Österbotten

Ioni¤

Saattaahan olla niin, ettei avaus edes tänne kuulu ja joutuu siirretyksi "iltakoulun penkille". Silti olisi ihan mukava teema turista hieman ruotsinkielisen Pohjanmaan elinkeinorakenteesta, joka ei herra paratkoon ole pelkkää turkistarhausta ja tomaatinviljelyä, kuten täällä tunnutaan esittävän. Sekä suomenkielisellä Pohjanmaalla että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on vankka pienyrittäjyysperinne, joka on tuonut varsin monipuolisen teollisen rakenteen alueelle.

140

624

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ioni¤

      Tämä viesti sai alkunsa siitä, että viikko sitten julkaistun selvityksen mukaan Pohjanmaalla on Manner-Suomen pienin työttömyysaste 5,6 % (koko maa 8,6 %).

      Maakunnittain mainittakoon työttömyysprosentit pienet maan keskiarvon alittavat työttömyysprosentit myös Etelä-Pohjanmaalla (7,3) ja Keski-Pohjanmaalla (7,6). Pohjaalaisen yrittämisen henki ja sen tulokset ansaitsevat hatunnoston. Ahvenanmaan työttömyysaste on 2,6 % ja Uudenmaa 6,7 % minkä jälkeen tulivat pohjalaiset.

      Pohjanmaa koostuu maakunta-alueena suurimmalta osin kaksikielisistä tai yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista.

    • Hah..hah..hah..

      " Pohjanmaa koostuu maakunta-alueena suurimmalta osin kaksikielisistä tai yksikielisesti ruotsinkielisistä kunnista. "

      Kumpi on suurimmalta osin suurempi, kaksikielinen vai yksikielinen Pohjamaa.
      Sanahelinää, toiselta nimeltään paskanjauhantaa..!

      • Ioni¤

        Se on vaan niin, että maakunnat ovat nykyään aluehallinnollisia toiminnallis-taloudellisia alueita, joita maassa on 19 kappaletta. Pohjanmaa on yksi näistä ja se muodostuu 16 kunnasta.Tuon maakunnan asukkaista noin 51 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään ja yksinomaan suomenkielinen on Laihian ja Vähäkyrön seutu

        Lue tuosta mitä hallinnollinen maakuntakäsite tarkoittaa nykyään:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat

        Ehkä havaitsit sen tekstiinikin, jossa mainitsin myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan työllisyysasteet. Historiallinen Pohjanmaa on asia erikseen mutta aluehallinnon jaossa Pohjanmaalla on 4 eri maakunta-aluetta.


      • Huomautus!
        Ioni¤ kirjoitti:

        Se on vaan niin, että maakunnat ovat nykyään aluehallinnollisia toiminnallis-taloudellisia alueita, joita maassa on 19 kappaletta. Pohjanmaa on yksi näistä ja se muodostuu 16 kunnasta.Tuon maakunnan asukkaista noin 51 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään ja yksinomaan suomenkielinen on Laihian ja Vähäkyrön seutu

        Lue tuosta mitä hallinnollinen maakuntakäsite tarkoittaa nykyään:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat

        Ehkä havaitsit sen tekstiinikin, jossa mainitsin myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan työllisyysasteet. Historiallinen Pohjanmaa on asia erikseen mutta aluehallinnon jaossa Pohjanmaalla on 4 eri maakunta-aluetta.

        Pohjanmaan maakunta on täysin keinotekoinen alue, joka muodostettiin tietysti RKP:n ja surujen vaatimuksesta. Syynä oli tietysti se, että saatiin niin luotua suruenemmistöinen hallintoalue.

        Tosiasiassa Pohjanmaalla on yksi maakunta liikaa. Mutta surujohtajathan eivät koskaan ole välittäneet kokonaisedusta, vaan pelkästään surujen edusta.


      • Ioni¤
        Huomautus! kirjoitti:

        Pohjanmaan maakunta on täysin keinotekoinen alue, joka muodostettiin tietysti RKP:n ja surujen vaatimuksesta. Syynä oli tietysti se, että saatiin niin luotua suruenemmistöinen hallintoalue.

        Tosiasiassa Pohjanmaalla on yksi maakunta liikaa. Mutta surujohtajathan eivät koskaan ole välittäneet kokonaisedusta, vaan pelkästään surujen edusta.

        Voipihan olla noin, vaikka kielellisesti se on yhtenäinen alue. Mutta pointti avauksessani on se, että tuon alueen (oli keinotekoinen tai ei) teollinen rakenne on monipuolinen ja sen talous on paremmassa jamassa kuin muun Suomen.


      • mick mosu vas ho ään
        Ioni¤ kirjoitti:

        Voipihan olla noin, vaikka kielellisesti se on yhtenäinen alue. Mutta pointti avauksessani on se, että tuon alueen (oli keinotekoinen tai ei) teollinen rakenne on monipuolinen ja sen talous on paremmassa jamassa kuin muun Suomen.

        Ja sen on sellaisten yrittäjien kuten Veijo Karppisen joka oli kolmentoista muun suomenkielisen kanssa perustamassa Vaconia eikä sinun jumaloimasi närpes tollojen jotka tomattia viljellöö ja serkkua nusssii.


