Onko hän vanha valkopartainen mies pilvien keskellä taivaassa vai joku muu kuvitelma?
Minulle Jumala on Rakkauden värähtelyä ihmisten välillä eli energiaa. Lähimmäisenrakkaus = toinen ihminen asetetaan etusijalle.
Minulle Jumala on Rakkauden värähtelyä ihmisten välillä eli energiaa. Lähimmäisenrakkaus = toinen ihminen asetetaan etusijalle.
Vastaukset 56
Vanhimmat
ole olemassa mitään jumalaa.
Jokainen on oman onnensa seppä, joka pelaa niillä korteilla, jotka sai käteensä tähän maailmaan syntyessään.
Jumala on Rakkaus. Näin lyhyttä lausetta Teidän on vaikea ymmärtää.
Täältä avaruudesta katsoen sen huomaa, kun "suurennuslasilla" seuraa ihmisten suhtautumista esim. vammaisiin, nuoriin, vanhuksiin.
Millaiset kortit sait käteesi, kun synnyit tähän maailmaan? Suunnittelet kohtalosi jo ennen syntymääsi.
..kortit, joilla voi ajatella ilman mitään auktoriteettiä, jota pitäisi kumartaa ja palvoa.
Omilla aivoillani ajattelen ja hyvin olen tullut toimeen. TÄYSIN ILMAN MITÄÄN raamattua tai jumalia.
En elä helvetinpelossa, vaan tasapainossa luonnon kanssa. Kun kuolen, niin kuolen ja siirryn osaksi tätä luonnon kiertokulkua. Näin tehtyäni elän ikuisesti luonnon kierron mukana, atomeina, en minään sieluna.
Kun ihminen kuolee, ruumiista erkanee henki ja sielu.
Et kai aio kompostoida itseäsi, kun haluat siirtyä osaksi luonnonkiertokulkua. Siemen - alkio - itu - taimi - iso kasvi - kukkiva kasvi - hedelmiä antava kasvi - raihnainen kasvi - kuoleva kasvi - madot ym. eliöt hyödytään sinua.
Artusta tulee atomipommi luontoon.
ruumiissa ole mitään höpöhöpö hömppä sielua. Olet mitä olet ja koostut mistä koostut.
ja todellakin myös sinä siirryt osaksi luonnon kiertokulkua, kun luusi mätänevät haudassa. Halusit tai et!
Jos olisit lukenut peruskoulussa fysiikkaa, tietäisin ettei ihminen voi muuttua atomipommiksi ;)
Se viimeinen lause oli vitsi! Jos ymmärrät huumorin päälle mitään.
Vai ei ole ihmisellä muuta kuin henki ja ruumis. Siinä tapauksessa olet niin sanottu aivokuollut hömppänä.
Voit yhtä hyvin pyytää, että lähiomaisesi polttaisi ruumiisi kuolemasi jälkeen ja laittaa tuhkan jokonkin astiaan - se takan reunalle muistuttamaan sinusta.
ja jos ymmärrät hymiöiden päälle, niin myös loppukommenttini oli vitsi :)
Väärin!
Ihmisessä ei ole muuta kuin ruumis. hengestä en ole mitään puhunut. Tuo takan reunalle laittamien on huono idea. Katsos kun maasta olen tullut, niin pitää maaksi minun jälleen tulevan!
ja siellä takan reunalla se ei oikein onnistu
Pidät itseäsi viisaana ihmisenä, mutta loppujen lopuksi et tiedä asioista yhtään mitään. Jos sinun mielestäsi ihminen ei koostu muusta kuin ruumiista, olet silloin eloton ihminen.
Olet maasta tullut ja maaksi sinun pitää jälleen tuleman. Kastemato.
Jos tutka sinulla on näyttöä siitä, että ihminen on myös jotain muuta, niin kerro ihmeessä.
Ihminen koostuu kolmesta eri olomuodosta: ruumiista, hengestä ja sielusta.
Ruumis on sielulle maanpäällinen asuinsija. Sielu "asuu" verenkierrossa, joka ilmenee tunteina. Henki muodostuu alitajunnasta ja päivätajunnasta eli ajattelusta.
Ruumis on juuri vain ruumis ja aivoissa on tuo sielu, jota mieluummin kutsun ohjelmoinniksi. Sen sinne on tämä hieno neuroverkko/oppiva tietokone nimeltään aivot vuosien saatossa pistänyt. Aika vähäiset on nimittäin vastasyntyneen taidot ylipäätään. Ja -Arttu- on aika lailla täysin oikeassa. Ihan kaikessa.
näytäppäs mulle nuo henki ja sielu?
