Edistyy siellä? Ajattelin muuttaa takaisin Hämeenkyröön, muuten kylläkään Nokian peräkylään.
Mitenkäs tää kuntainliitos...
tuuliviirikö
42461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Ei Hämeenkyrö mitään kuntaliitosta Nokian kanssa suunnittele. Yhteistyöhanke se vaan on. Elä pelkää!
Ei tässä Nokia pelota, vaan Ikaalinen.
Pyytäkää ensin kustannuslaskelmat kannattaako naapurikuntein kanssa
veljeillä? Ei ainakaan kuntaliitos kannata on itse on rikkaampi ja naapuri
on rutiköyhä. Ihmettelen minne kuntapäättäjien - kuntaministerien ja muiden
päättäjien kustannuslaskentataito on hävinnyt vai onko sitä koskaan ollutkaan.
Ainakin prof. Matti Wirenin ja Maria Solakiven kirjassa on kuntaliitoksista
Lounais-Suomessa aiheutunut paljon pelkkiä lisälaskuja ja maksuja.
Liitokset eivät kannata - byrokratia vaan lisääntyy ja herralauma kasva!!!!
Ja Nokiahan on täynnä ylivelkaisia lapsiperheitä ja punainen entinen kauppala jolla historiattomuus, ei siis missään mielessä kenenkään mieleinen liitos/yhteistyökumppani.
Mitä enemmän seuraa kunnalliselämää huomaa yhteistyösuhteitten kuntayhtymissä yms. ja taloudellisuuden tavoittelun mahdottomuuden samaan aikaan. Koko touhu menee vain vaikutusvallan kissanhännän vedoksi. Tässä suhteessa isomman kuntakokonaisuuden perustaminen on parempi kun mennään sentään samaan suuntaan ja myös veroäyrit tulee ja menee samaan kassaan..hoidetaan enemmän oikeita asioita kuin vaikutusvaltasuhteita. Parkanon- Jämijärven ja Kankaanpään seudulla on ollut hyvä draivi. Taitaa munat mennä kanojen edellä (Ikaalinen-H-kyrö).. Nokia ja Ylöjärvi ovat liian suuria kuntaliitoskumppaneita H-kyrölle. Ikaalinen on siinä suhteessa parempi mutta siinäkään ei saavuteta 20 000 as sotepiirirajaa kuten Parkano-Jämijärvi-Kankaanpää akselilla (21 000 as). Todelliset vaihtoehdot ovat vähissä H-kyrössä.. mielenkiinnolla odotan päättäjien avausta tai sen puutetta.
tarkkaan:
2 luku
Uudistuksen toteuttamisen keinot
5 §
Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen
"Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta."
Kysymys kuuluukin, että mitä on NOIN 20 000 asukasta. 18 000 asukastakin on NOIN 20 000, kun pikkuisen pyöristää tasalukemille.
Tuosta on muutenkin turha jankuttaa.
Oravainen/Vöyri-Maksamaa liitoskin sallittiin, vaikka asukkaita uudessa kunnassa on yhteensä vain 6800. Eikä lisää liitoksia luvassa.
On hyvä muistaa, että on hyviä esimerkkejä onnistuneista kuntaliitoksista. Yle uutisoi: "Viisi vuotta sitten tehty kuntaliitos sysäsi Rovaniemen kasvu-uralle. Rovaniemen kaupungin mukaan väestönkehitys lähti kasvuun, yritysten määrä lisääntynyt, työttömyys vähentynyt ja kaupungin talous saatu tasapainoon."
Ruotsissa on ollut 178 kuntaa jo vuodesta 1972. Hallinnoinnin sijaan on panostettu muihin asioihin. Tämä on tutkijoitten mukaan yksi tekijä jonka vuoksi he ovat aina selvinneet vähemmällä lamoista ja palutuneet nopeammin kasvu-uralle. Täällä oli pitkään 355 kuntaa mutta nyt on parikymmentä yhdistynynyt. Nyt oli aamulehdessä juttu Ruotsin menestystekijöistä ja siitä miksi emme ole yltäneet samaan vaikka täällä on ahkerampaa väkeä ja heikommin palkattu työväestö.
Ruotsissahan on sellainen malli, että kunnan sisällä voi olla useampi kaupunki. Eli kaupunki ei ole sama asia kuin kunta. Kaupunki on vain se mitä täällä kutsutaan taajama-alueeksi esim. Tampereen ympäristössä. Eli Teisko ei kuulu Ruotsin mallin mukaan Tampereen kaupunkiin, vaikka kuuluukin Tampereen kuntaan.