    • Kustaa V:n

      Jaahas. Varman sinun mielestäsi Jakobstadin metsäteollisuus ja makkaratuotanto on "monipuolista teollisuus rakennetta". Vene veistämönhän sinne perusti suomenkielinen.

      Vaasassakin svekkojen suurin työnanataja on yllätys yllätys ei teolisuus vaan VALTIO!

      • 3300 valtiolla Vaasa

        .

        sitä sanotaan työpaikka "omavaraisuudeksi" kun 3300 on valtiolla töissä Vaasassa

        .


      • äl sual myök vierntm
        3300 valtiolla Vaasa kirjoitti:

        .

        sitä sanotaan työpaikka "omavaraisuudeksi" kun 3300 on valtiolla töissä Vaasassa

        .

        Ei vaan sitä sanotaan loisimiseksi. Mutta mitäpä muutakaan närpesjunteilta voi odottaa jotka oman kuntansa kotisivuilla kirjoittavat olevansa "ylvästä vanhaa kulttuuriseutua" vaikka kyseinen tuppukylä perustettiin virallisesti vasta 1867. Sitä ennen siellä asui joku kymmenen svekkoa jotka toisiaan insestien lakien mukaan nussiessaan kasvattivat väestön kahdeksaaantuhtanteen.

        Sotiinhan nämä hyödyttömät sontasäkit myös kieltäytyivät osallistumasta yhtä suurella panoksella kuin muut kunnat.


      • Ioni¤
        3300 valtiolla Vaasa kirjoitti:

        .

        sitä sanotaan työpaikka "omavaraisuudeksi" kun 3300 on valtiolla töissä Vaasassa

        .

        Sitäpä en osaa sanoa, mikä on "svekojen" osuus valtion henkilöstöstä. Vaasa aluehallintokeskuksena kerää virastoja ja tuomioituimia kärpäspaperin lailla. Vaasassa on erityisenä henkilöstömäärän lisääjinä muun muassa Vaasan hovioikeus, Vaasan hallinto-oikeus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ELY-keskus ja Vaasan vankila - tässä vain muutamia valtion organisaatioita mainitakseni. Lukuunhan ei sisältyne Vaasan Yliopiston henkilöstöä, joka aiemmin luettiin valtion henkilöstöön.

        Olisi muuten hyvä verrata Vaasan valtion henkilöstömäärää Kuopion vastaavaan. Kuopio synnyttänee vastaavan valtion hallinnon "pullistumapisteen".

        Mutta edelleenkin, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvä taloudellinen tila ei selity tuilla. Muutoinhan Kainuu ja Lappi olisivat Suomen taloudellisesti menestyvintä ja työllistyneintä aluetta. Pohjalaanen yrittämisen perinne on yksi tekijä, joka on synnyttänyt hyvät tuotantorakenteen ja monipuolisen teollisuuden. Kuten Jurvan mies totesi: "Keskinkertaasta koitetahan, mutta tuloo väkisellä riimaa" Taitaa olla pohjalaiselle kielestä riipumatta asennetta mukana.

        Muuten ei se pelkästään tomaatinviljelyä ole Närpiössä. Raskaan kaluston automiehille ovat varmaan tuttuja närpiöläiset tuotemerkit Närkö ja NTM. Kuulemma alansa markkinajohtajia,

        Mutta asiasta kolmanteen. Sinänsä voi kysyä ympäristölliseltä näkökannalta, onko kasvihuonekasvisten tuottaminen Suomessa mielekästä.


      • sim7966
        äl sual myök vierntm kirjoitti:

        Ei vaan sitä sanotaan loisimiseksi. Mutta mitäpä muutakaan närpesjunteilta voi odottaa jotka oman kuntansa kotisivuilla kirjoittavat olevansa "ylvästä vanhaa kulttuuriseutua" vaikka kyseinen tuppukylä perustettiin virallisesti vasta 1867. Sitä ennen siellä asui joku kymmenen svekkoa jotka toisiaan insestien lakien mukaan nussiessaan kasvattivat väestön kahdeksaaantuhtanteen.

        Sotiinhan nämä hyödyttömät sontasäkit myös kieltäytyivät osallistumasta yhtä suurella panoksella kuin muut kunnat.

        et löydä yhtään kuntaa Suomenmaasta joka olisi perustettu ennen 1860. Koska kuntia sitä ennen ei ollut. Jos vähän tuntisit maan historia niin tietäisit että Nerpies, Mustasaar ja Pedersor olivat Pohjanmaan annikon keskiaikaiset alueet eikä ihan rannalla sijaitsesva Isokyrö