Itse voin kyllä todistaa tuon väittämäni ruumiin olemassaolon omalla olemuksellani.
Ja jos sielu on sama kuin kompuutterissa tuo keskusyksikkö, niin silloi se sielu löytyypi tuolta aivokopasta.
Mutta henki tulee mulla ainoastaa peräpäästä ja helkkarin pahanhajuisena
Tarkoitan juuri sitä, että ei ole sielua. Jotkut vaan haluavat sen ohjelmoinnin siksi nimetä.
Miehet ovatkin tällä planeetalla niin kamalan viisaita, että pahaa tekee täällä ulkoavaruudessa, kun lukee teidän aivoituksienne tuloksia joko päästänne tai keskustelukanavilta.
Loppujen lopuksi Te kaikki ihmiset olette niin kamalan tietämättömiä, mitä todellisuudessa tapahtuu: sekä lähiavaruudessa että maapallolla.
Aivot koostuu muistista: lähimuisti ja arkisto, jonne kootaan elämäsi kaikki tapaukset ja mokat. Aivoissa jo myös päivä-, yö- ja alitajunta eli päivittäinen ajattelutyö, unet ja menneisyyden arkisto.
Rakkaalla lapesella useita nimiä ;))
Sielu koostuu sekä tunteista ja persoonallisuudesta.
Peräpäästäsi tulee suolistokaasua eli PIERUA.
Tuo on syvästi puhutteleva aihe ja olen itse pyrkinut suhteellisen avoimeen mieleen tuolla(kin) saralla, että uusi tieto ja tietämys tavoittaisi tulleessaan eteeni. Joskus jopa käy niinkin. ;)Joskus ei, on niin paljon itsestään tiedostamatontakin aluetta.
Niin, piti kysymäni, että miten siis koet, mikä tai missä sinussa on tietoisuus itsessäsi?
Mikä on minuutesi?
Siihen siis kuuluu keho elimineen, eikö?
mutta osatko sanoa, mistä tulee tietoisuutesi siitä, että koet olevasi minä?
Mistä tulee tai mikä on sinun toimeenpaneva voimasi? Eli mikä se on joka häviää, jotta sinut voidaan aikanaan todeta kuolleeksi?
Ja häviääkö se siis vain kuin tuhka tuuleen vai onko tämä "toimeenpaneva voima", joka ehkä on nähtävissä vain energeettisellä tasolla, myös saman luonnonlain ja kierokulun ja muuntautumisen lain alaisuudessa olevaa, kuin mikä muu tahansa energiasta koostuva ilmentyvä maailmankaikkeudessa??
Olen läpikäynyt aika monia versioita, ehkä kehitysvaiheiksi voinee niitä kutsua, siitä kuka minä olen ja mistä tulen ja mihin menen .....jne.
Ja aina eteen aukeaa uusi laajempi, toisaalta pienempi tieto tai tietämys siitä, mitä tämä kaikki on.
Laajempi siinä mielessä, että havaitse miten laajaa kaikki on ja suurta, mutta pienempi siinä mielessä, että ymmärtää miten simppelin yksinketainen koko kuvio saattaakin olla. Puhutaan vaan niiin monin "eri kielin", että se sekoittuu helposti tulkintaan, että on olemassa miljoonia eri totuuksia.
Mihin katoaa minuus ja oman kehityksen tietopankki aikanaan?
Miksi on minuus?
Kenen työväline se on ja mikä on sen tarkoitus?
:)
Pyrit sanomaan, että... tiedän kyllä kaiken tuon, mutta en saa ongittua, mitä yrität selostuksellasi kertoa. Paitsi tuon jo tietämäni, tämän asian kannalta täysin irrelevantin tiedon...???
Nyt ymmärtää, ettei mitään sielua ole olemassa. Sielu on teidän hihhulien keksimä "näkymätön mutta totta" -asia, joka muka pelastuu, kun kroppa mätänee.
Katsos te hihhulit olette aina sanomassa, että ette pelkää kuolemaa. Samaan aikaan te jauhatte kaikenlaista *askaa sielusta ja ylösnousemisesta.
