Jumalan olemassaoloon uskominen määrittelee kunkin uskonnon mukaan ihmisen aseman ja laadun, toisinaan hyvinkin tarkasti.
Löytyykö ateisteiltä jokin ihmiskäsitys, josta voisi sanoa, että se on tyypillinen enemmän ateistille kuin uskovalle?
Väitteitä:
Ihminen on osa luontoa, yksi eläinlaji.
Ihminen ei ole pohjimmiltaan paha tai hyvä, vaan laumaeläin, jolla on tarpeita sekä oman että lauman henkiinjäämiseksi. Mikä koetaan omaksi laumaksi, vaihtelee yksilöstä toiseen, ja joskus sitä ei ole. Joskus lauma saa vahvuutensa keskinäisistä suhteistaan ja mielekkäistä tavoitteistaan, mielenkiintonsa ja intonsa lähteistä, joskus se tarvitsee ulkopuolisen vihollisen, pahemman, huonomman tai heikomman voidakseen hyvin.
Mitä muuta?
Löytyykö ateisteiltä jokin ihmiskäsitys, josta voisi sanoa, että se on tyypillinen enemmän ateistille kuin uskovalle?
Väitteitä:
Ihminen on osa luontoa, yksi eläinlaji.
Ihminen ei ole pohjimmiltaan paha tai hyvä, vaan laumaeläin, jolla on tarpeita sekä oman että lauman henkiinjäämiseksi. Mikä koetaan omaksi laumaksi, vaihtelee yksilöstä toiseen, ja joskus sitä ei ole. Joskus lauma saa vahvuutensa keskinäisistä suhteistaan ja mielekkäistä tavoitteistaan, mielenkiintonsa ja intonsa lähteistä, joskus se tarvitsee ulkopuolisen vihollisen, pahemman, huonomman tai heikomman voidakseen hyvin.
Mitä muuta?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.