Miksi on tuomittavaa, että kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä(heteroita ;)) ei saa asua saman katon alla, eikä harrastaa seksiä ennen avioliittoa?
Ja samaan hengenvetoon mielipiteeni avioliitosta:
Mitä merkitystä on sillä, että kirkossa mennään naimisiin, pappi siunaa ja käsittääkseni asia on niin, että "..mikä jumalan edessa on liitetty, sitä ei saa erottaa..."
Ja sitten vertauksena avioerot Suomessa. Eihän tuolla naimisiin menolla kirkossa ole mitään todellisuuspohjaa.
Kyllähän ihmiset jollain tavalla voivat pahoin, jos lupaavat kirkossa ja sitten erotaan?
Missä vika?
Ja samaan hengenvetoon mielipiteeni avioliitosta:
Mitä merkitystä on sillä, että kirkossa mennään naimisiin, pappi siunaa ja käsittääkseni asia on niin, että "..mikä jumalan edessa on liitetty, sitä ei saa erottaa..."
Ja sitten vertauksena avioerot Suomessa. Eihän tuolla naimisiin menolla kirkossa ole mitään todellisuuspohjaa.
Kyllähän ihmiset jollain tavalla voivat pahoin, jos lupaavat kirkossa ja sitten erotaan?
Missä vika?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Uskonnosta. Jos ev.lut. kirkko väittää noudattavansa raamattua, niin hakoteillä on ja kaukana. siinä missään puhuta kirkoista ja naimisiinmenosta. Ne on niitä kirkon omia Raamatunvastaisia keksintöjä. Lukekaa se Kirja.
Teillä mitään asiaa mihinkään taivaaseen ole tolla menolla.
..En kuule sinne taivaaseen ole menossakaan. Hankala mennä sellaiseen instituuttiin, jota ei ole olamassakaan!?!?
Viesti oli tarkoitettu myös muiden luettavaksi.
Siinä "säännössä" on kysymys turvallisuudesta ja rakkaudesta. Jumala ei aseta käskyjä tai sääntöjä, hän pyytää meitä tottelemaan, koska näin on meille parhaaksi, ei Jumala turhann takia tai kiusaamisen takia meille sano "ei seksiä ennen avioliittoa".
Sitä paitsi, seksistä pidättäytyminen valjastaa ihmisen mielikuvitusta, sillä silloin on otettava askel eteenpäin ja keksittävä, miten osoittaa rakastavansa ja välittävänsä ja haluavansa toista ILMAN seksiä. Siinäpä teille pulma.
(mitä tulee siihen, onko kaksi ihmistä sopivia toisilleen sängyssä, se ajatus on täyttä paskaa, kun menee naimisiin parilla on loppuelämä aikaa harjoitella seksiä - on kummaa jos ei siinä ajassa opi toisen haluja tuntemaan)
Kun varsinkin 1800-luvun lopussa mentiin vain naimisiin, jotta saatiin oikeutus päästä köyrimään uutta vaimoa? Ei siinä kuule rakkaudella ollut mitään tekemistä.
Ja entäs jos se tuleva vaimo osottautuu todelliseksi lahnaksi noissa sänkyhommissa?? Olen onnellisesti odottanut ja miettinut,miten ihana se tuleva vaimosi sängyssä on ja sitten. Totuus paljastuu ja tajuat, ettet halua tullaisen kanssa loppuelämääsi viettää...
Tältä olisi säästytty, jos olisit tiennyt millaista naista olet alttarille viemässä..
Ja kuule:
Ei kukaan voi perusvieteilleen yhtään mitään. Lisääntyminen on ja pysyy ihmisen geeneissä vallitsevana ominaisuutena.
Sinulle tulevaan avioliittoosi. Äläkä sitten sano, "nokun ei kukaan kertonut, että..." Niin no eihän sitä ikinä voi verrata, jo aina sen saman kanssa.
Parisuhde on sellainen tilanne ja olotila, missä ihmisen virheet tulevat liiankin selkeästi ilmi ja niiden kumppanin huonojenkin ominaisuuksien kanssa olisi pystyttävä elämään joka päivä.