    • Hurrendal

      Somalien työttömyys saataisiin ratkaistua RKPeen konseptia käyttäen. Pakkosomalia joka kouluun, ala-asteelta yliopistoon, opettajia tarvittaiisiin roppakaupalla. Omat TV-kanavat, joihin tietenkin tekstitys suomeksi. Joka lippu ja lappu hallintopuolella myös somaliaksi, voi sitä kääntäjien määrää. Tietenkin myös omat koulut, joissa tottakai aina saisi opiskella myös somaliaa taitavat suomenkieliset, pieni kielikoe täytyisi tietenkin tehdä siinä ensin. Ihan pienen pienet kiintiöt suomalaisten yliopistoon sinne lääkäri ja oikeustietteellisen puolelle, koska täytyyhän maassa olla somaliaa puhuvia lääkäreitä ja asianjajia, putkimies-, siivous- ja rakennuspuolella ei niitä kiintiöitä nyt ihan pakolla tarvitse olla. Joka virastoon kykkimään yksi somaliankielinen, ihan vain siltä varalta, että jos vaikka juuri tänään kävelee sisään somali, joka ei halua juuri silloin puhua suomea. Ehkä tosin täytyisi kuljettaa enemmän somalialaisi Suomeen, koska kyseinen tapa työllistää enemmän kuin meillä on työllistettäviä somaleita.

    • Ioni¤

      Kannattaa tutustua asioihin.

      Teollisuuden bkt-osuus Pohjanmaalla on puolitoistakertainen muuhun maahan verraten.

      Pohjanmaan teollisuuden bkt-osuudet toimialoittain ovat

      Sähkötekniikka 42 %, koneet ja laitteet 30 %, metalliteollisuus 8 %, kemian teollisuus 8 %, elintarviketeollisuus 4 %, kulkuneuvojen valmistus 3 %, massa- ja paperiteollisuus 2 %.

      Osuudet työvoimasta ovat

      Koneet ja laitteet 2 1%, sähkötekniikka 17 %, metalliteollisuus 15 %, kemia 9 %, elintarvike 9 %, kulkuneuvot 9 %, massa- ja paperiteollisuus 5 %, graafisen alan teolliussu 4 %, puutavara 4 %, tekstiili - ja vaatetus sekä muut 2 %.

      Varsin yksinpuoliseksi teolliuuden rakennetta en sanoisi.

      Lähde: Pohjanmaan ELy-keksuksen aluetalouskatsaus

      • Freudenthal

        Vaasa nostaa tilastoja joten turhaan yrität. Närpiössä, Körnäsissä ja Luodossa alkutuotanto on kuitenkin suurin elinkeino. Vai väitätkö että närpes maajusseilla on ihan omat ABB ja Fortumit siellä.

        Vaasan asukkaista enemmistö on suomenkielisiä.


      • Närpöö klopit:!1
        Freudenthal kirjoitti:

        Vaasa nostaa tilastoja joten turhaan yrität. Närpiössä, Körnäsissä ja Luodossa alkutuotanto on kuitenkin suurin elinkeino. Vai väitätkö että närpes maajusseilla on ihan omat ABB ja Fortumit siellä.

        Vaasan asukkaista enemmistö on suomenkielisiä.

        .

        nehän menee ruottiin töihin

        Vain mummot ja paapat jää

        .


      • Cusmar
        Närpöö klopit:!1 kirjoitti:

        .

        nehän menee ruottiin töihin

        Vain mummot ja paapat jää

        .

        Luotettavien lähteiden (Vasabladet) mukaan Suomesta löytyi vielä tänä vuonna 4000 kpl ummikkoruotsinkielisiä - vanhempaa porukkaa, joten tilasto ei ole "pitävä".
        Voiko noiden hupenevan 4000 kappaleen ympärille rakentaa ruotsinkielinen Suomi?
        Pelottavaa - Huikeata - Kamalaa


      • kir käs pain geel er
        Närpöö klopit:!1 kirjoitti:

        .

        nehän menee ruottiin töihin

        Vain mummot ja paapat jää

        .

        haahaha närpesloisetko jossain Kiirunan malmikaivoksilla louhimassa. Ei onnistu näiltä uiveloilta sellainen.


    • Syy löytyy!

      Pohjanmaaa on sekä Keskustan ja RKP:n tukialuetta. Nuo kaksi puoluetta ovat istuneet eniten hallituksessa viimeisen 30 vuoden aikana.

      Ja siltarumpu-politiikka on pyörinyt koko ajan maksimiteholla. Nuo puolueet ovat ohjanneet valtion resursseja alueelle suhteettomasti.

      Tottakai sen pitää jossain näkyä!

      • Loppuvatko valheet?

        Höpö, höpö!

        http://www.sydin.fi/Story/?linkID=156093

        Närpiön työttömyysaste on 3 %, lieneekö maan matalin? Ja mamuja on runsaasti. Ja kaikki töissä, osa omina yrittäjinäkin. Pohjoisessa naapurissa sijaitsevan Korsnäsin työttömyysprosentti on 3,5 %. Etelässä sijaitsevassa naapurissa, Kaskisissa, jossa suomenkielinen enemmistö työttömyysprosentti on yli 16 %! Sekä Närpiössä että Korsnäsissa on hyvin monipuolinen elinkeinoelämä. Ja ennen kaikkea yksitysyrittäjyyttä! On maahantuontia ja muuta kaupallista toimintaa, konepajateollisuutta, puusepänteollisuutta ja sitten tietenkin sitä puutarha- ja elintarviketeollisuutta. Samalla kuitenkin maan ehkä kaikkein teollisin ja suurin kasvihuoneyrittäjä Jorma Mustakoski (eihän kuulosta hurrilta??) toimii Kaskisissa, jossa mainittu 16 %:n työttömyys. Ei siis kelvannut tämä kasvihuone-elinkeino työttömyyden (laiskuuden) selittäjäksi.

        http://www.puutarha-sanomat.net/uutiset/index.asp?Nro=873

        Mitähän valheita fenno nyt seuraavaksi keksii??