Esimerkkinä Jönköpingin kunta, jonka kaupunkeja ovat Jönköping, Huskvarna ja Granna. Myös Karskronan kunnassa on useampia kaupunkeja. Ruotsissahan kuntien rooli poikkeaa melkoisesti suomalaisesta mallista ja Ruotsissa on läänit jaettu maakäräjäkuntiin, joihin useimpiin kuuluu useampi kunta (poikkeus Gotlanti). Maakäräjäkunnilla on verotusoikeus ja joitain yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten terveydenhuolto. Ruotsissa on yhteensä 20 maakäräjäkuntaa, joten ne vastannevat kooltaan suomalaisia maakuntia.
Olet ymmärtänyt väärin. Ruotsissa landstingit ovat ylikunnallinen yhteistyö-elin tapaan Kainuun malli. Landstingetille kuuluu vastata koulutuksesta ja sairaanhoidosta alueellaan. Verotusoikeuden ja vaalien kautta landstinget on kuntien yläpuolella oleva toinen kuntataso, joka saa demokraattisen legitimaation suoraan kansalta. Suomessahan kuntayhtymien edustajat valitsee kuntien edustajat. Esim Eskilstunaan n. 90 000 as liitettiin 5 kuntaa 1972.
Kuntien tehtävät Ruotsissa vastaa paljolti Suomen kuntien tehtäviä, joten vertailu väkilukuun ja kuntien määrään on suoraan verrannollinen.
Tanskan mallia meille Suomeen on tyrkytetty. Siellä on 100 kuntaa nykyisin ja
Tanska on 8 kertaa pienempi kuin Suomi, väkiluku vähän suurempi kuin Suomessa.Siis meillä pitäisi olla 800 kuntaa!!! Onpa kummallista Tanskan mallia jos meillä pitäisi myös olla 100 kuntaa! Kenellä matematiikka pettää?
Suomeen kuntia!!!:lle:
Jos arvoisa nimimerkki ottaisi huomioon, että kunnallishallinnossa hallitaan ihmisiä eikä neliökilometrejä. Suomen laajimmat kunnat lienevät lähes koko Tanskan kokoisia. Kuntien yhdistämistä vastustavat lähinnä kepu ja ruotsalaiset, koska heidän osuutensa kunnallishallinnossa vähenisi. Euroopassa ovat todenneet, että Suomessa hallinto on lähes yhtä suuri kuin kymmenen kertaa väkirikkaammissa maissa. Tosiasiassa meillä riittäisi noin 60 - 70 kuntaa aluksi, myöhemmin vielä voisi vähentää. Kunnallishallinto kaipaa kovalla kädellä järkeistämistä, aluksi vaikkapa joka kolmas voitaisiin potkia pois suojatyöpaikoistaan eikä todella tärkeitten asioitten hoito muuta kuin parantuisi. Voisin pienellä rahalla ottaa sivuhommakseni Hämeenkyrön kunnan siivoamisen turhista rönsyistä.
Kysynkin: kenen matematiikka se todella pettää, ja on pettänyt vuosikymmeniä!!!
että kuinka kaukaa niitä hallintopalveluja täytyy lähteä hakemaan, jos kuntia on enää 70 ? Kyllä nytkin Viljakkalassa riemua revitään kun Ylöjärven keskustasta täytyy palvelut hakea.
Tulkaa jo siellä Viljakkalassa tälle vuosituhannelle. kaikki kunnan hallintopalvelut ovat niin lähellä kuin on lähin internetyhteydellä varustettu tietokone.
Turhaan sinä hevosta valjastat käydäksesi kunnantalolla asioimassa. Jätä
heppa talliin ja keitä kahveet. Kahvin tippuessa tietokone auki ja kaikki kunnan
hallintopalvelut ovat ulottuvillasi.
Helppoa!
Hallintopalvelu?palvelu, palvelija näiden määrähän pysyy on vakiona vaikka viiskuusikin kuntaa naitettaisiin yhteen, hallintoryhmää ja muuta päällystöä kovallakin palkalla jää sinne hoitamaan postinsa eläkkeelle saakka, ettei paljon kannatakkaan Kreikalle naureskella kun meidän kuntaliitoksia ruoditaan.
Kuten muuallakin tässä yhteiskunnassa näitä näkymättömän työn tekijöitä kun koulutetaan oikein yliopistoissa 0-tutkimuksia ja muuta niin "tähdellistä" tekemään mutta tuskin oikeasti palkkaansa ansaitsemaan ja saaden jotain oikeata aikaan meidän kaikkien yhteiseen hyvään.