Kun alun huuma ja sokea rakkaus on ohi, alkaa parin viat, virheet ja järjettömyydet vaivata ja jos vielä pidämme kiinni omista tarpeistamme ja pidämme niitä tärkeämpänä kuin toisen tyytyväisyyttä, tällaisessa tilanteessa helppo ratkaisu on myöntää tehneensä virheen mennessään naimisiin ja siitä virheestä päästään eroon avioeron kautta.
Onnellisessa avioliitossa ei ole ollenkaan tärkeätä ajatella, onko toinen (tarpeeksi)hyvä kumppani, vaan osaako itse olla hyvä toiselle.
Avioliitto ei ole nykyään sama asia kuin aikanaan tehdyt naimakaupat. Jos ostat vaimon pidäkin huoli, että ostat hyvän. Mutta jos lupaudut toiselle ihmiselle elämänkumppaniksi tee se niin hyvin kuin pystyt.
Aivan niin.
On hyvin helppoa sanoa "erottiin kun ei sovittu toisillemme sängyssä" kuin myöntää, ettei itte ollut valmis antamaan kaikkensa avioliiton eteen.
Tuo on aikas kinky..Mutta minä tulkitsen sen siten että avioliitto on miehen ja naisen instituutioista kunnioitettavin, ja siten on palvelus avioliitolle että yhteiseloa testataan käytännössä.
Tässä oli eräänlaine teoria kumpaankin kysymykseesi..Avioeroja tulee kun vaikutteita otetaan liberaalista yhteiskunnasta, rakkautta tulee pitää korkeimmalla parisuhteessa, ei henkilkökohtaista etua jne.
Miksi tarvitaan instituutio, että voidaan kunnioittaa toinen toisia?
.."yhteiseloa testataan käytännössä"
?
"..Avioeroja tulee kun vaikutteita otetaan liberaalista yhteiskunnasta"
Perustele. Siis otetaan mallia ateisteiltako? Eivätkös myös uskovaiset eroa? Eikö vika ole siinä, että yleensä mennään naimisiin?
Kun ei mene naimisiin, ei myöskään tarvitse rikkoa mitään "taivaallista" lupausta!
"..rakkautta tulee pitää korkeimmalla parisuhteessa, ei henkilkökohtaista etua jne."
Eli vaikka itse kärsit tilanteesta, pitää sinun vain sokeasti koittaa rakastaa??!!? Koska henkilökohtaista etua ei saa hakea?
Olen tässä pohtinut... aikoinaan, kun ei pahemmin ollut avioeroja ihmiset joutuivat pakostakin sopeutumaan toinen toisilleen vallitsevan painostuksen alla. Kirkon painostuksen siis. Itse asiassa, ei sillä niin väliä. Kurjaahan se elämä oli joka tapauksessa, koska täytyi noudattaa kaiken maailman kieltoja ja velvoitteita joita kirkko, jopa yksittäinen seurakunta oli asettanut. Jos kirkko olisi yhtäkkiä kadonnut ihmiset olisivat singonneet tangentin suuntaan tekemään kaikkea mitä eiväe ennen saaneet.
Näin on itse asiassa käynyt, vaikkakin hieman pidemmällä aikavälillä ja sen takia, että jotkut alkoivat ajatella ja kykkästyivät istuskelemaan jalat ristissä hiljaa körttiläiskampaiksensa kanssa. Jos kirkko olisi ohjannut ihmisiä todella välittämään toisistaan ja opettanut hyödyllisiä arvoja, olisi maailma paljolti toisen näköinen.
Nyt ihmisen täytyisi kuitenkin unohtaa sekä kirkko että pakanallisuus ja asettua johonkin siihen välimaastoon. Ei todellakaan ole "sitä oikeaa" vaan täytyy sopeutua elämään toisen ihmisen kanssa, ihmisen jolla on myös tarpeet ja mielihalut, sellaiset jotka eivät välttämättä aina osu samoihin omien kanssa. Kirkko voisi olla se kanava, josta tällaisia arvoja annetaan, mutta nyt kirkko käskee. Tee niin, niin pelastut, älä tee niin tai joudut kadotukseen. Ei ihminen tällä kehitysasteella jaksa kuunnella sellaista.
on aika lievästi sanottuna, varsin kypsymätön kanta asiaan.
lähelle osut mielestäni.
Jos asiaa tiivistäisi, niin eiköhän avioliitto ole; vastuun ottamista sekä itsestään että toisesta puolikkaasta.