      • Hyvä näin!
        Loppuvatko valheet? kirjoitti:

        Höpö, höpö!

        http://www.sydin.fi/Story/?linkID=156093

        Närpiön työttömyysaste on 3 %, lieneekö maan matalin? Ja mamuja on runsaasti. Ja kaikki töissä, osa omina yrittäjinäkin. Pohjoisessa naapurissa sijaitsevan Korsnäsin työttömyysprosentti on 3,5 %. Etelässä sijaitsevassa naapurissa, Kaskisissa, jossa suomenkielinen enemmistö työttömyysprosentti on yli 16 %! Sekä Närpiössä että Korsnäsissa on hyvin monipuolinen elinkeinoelämä. Ja ennen kaikkea yksitysyrittäjyyttä! On maahantuontia ja muuta kaupallista toimintaa, konepajateollisuutta, puusepänteollisuutta ja sitten tietenkin sitä puutarha- ja elintarviketeollisuutta. Samalla kuitenkin maan ehkä kaikkein teollisin ja suurin kasvihuoneyrittäjä Jorma Mustakoski (eihän kuulosta hurrilta??) toimii Kaskisissa, jossa mainittu 16 %:n työttömyys. Ei siis kelvannut tämä kasvihuone-elinkeino työttömyyden (laiskuuden) selittäjäksi.

        http://www.puutarha-sanomat.net/uutiset/index.asp?Nro=873

        Mitähän valheita fenno nyt seuraavaksi keksii??

        Toisin sanoen, naapurit Närpiö ja Korsnäs elättävät verorahoillaan näitä Etelänaapurissa sijaitsevia luusereita. Ja näin tekevät varmaan mielellään! Heikkoja ja sairaita kuuluukin aina auttaa!


      • Mikä fennoa motivoi?
        Hyvä näin! kirjoitti:

        Toisin sanoen, naapurit Närpiö ja Korsnäs elättävät verorahoillaan näitä Etelänaapurissa sijaitsevia luusereita. Ja näin tekevät varmaan mielellään! Heikkoja ja sairaita kuuluukin aina auttaa!

        Miksi netti fennoa ei työnteko kiinnosta? Luulisi olevan monin verroin mielenkiintoisempaa tehdä jotain hyödyllistä ja saada siitä palkkaa, kuinikuisesti ruikuttaa ja valittaa.!


      • Surullista!!
        Mikä fennoa motivoi? kirjoitti:

        Miksi netti fennoa ei työnteko kiinnosta? Luulisi olevan monin verroin mielenkiintoisempaa tehdä jotain hyödyllistä ja saada siitä palkkaa, kuinikuisesti ruikuttaa ja valittaa.!

        Olipa harvinaisen turha kysymys! Mikä fennoa motivoi!?? Fennoa ei motivoi mikään, fennon elämä on täynnä pelkkää tyhjyyttä. Ei tehtäviä, ei ystäviä, ei tavoitteita, ei mitään! Se on fennon elämä. Elämä täynnä tyhjyyttä alkaa hyvinkin pian muistuttaa kuolemaa. Ilmankos fennot johtavatkin maailman itsemurhatilastoja!!


      • eor tuol kir kou his
        Loppuvatko valheet? kirjoitti:

        Höpö, höpö!

        http://www.sydin.fi/Story/?linkID=156093

        Närpiön työttömyysaste on 3 %, lieneekö maan matalin? Ja mamuja on runsaasti. Ja kaikki töissä, osa omina yrittäjinäkin. Pohjoisessa naapurissa sijaitsevan Korsnäsin työttömyysprosentti on 3,5 %. Etelässä sijaitsevassa naapurissa, Kaskisissa, jossa suomenkielinen enemmistö työttömyysprosentti on yli 16 %! Sekä Närpiössä että Korsnäsissa on hyvin monipuolinen elinkeinoelämä. Ja ennen kaikkea yksitysyrittäjyyttä! On maahantuontia ja muuta kaupallista toimintaa, konepajateollisuutta, puusepänteollisuutta ja sitten tietenkin sitä puutarha- ja elintarviketeollisuutta. Samalla kuitenkin maan ehkä kaikkein teollisin ja suurin kasvihuoneyrittäjä Jorma Mustakoski (eihän kuulosta hurrilta??) toimii Kaskisissa, jossa mainittu 16 %:n työttömyys. Ei siis kelvannut tämä kasvihuone-elinkeino työttömyyden (laiskuuden) selittäjäksi.

        http://www.puutarha-sanomat.net/uutiset/index.asp?Nro=873

        Mitähän valheita fenno nyt seuraavaksi keksii??