Todellisuudessa TE pelkäätte kuolemaa ja olette joutuneet keksimään tarinan, jolla pääsette eroon maanpäällisestä "kuolemanpelko-ahdistuksesta".
Minä en mokomaa höpöä tarvitse, enkä pelkää kuolemaa. ja silti elän ikuisesti täällä maanpäällä jokaisessa minun maatumisen kautta elämän voimaa saavassa ötökässä/kasvissa.
sekö joka uskoo ikuiseen sieluun hengessä vai ikuiseen olevaisuuteen mullassa?
Rikka vai tukki silmässä???
Ja kellä?
;=)
Ajattelen, olen siis olemassa sanoivat jo muinaiset filosofit.
Ihminen koostuu soluista, jotka sisältävät perimämme. Tämähän ei sinänsä ole mitään uutta.
Ihmisen ajatukset ja tuntemukset ovat aivojen sähkökemiallista toimintaa. Ei siihen sielua tarvita. Jokaisen ihmisen aivotoiminta kehittyy tiettyyn ikään asti ja alkaa sitten hiljalleen hiipua, kunnes solut kuolevat. Tämän aivotoiminnan muuttuminen ajan myötä peilaa meidän kaikkien ajatuksiin ja tuntemuksiin.
Minun toimeenpaneva voimani on energia, jota elimistöni saa syömästään ravinnosta.
Mutta miksi siis kuolemme? periaatteessa ihmisen pitäisi olla loputtomasti itseää regeneroiva yksilö?
Tuota en tiedä. Mutta varmasti luonnolla on siihen yksinkertainen vastaus. Esimerkiksi, että tämä pallo ei kestä tällaista ihmismassaa, joten kaikella on aikansa.
Ja mihinkään sielun kiertokulkuun en usko. Fysiikan laissa on yksi hieno kohta; Aine ei koskaan häviä, se ainoastaan muuttaa muotoaan. Tosin jos uskovaisten käyttämä käsite sielu on ainetta, ei se silloin voi mihinkän kadota..se vain muuttaa muotoaan.
Miksi meidän pitäisi elää ikuisesti? Mikä pointti siinä on?
Kyseinen käsite ei ole mitään muuta kuin kuolemanpelkoa ja ahdistusta. Itse olen vapaa noista tunteista.
Ja mihin katoaa minuus ja oman kehityksen tietopankki?
Koska minuus on kemiallissähköinen käsite, katoaa minuus maatumisen mukana atomeiksi ja elektroneiksi, kuten kaikki loppujen lopuksi. Näin ollen olemme jälleen yhtä universumin kanssa. Sillä olemmehan me kaikki vain kasa atomeja.
Joka joutuu uskomaan johonkin ikuiseen elämään pelkää kuolemaa.
Kun ei pelkää kuolemaa, vaan ymmärtää sen osana luonnon kiertokulkua, ei tarvitse mitään hömppää mistään jessusta ja taivaista.
Jos tuossa raamatussa ei luvattaisi ikuista elämää, niin ei se taitaisi olla mikään best seller?
Harhailevat ihmissielut eivät tiedä mihin uskoa.
Todellisuudessa ihmisen ruumiissa on sekä henki että sielu. Tämä ei vaan tahdo mennä millään Teidän kovapäisten ihmisten kaaliin.
Tämä ei ole mitään "hihhulien" sanomaa vaan todellisten avaruusolentojen viestiä täältä ulkoavaruudesta. Tiedon välittäjänä toimii ihminen, joka kirjoittaa telepatian välityksellä saatua tietoa eteenpäin.
Mikäs se alienien intressi oikeen on? Mitä meillä on, jota ne haluu? Jos totuutta horiset, niin sanoisin näin yleisesti : BATTLESTATIONS!
olla oikea kaukokirjoittaja!?
DNA:ssa on laskuri joka sitten lopettaa solunjakautumisen, kun se on jakautunut tarpeeksi monta kertaa. Kun tarpeeksi suurella osalla soluja on laskuri täysi, niin ihminen alkaa olla elinkaarensa loppupäässä ja kuolee pian. Jotenkin näin se meni...
Tietenkin voidaan jossitella, että miksi se laskuri siellä on? Siis periaatteessahan tuo solun regeneroitumiskyky pitäisi olla loputon?