Tärkeintä on että sos. ja terv palvelut säilyy lähellä mutta hallintopalvelut (rakennusluvat, toimenpideluvat yms) voi olla hieman etäämpänäkin sillä niitä tarvitaan vähän ja harvoin sekä niitä on mahdollista hakea myös netin kautta, jos kunnat vähän kehittävät palvelujaan. Vähemmän hallinnointia ja enemmän palveluja..
Joulupukkeja Suomenniemelle, että kykenevät kaikki toiveet täyttämään.
Kattokaa ny Parkano-Jvi- Kankaanpään suuntaan, miksi heillä onnistuu selvitystyö uuden kunnan perustamiseksi mutta täällä ei. Suomessa on 60-70 miljoonan asukkaan maan hallintorakenne. Kestävyysvaje ja huoltosuhteen muutos aiheuttaa tarpeen karsia turhaa hallinnointia kuntien vapaaehtoisin liitoksin.
Valtionosuuksien leikkauksia tulossa kunnille. Kylä tämä karsii joukkoa pakosti. Laaditaankohan uusi paras 2 hanke uudella hallituskaudella? Saas nährä. Hämeenkyrön vaihtoehdot näyttävät pieniltä. Vaikka Ikaalisten suuntaa ei nährä mielenkiintoisena on kuitenkin ainoa suunta joka ei ole ylisuuri suhteessa H-kyröön, joten vaikutusvaltaa jää tännekin.
Kyllä se paras 2 on tulolla ja valtionosuuksia leikataan nyt se varmistu.
Ei Nokiaan vaan pikemminkin Ylöjärveen...
Sastamalan kanssa liitos olisi kaikkein järkevin!!!
Ei Nokiaan mutta kun seuraa Ylöjärven palstaa "Terveyskeskus" ja Kurun vaiheita olen vakuuttunut, että se ei ole Hämeenkyrölle oikea tie. Oikeat vaihtoehdot ovat joko osa Suur-Tamperetta tai Suur-Kyröä / Sastamalaa mutta Ylöjärvi ja Nokia kannattaa jättää väliin.
Muuttuuko siinä H-kyrön vaikutusvalta uuden kunnan sisällä. Kannattaa miettiä viä muita kuntavaihtoehtoja..
Terkkari lopetetaan aivan varmasti, koska Hämeenkyrö on niin lähellä!
Onko erikoinen ajatus 3-tien nauhakaupungista? Kankanpää-Jämijärvi-Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö yhteensä 39 000 as. Se on varmasti poliittisesti helpompi niellä kun voimasuhteet ovat samat kunnittain, eikä mikään osa ole merkittävässä ylilyöntiasemassa. Ainakin kartalta katsoen järkevä kokonaisuus.
Vaan missä tuo nauha olisi... hah hah hah nauha....
Niin! Nauhakaupungilla kai tarkoitetaan yhtenäistä kaupunkimaista aluetta, jota tuolta metsäiseltä alueelta kai saa hakemalla hakea.
Niin mutta tavoitteena ei huonompi ajatus. Ei kaikkea saa valmiina vaan kyllä tarvitaan paikallista innovointia. itse asiassa nauhakaupunki tarkoittaa sitä ajatusta, että kaupunkimaista asutusta kasvatetaan tietoisesti nauhamaiseksi 3 -tien mukaisesti. Täytyy muistaa, että Suomen asukasmäärä voidaan sijoittaa Orimattilaan ja kolmeen sen naapurikuntaan, jos tavoitellaan Keski-Eurooppalaista asutustiheyttä.
Orimattilan ja sen kolmen naapurikunnan (valitsin Hollolan, Iitin ja Mäntsälän) yhteenlaskettu maapinta-ala on 2419,17 km2. Jos tämä alue asutettaisiin Pariisin väestöntiheydellä (=20696 as/km2), niin alueelle mahtuisi asumaan 50 miljoonaa ihmistä. Jos taas tavoiteltaisiin Kairon väestöntiheyttä (37136 as/km2), niin väkiluvuksi tulisi 90 miljoonaa...
Kysehän oli Keski-Euroopan keskimääräisestä väestötiheydestä, ei yksittäisen kaupungin. Kyllä Keski-Euroopassakin on maaseutua ja peltoja sekä metsiä.