        Alkutuotantoa siellä Närpiössä on enimmäkseen. Puusepänteollisuus rajoittuu lähinnä patjojen valmistukseen eikä konepajateollisuuskaan mitään merkittävää ole joten lopeta se valehtelu ja puhu loisiva maajussi edes kerran totta kurjan mitättömän elämäsi aikana.


      • juu juur ggel er
        Hyvä näin! kirjoitti:

        Toisin sanoen, naapurit Närpiö ja Korsnäs elättävät verorahoillaan näitä Etelänaapurissa sijaitsevia luusereita. Ja näin tekevät varmaan mielellään! Heikkoja ja sairaita kuuluukin aina auttaa!

        Siksikö Närpiö saa eniten maataloustukea Suomessa. Jotta voi elättää muita? hahaha kyllä näkyy että on "rotupuhtaus" pilannut loput närpes nuuska aivoistasi.


      • svek tor lkirtj
        Surullista!! kirjoitti:

        Olipa harvinaisen turha kysymys! Mikä fennoa motivoi!?? Fennoa ei motivoi mikään, fennon elämä on täynnä pelkkää tyhjyyttä. Ei tehtäviä, ei ystäviä, ei tavoitteita, ei mitään! Se on fennon elämä. Elämä täynnä tyhjyyttä alkaa hyvinkin pian muistuttaa kuolemaa. Ilmankos fennot johtavatkin maailman itsemurhatilastoja!!

        Mikä motivoi kaltaistasi traktorilla ajavaa serkkuaan nussivaan pohjanmaalaista loiseläjää.

        Kateus ja viha! Viha siitä että maine, kuuluisuus, merkittävät saavutukset ja miljoonat jäi saamatta. Viha siitä että jollain Kimi Räikkösellä, Mika Häkkisellä, Teemu Selänteellä tai jopa Tommi Mäkisellä menee miljoona kertaa paremmin.

        Viha siitä ettei selviäsi päivääkään ilman JÄTTIMÄISIÄ EU:n ja Suomen valtion maataloustukia sekä TE-keskuksen tukia!

        Se motivoi pohjanmaalaista svekko junttia!

        Juntin oppi-isä on apteekkarin poika tunnettu Freudenthal!


      • saul hi ero purit xz
        Mikä fennoa motivoi? kirjoitti:

        Miksi netti fennoa ei työnteko kiinnosta? Luulisi olevan monin verroin mielenkiintoisempaa tehdä jotain hyödyllistä ja saada siitä palkkaa, kuinikuisesti ruikuttaa ja valittaa.!

        Ja ennen kuin närpestollo otat jonkun Vincent Manngardin esimerkiksi jostain närpiöläisestä "ylivertaisuudesta" niin muistuttaisin että Yhdysvaltoihin on ympäri Eurooppaa muuttanut ihmisiä. Luulajasta muun muassa Nordstrom. Toisilla on tullut menestystä ja toisilla taas ei. Ei se tarkoita että mikään tietty ryhmä tai tietyltä alueelta muuttanut henkilö pärjäisi muita paremmin.

        SitäpaitsI Manngardin varallisuutta sopii epäillä. Veikkaan että tavallinen pikkuporvari svekko jolla on keltainen neste noussut päähän. Siis paikallinen mitättömyys jota ei kukaan USA:ssa tunne toisin kuin Mike Markkulan joka rahoitti Applen perustamisen.


      • Loppuiko logiikka?
        Loppuvatko valheet? kirjoitti:

        Höpö, höpö!

        http://www.sydin.fi/Story/?linkID=156093

        Närpiön työttömyysaste on 3 %, lieneekö maan matalin? Ja mamuja on runsaasti. Ja kaikki töissä, osa omina yrittäjinäkin. Pohjoisessa naapurissa sijaitsevan Korsnäsin työttömyysprosentti on 3,5 %. Etelässä sijaitsevassa naapurissa, Kaskisissa, jossa suomenkielinen enemmistö työttömyysprosentti on yli 16 %! Sekä Närpiössä että Korsnäsissa on hyvin monipuolinen elinkeinoelämä. Ja ennen kaikkea yksitysyrittäjyyttä! On maahantuontia ja muuta kaupallista toimintaa, konepajateollisuutta, puusepänteollisuutta ja sitten tietenkin sitä puutarha- ja elintarviketeollisuutta. Samalla kuitenkin maan ehkä kaikkein teollisin ja suurin kasvihuoneyrittäjä Jorma Mustakoski (eihän kuulosta hurrilta??) toimii Kaskisissa, jossa mainittu 16 %:n työttömyys. Ei siis kelvannut tämä kasvihuone-elinkeino työttömyyden (laiskuuden) selittäjäksi.

        http://www.puutarha-sanomat.net/uutiset/index.asp?Nro=873

        Mitähän valheita fenno nyt seuraavaksi keksii??

        Miten tuo litaniasi muka kumoaisi kommentin, johon vastasit?

        Sehän päinvastoin tukee sitä! Nuo kaikki ovat massiivisen "aluepolitiiikan" tulosta.


