suurin osa on maan pääkaupungissa. Pitäisikö niitten työpaikkojen olla sitten jossakin syrjäseudulla, siitä vasta kuluja tulisi.
Tätähän yritettiin ehdottaa alueellistamisella. Mutta se ei, yllätys yllätys, edennyt. Miksi it- aikakaudella virastot eivät voisi olla ympäri Suomea? Se vähentäisi tarvetta valtionosuuksiin kun maakuntakeskukset saisivat lisää työpaikkoja.
Monessa muussa maassa aluepolitiikka on hoidettu paremmin. Esim. Ruotsissa osa byrokratiaa on maakuntakäräjillä ( joita on 21 ). Ruotsissa alueellinen tasapaino onkin parempi.
Yhdysvalloissa valtion hallintoa on myös hajautettu ainakin New Yorkiin, Washington DC:een ja Virginiaan. Samoin vanhoista kaupunkivaltioista kootut Saksa ja Italia ovat hajautetumpia.
Hajautettu hallinto olisi myös strategisen turvallisuuden kannalta tärkeään. Nyt koko maan hallinto saataisiin lamautettua yhdellä ainoalla strategisella iskulla Helsinkiin. Maantieteellisesti viisain paikka pääkaupungille olisi Vaasa tai Jyväskylä.
Nyt muu Suomi ( jossa tuotanto pääasiassa tapahtuu ) maksaa helsinkiläisten suojatyöpaikkojen palkkoina noin 8 mrd. euroa vuodessa. Tämä ei ole oikeudenmukaista muuta maata kohtaan.
hallinto on perseestä, ihan oikeastikin.
Toivon että tuo loisjoukko laitetaan uudelleen koulutukseen Venäjälle, omalla kustannuksellaan.
Ei ole pelkästään helsingin ongelma.
On koko maan ongelma, on liikaa verorahoilla eläviä virkamieslusmuja.
Niin, valtion koko vuoden budjetista menee noin 15% helsinkiläisten virkamiesten palkkoihin. Hyvää veronmaksajien rahaa, yhteen ainoaan kaupunkiin.
On muuten 6,7 kertaa niin paljon, kuin koko kansallinen maataloustuki yhteensä.
Hyvä iskulause VOISI olla:
"tapa yksi virkamies päivässä"
Ei nyt väkivaltaa sentään. Mutta eri ministeriöiden ja virastojen alueellistaminen olisi hyvä alku. Yksi sellainen joka maakuntakeskukselle ( joita on yhteensä 18 Suomessa ). Tämä olisi oikeudenmukaista.
Helsinkiin voisi jäädä eduskunta ja valtioneuvoston kanslia. Niiden määrärahat vuoden 2011 talousarviossa olivat yhteensä noin 200 M€.
Ministeriöt virkamiehineen toimisivat maakunnissa, ja ministeri olisi Helsingistä käsin yhteydessä heihin.
Sotilaallinen riski pienenisi hajasijoittamalla presidentti ( eli armeijan ylipäällikkö ) pois Helsingistä.
enpä tiiä, sama määrä venkuloita olisi.
Tappolinja olis parempi!