Ihmisen aivoissa saisi olla tuollaiselle pienelle laskurille paikka, jossa se laskisi montako ideaa ihminen on keksinyt elinaikanaan.
taisit itse antaa vastauksen jossakin. Laskuri on, koska jos kukaan ei koskaan olisi kuollut vanhuuteen, niin sitten koko ihmiskunta olisi kuollut nälkään ja tauteihin, kun olisi niin stnan hlvtisti porukkaa! Luonnon kiertokulkua kaikki. Yksisoluisethan toimivat kutakuinkin näin. Kun olosuhteet ovat otollisia, ne lisääntyvät exponentiaalisesti, kunnes saavuttavat rajan jolloin ylimääräiset kuihtuu pois. Kun olosuhteet muuttuvat, tapahtuu joukkokuolema ja vain vahvimmat selviävät. Evoluutiota...
noin keskimäärin luulet ihmisen elinaikanaan keksivän ideoita?
Ja mikä noin pääpiirteittäin on "idea"?
Suomenna sana "Battlestations".
Avaruusolentojen asiat eivät kuulu näin tyhmille ihmisille, joita liikkuu näillä keskustelukanavilla. He eivät viitsi kovinkaan kauan selostaa samaa asiaa teille paksupäille.
Me emme halua Teiltä mitään, koska meillä on jo sitä, mitä teiltä puuttuu. Teiltä puuttuu pitkälle viety teknologia ja tiedot miten parantaa hengenvaarallisia sairauksia.
Idea= uusi keksintö, uusi ajatus, neronleimaus, oivallus
Vaihda jo 40 W lamppu 60 W, jos vaikka syttyisi paremmin. Pääkopassasi on nyt musta kattolamppu.
Mikä on uusi ajatus?
Onko se oma uusi ajatus? Vai ajatus, jota kukaan ei ole aikaisemmin ajatellut maapallolla? Vai ajatus, jota kukaan ei ole ennemmin ajatellut koko maailmankaikkeudessa..
Ymmärrätkö tarkoitukseni..
Pitää ensin määritellä pelin säännöt, ennen kuin voidaan ruveta peliä pelaamaan..
Ihmisten ajatukset kiertää kehää oman pääkopan sisällä.
Joku sanoi minulle kerran, ettei voi keksiä enää mitään uutta, kun kaikki on jo keksitty. Voi, voi, voi....
Vanhat entiset ajatukseksi voit uusia, kun oivallat, että olet ymmärtänyt asian päin mäntyä. Syynä voi olla riittämättömät tiedot tai omat väärät päätelmät mukaanlukien muiden ihmisten puheet.
Mutta palataan siihen ajatuslaskuriin.
Pitäähän sitä nyt tietää laskentatapasäännöt uusille ajatuksille.
Eli jos keksit jotain uutta, niin millä kriteerillä se on uutta?
Esim. Keksit uuden asian punaisena. Sitten saman asian, mutta sinisenä..
Onko kyseessä yksi uusi ajatus, vai kaksi uutta ajatusta?
;))
etkös sinäkin usko ikuiseen elämään jossain muodossa vaikka annat jatkuvuutesi ja sielusi nimeksi maan ja maan matoset??
tätä tarkoitin?
Siis tottakai, muuta ei kuitenkaan;)
Siis en tarvitse mitään raamattua tai jesseä tai helvettiä tuohon touhuun mukaan.
Siis minun fyysinen ja psyykkinen tietoisuuteni sammuu kuoltuani. Se ei jatka minnekään höpö höpö taivaaseen, vaan maatumisen kautta takaisin luonnon kiertokulkuun.
Suosittelisin mieluummin numerosysteemiä. Ei mitään 1.1., 1.2., koska silloin siellä pitäisi olla myös sanallista tietoa.
Vanhat asiat voidaan laittaa uuteen järjestykseen. Innovaatio. Katso tietosanakirjasta.
Mitä teet, jos ei suksi luista? Laita voidetta pohjaan....
Pystytkö vielä todistamaan tämän väittämän?
On yhtä tadennäköistä että Jumala on olemassa kuin se että Jumalaa ei olisi olemassakaan.
Emme voi saavuttaa varmaa tietoutta asiasta koskaan.
Mielestäni on parempi uskoa edes jollaintavalla, koska jos Jumala onkin se totuus niin silloin eivät asiat valkenisi aivan niin räikeästi, kuin siinä tapauksessa jos ei ole elämässään pitänyt edes jollaintavalla mahdollisena Jumalan olemassaoloa. - Ilmaisinkohan riittävän selkeästi?