      • Ja totuus on
        Loppuvatko valheet? kirjoitti:

        Höpö, höpö!

        http://www.sydin.fi/Story/?linkID=156093

        Närpiön työttömyysaste on 3 %, lieneekö maan matalin? Ja mamuja on runsaasti. Ja kaikki töissä, osa omina yrittäjinäkin. Pohjoisessa naapurissa sijaitsevan Korsnäsin työttömyysprosentti on 3,5 %. Etelässä sijaitsevassa naapurissa, Kaskisissa, jossa suomenkielinen enemmistö työttömyysprosentti on yli 16 %! Sekä Närpiössä että Korsnäsissa on hyvin monipuolinen elinkeinoelämä. Ja ennen kaikkea yksitysyrittäjyyttä! On maahantuontia ja muuta kaupallista toimintaa, konepajateollisuutta, puusepänteollisuutta ja sitten tietenkin sitä puutarha- ja elintarviketeollisuutta. Samalla kuitenkin maan ehkä kaikkein teollisin ja suurin kasvihuoneyrittäjä Jorma Mustakoski (eihän kuulosta hurrilta??) toimii Kaskisissa, jossa mainittu 16 %:n työttömyys. Ei siis kelvannut tämä kasvihuone-elinkeino työttömyyden (laiskuuden) selittäjäksi.

        http://www.puutarha-sanomat.net/uutiset/index.asp?Nro=873

        Mitähän valheita fenno nyt seuraavaksi keksii??

        Ei sentään, mitkä ovat kaikenlaisten tukien osuus kyseisissä kunnissa. Loppuuko sähkövalo jos valtion tuet loppuu.? Jos kaikki elinkeinoelämä on tukien varassa niin loppuu varmasti. Te olette kuin Venäjällä, tehdään töitä olevinaan, tukien tähden..! Väitän että olette laiskempia keskimäärin , kuin suomenkielinen työtön..!


    • Cusmar

      Otetaan vaikka tämä. Thors järjestää muuten kuoleville pienille surukunnille valtion rahaa. On luvannut jo monelle ja jo odottelevat niitä 9000 mamuja, joilla kunta rahoitetaan.

      Muutaman vuoden kuluttua - Kirstinmäessä/Matinkylässä/Suvelassa tavataan.

    • Jyvää vakoon

      OK. Jos tukia maksetaan niin tulokiakin on syntynyt. Mistä johtuu se, että paljon isommat aluetuet saavat Itä-suomen ja Lapin alueet kärsivät massatyöttömyydestä mutta Pohjanmaa ei.

      Ihmetelkää asiaa!

      • Hyvin menee, mutta m

        Närpiössä siis työttömyys prosentii 3,0 ja Korsnäsissa 3,5, maan matalimpia, vaikka molemmissa kunnissa paljon maahanmuuttajia. "Sattumoisin" myös maan korkein yritystiheys, yksityisyrittäjiä!! Mikä lienee itänaapurin, täysin suomenkielisen ja täysin samoissa ulkoisissa olosuhteissa elävän Teuvan työttömyysprosentti ja maahanmuuttajaluku?? Uteliaisuudesta vain kyselen, vaikka vahvasti aavistan miten surkeita lukuja on tarjoilla! Toiset osaavat ja toiset ovat vain ns. toistaitoisia, avuttomia, osaamattomia, eivät innostu mistään, pessimistejä!! Tylsää, tylsää, tylsää, tylsää....!


      • Hyi Junttilaa!
        Hyvin menee, mutta m kirjoitti:

        Närpiössä siis työttömyys prosentii 3,0 ja Korsnäsissa 3,5, maan matalimpia, vaikka molemmissa kunnissa paljon maahanmuuttajia. "Sattumoisin" myös maan korkein yritystiheys, yksityisyrittäjiä!! Mikä lienee itänaapurin, täysin suomenkielisen ja täysin samoissa ulkoisissa olosuhteissa elävän Teuvan työttömyysprosentti ja maahanmuuttajaluku?? Uteliaisuudesta vain kyselen, vaikka vahvasti aavistan miten surkeita lukuja on tarjoilla! Toiset osaavat ja toiset ovat vain ns. toistaitoisia, avuttomia, osaamattomia, eivät innostu mistään, pessimistejä!! Tylsää, tylsää, tylsää, tylsää....!

        Kyllä Närpiö ja Korsnäs ovat ehdottomasti tämän maan elinvoimaisimpia kuntia, joista muiden kannattaisi ottaa mallia. En väitä, että johtuu kielestä, vaan se johtuu paikallisesta yhteishengestä ja kulttuurista. Ei ole yhteensattuma, että näillä seuduilla ihmisten elinikä on myös maan pisin. Huolehditaan toisistaan. Samasta syystä johtuu, että maahanmuuttajien kotouttaminen on mennyt suunnattoman paljon paremmin kuin missään muualla Suomessa. Ovat näillä seuduilla jo tärkeä yhteiskunnan tukipilari. Ei pelkästään yrittäjinä ja veronmaksajina, vaan myös vanhusten ja lasten huollossa sekä paikallisen elinkeinoelämän ammattilaisina, esimerkiksi konepajateollisuuden luokkahitsareina ja huippu CNC-koneistajina. Toisaalta, onhan selvä, että kielikin on tärkeä kulttuurin osa!