Pitkät matkat kouluihin ja terveydenhoitoon ym. seuraavat varmasti siitä jos
pinta-aloiltaan suuret kunnat liitetään toisiin joko yhteistoimintaan tai kuntaliitoksiin - ehkä se on grynderien paratiisi, kun kaikki asuvat suuressa
kaupungissa saman pääkadun varrella 20-kerroksissa asunnoissa ja sieltä
lähtevät joka päivä hankkimaan leipänsä ja särpimensä kaukaa kymmenien
kilometrien päästä! - Ei Hämeenkadulla tai Hämeenkyrön, Ikaalisten ym pääraitilla paljon työpaikkoja kaikille ole - ja jos velaksi aletaan syödä ja
maaseutu kuivatetaan ja ajetaan alas - ollaan Kreikan tilanteessa nopeammin
kuin osataan edes kuvitella! - Velaksi syöminen on maan konkurssin alku!
Kaupunkilaiset ministerit eivät tajua että maaseutua ja eläviä kuntia tarvitaan!
Vielä on perustuslaki voimassa ja kuntalaki myös!
Kyllä se Ruotsissa toimii.. Tärkeintä on että panostetaan lähipalveluihin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolella ja samaan aikaan keskushallintoa kevennetään. Kyllä nuo kuntayhtymät on nähty. Kun on monta isäntää niin soppa on valmis ja tehokkuudesta ei kannata puhua. Yhden isännän malli, vahva peruskunta on järkevä.
Liitytään suoraan Tampereeseen vaan! Sitten ovat kokkareet tyytyväisiä.
Raimo Sailas, Kuntalehti 21.9., "Kommentteja Paras -hankkeesta"
"- Jo tällä hetkellä suurelle osalle kansalaisista on täysin epäselvää, mitkä ovat kuntien ja mitkä valtion tehtäviä. Näyttää siltä, että Paras-hankkeen tuloksena alkaa syntyä kummallisia tapoja organisoida palveluja. Tässä tehdään suuri karhunpalvelus demokratian kannalta, jos palvelut siirretään erilaisten kuntayhtymien, liikelaitosten ja piirien vastuulle.
Jos ajatellaan äänestysaktiivisuutta ja osallistumista, niin miten niitä voidaan edistää, kun oppineeltakin hämärtyy käsitys siitä, kuka vastaa mistäkin? Kuntapalvelut pitäisi uskaltaa rakentaa mahdollisimman paljon vahvan peruskunnan varaan. Maakunnissa kuulen selityksiä siitä, kuinka nämä erilaiset piirit ja yhtymät ovat vain viiden vuoden välivaihe. Mutta jos suuri muutos on edessä, niin eikö kannattaisi ottaa pitempi loikka samantien?"
Kohti vahvaa uutta peruskuntaa. Eikö Ikaalistesten kanssa kannata jo aloittaa neuvottelut. Jossain vaiheessa se kuitenkin tulee.. 2013 loppuu porkkanarahatkin. Turha on haikailla Treeseen, sillä maantieteellinen etäisyys jo sen sanoo, ettei ole järkevää.
Kiikoisten kunta etsii epätoivoisesti parempaa kuntaa jonka kanssa voisi liittyä. Nykyiset rajakunnat on jo katsottu, eikä ne kelpaa.
Kiikoinen on virkeä satakuntalainen kunta, ja kaipaisi nyt jotakin reilua, iloista ja virkeää kuntaa seuralaisekseen tästä eteenpäin.
Kuntajakolaki edellyttää yhä maarajaa. Kiikoinen voi ottaa Lavian kumppanikseen, ellei emäpitäjä käy.
liitos Tampereeseen ainut ja oikea suunta. Sinnehän me kannetaan vaurautta jo muutenkin asioimalla siellä usein.
Kyllä sitä voi yrittää mutta ei kannata pettyä ellei onnistu. Kuntalaistilaisuudessa taannoin kuntalaiset oli Ikaalisten kannalla. Tuskin mielipide on muuttunut. Tosin eihän se täyttänyt edes paras-vaatimuksia ja vielä vähemmän vahvan perus kunnan vaadetta..
Tännehän haluaisi kaikki Treen rikkaat muuttaa ja rakentaa oman luksus bungalovinsa kauniiseen kansallismaisemaan. Pulit pakkosiirtäisimme hervantaan pois normaaleitten työssäkäviöitten riesana pyörimästä. Siellä he joisivat keppanaa kultturisesti rikkaassa ilmapiirissä. Hyvää se tekisi niille.