Eli toisinsanoin on silkkaa tyhmyyttä väittää asioista sellaista mistä ei todellisuudessaan voi tietää mitään.
Kyllähän avaruusalieneitten pitäisi sivistyneen maailman valtakieli osata! Jos ei osaa, niin vaihdetaas asehaaraa ja sanotaan TAUCHSTATION! Sillä silloin on jo kaikki menetetty...
Ego kokee itsensä persoonallisuuden haluamisen ja kamppailun kautta. Se kokee itsensä myös ajattelemisen muodossa. Se tekee niin täyttääkseen tyhjän aukon silloin, kun et ole keskittymässä johonkin - puhumassa, kuuntelemassa, katsomassa televisiota tai lukemassa.
Silloin kun ajattelet, sinulle viestitetään jotain muistista, menneisyyden varastosta, käsin. Niimpä koet ajatuksissasi vaikutelmia, jotka on luotu menneisyydessä. Vaikka oletkin varmasti elossa, et ole kokemassa elossa olemista.
Ego, kuten luultavasti tiedätkin, tarkoittaa latinatksi "minä". Se on harhanjohtava kantasana termille "ego", koska ego merkitsee "minä tajuisena kokemuksesta". Toisin sanoen minä en voi olla olemassa ilman tajuisuuttani.
Vielä harhaanjohtavampi on usein lainattu motto ; "Ajattelen, siis olen olemassa". Se on yhtä epäloogista kuin jos sanoisi "Näen koiran, siis olen koira". Olisi parempi sanoa; "Ajattelen ajattelevani" - sanaleikki, joka sattuu oleman totuus.
Ajattelemme, koska haluamme tietää jotain. On myös ajattelemista johon ei näytä liittyvän mitään tietämisen halua. Se on ajattelua, joka nousee egon halusta tietää, että se on olemassa. Tämä on voimakkainta halua meissä. Se loistaa meistä päivin ja öin, seuraten, onko ympäristössä merkejä vaarasta. Suojellakseen meitä, sen täytyy tietää mitä tapahtuu. Niimpä se on jatkuvasti yhteydessä muistiin ja arvioi kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa, haistamaansa ja tuntemaansa. Olemme tietämättömiä lähes kaikesta tästä toiminnasta - tulisimme hulluiksi, jos olisimme siitä tietoisia - mutta siellä, missä se tapahtuu tietoisella tasolla, se muuttuu assosiatiiviseksi ajatteluksi. Tällöin postilaatikko voi muistuttaa meitä siitä, että sähkölasku on maksamatta ja niin edelleen. Kehon suojelemisen sijasta ego arvioikin nyt tilanneta oman psykologisen etumme kannalta. Tämä on se "ego", joka ylläpitää itseään persoonallisen halun muodossa. Se varmistaa, että sitä, mikä on "pahaa", vastustetaan ja sitä mikä on "hyvää" hankitaan ja omaksutaan. Sillä mikä ei ole "hyvää" eikä "pahaa", ei ole merkitystä. Niin kauan kuin meissä on haluun pohjautuvaa oman edun tavoittelua, me liitymme siihen muistin ja ajattelun avulla, mitä hyvänsä se onkin.
Ajatteleminen on aina egon keino kokea itseään olemassaolossa. Siellä, missä ihminen on liian heikko seisomaan yksin ei-tietämisen tilassa, se pönkittää itseään koko ajan olemalla yhteydessä muistiin ja vahvistamalla itseään juoruin, keskusteluin ja hyödyttömin tervehdyksin.
Ego on prinsiippi, joka yhdistää muistin ja havaintokyvyn. Se on eräänlainen kaksisuuntainen halusta koostuva katu, jossa yksi kaista vetää sisään lisää informaatiota ja toinen jakelee sitä ulos enimmäkseen persoonallisuutena, vahvistaakseen omaa tietämistään eli olemassaoloaan.
Ajatukset ovat muistiin varastoituneita menneen kokemuksen symboleita. Sinun on mahdotonta ajtella mitään, mitä et olisi aiemmin kokenut. Voit kyllä kuvitella niin, mutta mielikuvasi rakentuu vaikutelmasta siitä, mitä jo tunnet. Et voi kuvitella minun isäni keittiötä tai jotain aivan uudenlaista eläintä ilman, että yhdistäisit toisiinsa paloja informaatiosta, jota sinulla jo on. Se, mitä kuvittelemme tai keksimme ajattelemalla, on aina menneisyyden uudelleenjärjestelyä.