        Verratkaapa vaikka Helsingin Itäkeskukseen, jossa mamut roikkuvat toimettomina päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen vuo......Eikä kukaan välitä hevon paskankaan vertaa. Vika on tuskin mamuissa! Helsinki ja Peräkyläjunttila ovat molemmat yhtä karmeita paikkoja ihmiselle elää!! Helsinki oli aikanaan ihan hyvä paikka, mutta peräkylän saamattomat metsäjuntit ovat senkin onnistuneet apaattisuudellaan tuhoamaan.


      • Ioni¤
        Hyi Junttilaa! kirjoitti:

        Kyllä Närpiö ja Korsnäs ovat ehdottomasti tämän maan elinvoimaisimpia kuntia, joista muiden kannattaisi ottaa mallia. En väitä, että johtuu kielestä, vaan se johtuu paikallisesta yhteishengestä ja kulttuurista. Ei ole yhteensattuma, että näillä seuduilla ihmisten elinikä on myös maan pisin. Huolehditaan toisistaan. Samasta syystä johtuu, että maahanmuuttajien kotouttaminen on mennyt suunnattoman paljon paremmin kuin missään muualla Suomessa. Ovat näillä seuduilla jo tärkeä yhteiskunnan tukipilari. Ei pelkästään yrittäjinä ja veronmaksajina, vaan myös vanhusten ja lasten huollossa sekä paikallisen elinkeinoelämän ammattilaisina, esimerkiksi konepajateollisuuden luokkahitsareina ja huippu CNC-koneistajina. Toisaalta, onhan selvä, että kielikin on tärkeä kulttuurin osa!

        Verratkaapa vaikka Helsingin Itäkeskukseen, jossa mamut roikkuvat toimettomina päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen vuo......Eikä kukaan välitä hevon paskankaan vertaa. Vika on tuskin mamuissa! Helsinki ja Peräkyläjunttila ovat molemmat yhtä karmeita paikkoja ihmiselle elää!! Helsinki oli aikanaan ihan hyvä paikka, mutta peräkylän saamattomat metsäjuntit ovat senkin onnistuneet apaattisuudellaan tuhoamaan.

        Kieli vaan itsessään ole selittävä tekijä vaan paikkakunnan henkinen ilmapiiri ja suhde yrittämiseen.

        Etelä-Pohjanmaalta voisi eräänlaisena verrokkina tuoda esille Härmänmaan alueen eli nykyisen laajentuneen Kauhavan kaupungin (aiemmin Kauhava, Lapua, Alahärmä ja Ylihärmä), jossa on varsin alhainen työttömyysaste, ä. Alueella on varsin vankka yrittäjyyden perinne, joka on synnyttänyt vankan metalliteollisuuden. Ylihärmän työpaikkaomavaraisuus oli taannoin maan korkeimpia,

        Kyllä tälläinen yritysperinne synnyttää hyviä tuloksia oli kieli suomi eli ruotsi.

        Mutta ei pidä aliarvioida työn saavutuksia pelkästään siksi, että sen ovat saaneet aikaan ruotsinkielisessa pitäjässä. Se oli avaukseni pointti


      • Hyvin menee
        Ioni¤ kirjoitti:

        Kieli vaan itsessään ole selittävä tekijä vaan paikkakunnan henkinen ilmapiiri ja suhde yrittämiseen.

        Etelä-Pohjanmaalta voisi eräänlaisena verrokkina tuoda esille Härmänmaan alueen eli nykyisen laajentuneen Kauhavan kaupungin (aiemmin Kauhava, Lapua, Alahärmä ja Ylihärmä), jossa on varsin alhainen työttömyysaste, ä. Alueella on varsin vankka yrittäjyyden perinne, joka on synnyttänyt vankan metalliteollisuuden. Ylihärmän työpaikkaomavaraisuus oli taannoin maan korkeimpia,

        Kyllä tälläinen yritysperinne synnyttää hyviä tuloksia oli kieli suomi eli ruotsi.

        Mutta ei pidä aliarvioida työn saavutuksia pelkästään siksi, että sen ovat saaneet aikaan ruotsinkielisessa pitäjässä. Se oli avaukseni pointti

        Jep. Närpiön konepajateollisuudessa, mm. raskaan kuljetuskaluston tehtailla ja jätehuoltoautotehtaalla tosin käy töissä paljon ihmisiä myös suomenkielisistä naapurikunnista. Ihmetyttää vain, että suomenkielisissä naapurikunnissa on niin paljon vähemmän yritteliäisyyttä. Poikkeuksen muodostaa Jurva, jossa vahva puusepänteollisuus ja myös konepajaosaamista. Eli pientenkin alueiden sisällä on suuria eroja. Poikkeuksena lienee Ahvenanmaa, joka kokonaisuutena pärjää loistavasti.

        http://www.ntm.fi/document.aspx?docID=89&tocid=11

        http://www.ntm.fi/

        http://www.narko.com


    • 1: Ahnevanmaa saa suurimman valtiontuen asukasta kohti.
      2: Ahnevanmaalla on taxfree-oikeus.
      3: Ahnevanmaalla on ALV-vapaus.