Pentujen kasvattaminen vie kuitenkin noin parikymmentä vuotta. Se on pitkä aika varsinkin yksin kuljettavaksi, eikä se ole ihan helppo kaksinkaan. Mutta enen kaikkeaan kysymys on vastuun kantamisesta ja vastuun tunnon vahvistamisesta.
Seuraava kysymys tähän on eikö sitten voi vastuuta olla ilman avioliittoa. Tottakai voi, mutta ei samanlaista vastuuta siinä määrin kuin avioliitossa, siinä on pienenpieni mutta niin ratkaiseva ero. Kun kypsyyttä tulee riittävästi iän myötä ( toivottavasti) niin se ero kyllä itsekullekkin paljastuu. ;)
vaikka se vähän kesti kun on ollu noita töitäkin..Eli siinä yhdessä asumisessa näkee että mitenkä soveltuu yhteen! Tämä palvelee taas avioliittoa, mikä on tärkeä ja korkein instituutio miehen ja naisen välillä, se on ikäänkuin kruunu sille!
Sokea rakkauskin, on parempi kuin kylmä kyynisyys, josta lähtee surkeus maailmaan!(ei yritetä vaan haudataan se tärkein, ihan kun ei viitsitä yrittää!mikä häpeä!)
Oli se sitten kristyn tai ei-kristityn toimesta tullut rakkausrikos, niin ei se oikeaksi muutu.
PS.Mistäs muuten johtuu, että sen jälkeen kun evoluutiota ruvettiin enempi opettaan, alkoi esim. avioerot jne lisääntyä, tämä oli muuten vieläpä sen suklaa vallankumouksen aikoihin!;)
Raamattu puhuu huorinteosta, ja se on kielletty kuudennessa käskyssä. Siis esiaviolliset suhteet ovat syntiä.
Kirkko ei hyväksy avioeroa. Kun ihminen lupaa rakastaa toista myötä- ja vastamäessä kunnes kuolema erottaa, hänen tulee toteuttaa lupauksensa. Miksi sitten niin monet avioliitot päättyvät eroon? Mielestäni syynä on itsekkyys ja oman edun tavoittelu. Ei haluta ottaa toista huomioon, ei haluta menettää omaa vapautta. Arvopohja on heikentynyt ja moraali höltynyt, pipo on otettu pois päästä kiristämästä, mikä ei aina olekaan yllättäen niin hyvä asia. Ja se, että ihmiset rakentavat avioliittonsa pelkän unelman varaan. He menevät kihloihin ja naimisiin ruusunpunaiset lasit silmillä, ja kun arki tulee vastaan, tulee pettymys ja riidat. Nykyaikana on myös tyypillistä se, ettei asioita sovita, tai jos sovitaankin, niin tilaisuuden tullen ne kaivetaan uudelleen esiin, vanhoilla synneillä piikitellään ja pistellään toista. Se on syy avioeroihin. Ei ole tarpeeksi anteeksiantamusta.
Ja olet oikeassa, ihmiset voivat pahoin. Sen näkee lapsista, nuorista, aikuisista, vanhoista. Koko yhteiskunnasta se heijastuu. Ja se johtuu juuri siitä, ettei välitetä, mitä toiselle tapahtuu. Surullista, mutta totta.
Eikös tuo huorinteko liity enemmän maksulliseen puoleen? Vai onko Luther selittänyt sen niin, että muu, paitsi lähetyssaarnaaja asento kirkkovihkimisen jälkeen on sallittu. näin ainakin 1900 luvun alussa. vai olisikohan luther palannut muuttamaan lausuntoaan?
huorintekoa se on, jos olet koko elämäsi elänyt saman naisen kanssa, ja pökkinyt vain häntä??
Mahdollisesti ovat kykenemättömiä hoitaan lapsiaan , niin nurkan takana vaanii MIKKO , joka käännyttää lapsen .Hirvee teko Mikolta. Ei sallis sitä omille lapsilleen tehtävän mutta tekee muille.
Olen pedofiili, joka käyttää niitä orpoja piruparkoja hyväkseen. Mutta herra armahtaa minua.
Voisit lopettaa jo tuon väärillä nimillä esiintymisen. Tuo on raukkamaista.
OLEMME SAMAA MIELTÄ TÄSTÄ ASIASTA :)