Tämä on se mitä tapahtuu; kun havaitsemme maailman, kokemuksemme aistimukselliset symbolit siirtyvät muistiimme. Kun muistelemme niitä, nousevat ne pintaan ja liittyvät sarjaksi ajatuksia, joita kutsumme "ajattelemiseksi". Ajatukset ovat kertaalleen märehdittyä ravintoa. Ajatteleminen on hidastettu, rajoitettu ja toisarvoinen versio alkuperäisestä kokemuksesta.
Mikä hyvänsä havaitsemamme asia, joka muistuttaa meitä jostain asenteesta, nostaa muististamme esiin siihen liittyvän ajatuksen, ja me alamme ajatella sitä. Valintamekanismina toimii halu, joka on aina jännitettä tai stressiä. Tietyt ajatukset tulevat valituiksi sen mukaan, kuinka voimakas haluun sisältyvä jännite on. Tämä jännite luo energian, joka yhdistää ajatukset ajatteluksi. Kun ajatus saa alkunsa, se luo tunnetta, joka on halussa piilevän jännitteen karkea ilmentym
kuitenkin parempi sanoa, että lähimmäisenrakkaus on sitä, että toinen ihminen asetetaan tasa-arvoiseksi itsensä kanssa?
Etusijalle laittaminen sotii itseä vastaan,; itseäänkin pitäisi rakastaa.
Siihen asti, kun ihminen näkee Jumalansa, hän kuvittelee Hänet ihan millaiseksi milloinkin riippuen elämänpiiristä, yleensä kaltaisekseen lähinnä.
Rakastat lähimmäistä niin kuin itseäsi. Ensin hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet - vikoineen päivineen. Sen jälkeen hyväksyt muidenkin viat heidän persoonallisina puolinaan.
Laitatko miehen tasa-arvoiseksi, jos sinulla on jo miesystävä. Varmaankaan miesystäväsi ei hyväksy häntä mukisematta.
Itsestään pitää myös huolehtia. Etusijalle laittamisella tarkoitin sitä, että auttaa lähimmäisiään tarvittaessa eikä koko ajan ajattele vain omaa etuaan.
Juuri hyväksyminen on se juju!
Jumalan näkyy täällä olevan näkymätön kohde. Sitä ei siis ole paitsi Artulle itserakkauden kohteena.
selittää termin:
"itserakkauden kohteena"
Jos Jumalaa ei ole sinun mielestäsi, ei ole myöskään lähimmäisenrakkautta. Silloin olet vain itserakas eli laitat itsesi aina muiden ihmisten edelle. Minä osaan... Minä tein... Minä sanoin... Minä määrään.... Minä-syndrooma.
Haukut väärää puuta uskonnolla ja jessellä ei ole mitään tekemistä ihmisen rakkauden kanssa. Osaan ajatella omilla aivoillani ja tiedän oikean ja väärän merkityksen.
Rakastan myös avovaimoani ja koiriani ym. lähimmäisiäni.
ENKÄ ELÄISSÄNI OLE SIIHEN USKONTOA TARVINNUT.
Enkä varsinkaan kärsi mistään alemmuuskompleksista. Kun olen jotain mieltä, niin sanon sen myös!
Vai tarvitaan siihen jesse, että voi rakastaa lähimmäistä. Hoh hoijaa..
Ja etkös puhu nyt itseäsi hiukkasen pussiin? Eikös jesse sanonut, että pitää rakastaa lähimmäistä, niinkuin itseään?
Joten jos kerran muka olen itserakas, niin silloinhan rakastan paljon myös lähimmäisiä?
Huomaatko itse, miten epälooginen tuo raamattu on?
Oli puhe Jumalasta. Jeesuksen sanomaa tuli mukaan vain yksi lause.
Ei lähimmäisenrakkauteen tarvita mitään USKONTOJA eikä kirkkoja. Rakkaus tarvii temppelikseen vain ihmisen oman sydämen.
Itserakas ihminen ei rakasta muuta kuin itseään.
Arttu ei ole itserakas ihminen.
Pyydän ANTEEKSI edellisen viestini sisältöä. Unohda mitä siinä luki.
voi sanoa mielipiteensä, mutta asioiden takana olevista nimimerkeistä ja heidän elämästään, varsinkaan kun ei tiedä, ei kannata huudella.
Saat anteeksi ;)
Ensinnäkin rakkaus ei ole se mielihyvää tuottava tunne jota nimität rakkaudeksi.
Se on rakkauden yksi pienen pieni ilmenemismuoto, ikäänkuin yksi pikkiriikkinen leivänmuru kaikista maailman leivistä.
Totta on, ettei Rakkauteen tarvita uskontoa eikä kai jesseä (onko se naapurin koira?).
Mutta totuus on, että Rakkaus on Tila ja olomuoto, josta kaikki ON, johon kaikki nivoutuu, tien kautta.
Tien voi selittää tieteellisesti, hengellisesti tai vaikka historiallisesti ns. uskontojen kautta.
Lähimmäisenrakkauskaan ei siis ole hyvänolon tunteen tuottamista "vieruskaverille".
Ego voi hyväillä toisen egoa näennäisin "hellivin" teoin ja sanoin, mutta sillä ei ole mitään tekemistä todellisen Syvän Rakkauden ja Jumalaisuuden kanssa, Alkuperämme kanssa, Totuuden kanssa.
Miksi pelätä sanaa Jumala?
Kaikilla on Jumala.
Sinullakin: sen nimi saattaa olla vain ego!
Itserakas on egorakas.
Egorakas rakastaa toisten egoja ja pönkittää niitä. Itserakas puolustaa ja pitää yllä kaikkea mikä ylläpitää kaiken naamioita ja egoisuutta.
Itserakas ei koe syvällistä olemusta itsessään, eikä näin ollen havaitse sitä muissakaan, kuin ehkä välähdyksenomaisesti harvoin.
Itserkas ja itseään Korkeamman kieltävä, Alkuperänsä kieltävä, pelkää suunnattomasti kuolemaa, egonsa kuolemaa ja tekee elämästään egon pönkityksen suoritteen ja näin ollen välttää kohtaamasta Todellista Itseään.
Kuoleman pelko on todellisuudessa egon ja naamion riisumisen ja menettämisen pelkoa. se samaistetaan vain helposti kehon kuolemaan, koska ei osata erotella missä milloinkin minuus on samasituneena.
Siihen perustuu Jumalan kieltäminen ja sen pelko, sillä Kaikkivaltiaan ja Luojan ja Rakkauden edessä, olet alasti, nöyrä, pieni itsesi, ilman kaikkia naamioita.
Tähän pohjautuu ikuisenelämän kuvaannooliset ja todetkin tarinat ja historian kertomukset.
Ikuisuus on koettavissa nöyryydessä, naamioiden ja egon riisumisessa.
Höpönhöpöä ja pelkoa nimittää taivastarinaa ja ikuista elämää hömpäksi. Niissä pilee suuri totuus, on eriasia sitten, riittääkö ymmärrys tulkitsemaan niiden hienoväreistä syvyyttä.
Lähimmäistään Rakastava, ON itse Rakkaus!
Se ei hivele kenekään egoa, se ON Totuus.
Tie, totuus ja elämä!
Raamattu ei ole niin kovinkaan epälooginen, ei ainakaan yhtään epäloogisempi, kuin egonvallassa oleva mieli, joka tuomitsee raamatun ja jumaluuden uskonnoissa, näkemättä omaa egonjumalaansa ja suorittamisen uskontoaan.
Ei millään pahalla, mutta ei hyvälläkään, vaan rakkaudella:
;=)
Vinkiksi, että ymmärrät rautalankamallin:
Minulla ei ole mitään jumalaa tai jesseä, joka muuten on ihan toi fiktiivinen jeesus, tiedoksi vaan.
Rakkauden, viisauden, jalouden, ilon, oikeudenmukaisuuden ja rauhan syvin ilmentymä. Hän välittää, valvoo, ohjaa ja tarkkailee meitä kaikkia.
Hän seisoo kaikkien rakkauden uskontojen takana ylimpänä mahtina ja hänen apunaan toimii hyvä henkimaailma.
Tässä se nyt näin nopeasti ajateltuna on.
Iloa ja valoa
Richard
Jeesus sanoi: "Kun näette minut, näette Isän".
"Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäs NIIN KUIN ITSEÄSI."
Mun jumala on musta-asuinen,sarvipäinen otus,joka ei jätä.Mutta se ei myöskään tunne armoa,niitä kohtaan,jotka tekevät väärin häntä kohtaan.
Mun jumala on...Mun oma.