      Aivan varmasti millä tahansa Suomen muulla kunnalla tai maakunnalla työttömyys olisi alle 3 % noilla eduilla, kunhan vain löytyisi samanlainen maksaja kuin Ahnevanmaalla on Suomen valtio. Miettikääpä sitä, että Ahnevanmaalla on 16 kuntaa eli yhdessä kunnassa on keskimäärin 1700 asukasta! Manner-Suomessa vaaditaan väestöpohjaksi 20.000 asukasta. Miksi? Ei ole ulkopuolista maksajaa kuten on Ahnevanmaalla.

      Jörn Donner kertoi TV:ssa, miksi Närpes menestyy taloudellisesti - se saa maailman korkeimman maataloustuen neliömetriä kohti kasvihuoneilleen.

      Toki yrittäjäperinne on hyvä lähtökohta sekä yksilölle että yhteisölle, mutta nyt vain on niin, että suomenruotsalaiset saavat valtavasti suuremmat valtion tuet kuin suomalaiset.

      • 1. Ahvenanmaan saama raha on ahvenanmaalaisten maksamien verojen palauttamista Ahvenanmaalle, ei mikään "tuki".
        Ahvenanmaalla (kun kerran suomen kieltä aina puolustat, opettele kirjoittamaan, se on Ahvenanmaa, ei mikään Ahnenmaa)
        2. Taxfree-oikeus tarkoittaa vain että laivat jotka pysähtyvät täällä, voivat myydä taxfreetavaroita. Se saa laivat pysähtymään, täällä mutta en ymmärrä mitä muuta etua siitä on nimenomaan Ahvenanmaalle.
        3. Ahvenanmaalla ei ole ALV-vapautta. Me maksamme ALVin aivan saman suuruisena kuin mantereella asuvat.


      • ahvennainen kirjoitti:

        1. Ahvenanmaan saama raha on ahvenanmaalaisten maksamien verojen palauttamista Ahvenanmaalle, ei mikään "tuki".
        Ahvenanmaalla (kun kerran suomen kieltä aina puolustat, opettele kirjoittamaan, se on Ahvenanmaa, ei mikään Ahnenmaa)
        2. Taxfree-oikeus tarkoittaa vain että laivat jotka pysähtyvät täällä, voivat myydä taxfreetavaroita. Se saa laivat pysähtymään, täällä mutta en ymmärrä mitä muuta etua siitä on nimenomaan Ahvenanmaalle.
        3. Ahvenanmaalla ei ole ALV-vapautta. Me maksamme ALVin aivan saman suuruisena kuin mantereella asuvat.

        Ahnevanmaalainen "ahvennainen" valehtelee suomenruotsalaiseen tapaan. - siinä ei mitään uutta.
        1) Ahnevanmaa saa valtiolta suurimmat tuet asukasta kohti koko tasavallassa. Siitä on jo kahden valtiovarainministerin (Kalliomäki, Niinistö) teettämää tutkimusta. Suomen tasavalta on hyväksynyt järjettömän järjestelyn lilliputtimaakunnan kanssa, joka estää kaikki järkevät korjaukset - Vvm:n mukaan ollaan pattitilanteessa.
        2) Taxfree-oikeus vääristää kilpailua Ahnevanmaan eduksi. Mikä tahansa muu Suomen maakunta ottaisi kiljuen vastaan mahdollisuuden myydä viinaa, tupakkaa, makeisia ja hajuvesiä ilman veroja.
        3) Ahnevanmaalla on osittainen ALV-vapaus eli siellä saa myydä tuotteita n. 45 euron arvosta ilman ALV:ia. Tämä on myös vääristänyt kilpailua ja valtiovarainministeriö yrittää nyt edes puolittaa tuon kohtuuttoman ALV-edun. Ahnevanmaa hyötyy tästä ALV-vapaudesta, koska Maarianhaminan posti on laajentunut jättiläiseksi asdukasmäärään nähden.

        Ahnevanmaa on murheellinen esimerkki suomenruotsalaisesta itsekkyydestä, härskiydestä, röyhkeydestä ja ahneudesta. Eipä ihme, että maakunnan nimi on Ahnevanmaa!


      • heikki_tala kirjoitti:

        Ahnevanmaalainen "ahvennainen" valehtelee suomenruotsalaiseen tapaan. - siinä ei mitään uutta.
        1) Ahnevanmaa saa valtiolta suurimmat tuet asukasta kohti koko tasavallassa. Siitä on jo kahden valtiovarainministerin (Kalliomäki, Niinistö) teettämää tutkimusta. Suomen tasavalta on hyväksynyt järjettömän järjestelyn lilliputtimaakunnan kanssa, joka estää kaikki järkevät korjaukset - Vvm:n mukaan ollaan pattitilanteessa.
        2) Taxfree-oikeus vääristää kilpailua Ahnevanmaan eduksi. Mikä tahansa muu Suomen maakunta ottaisi kiljuen vastaan mahdollisuuden myydä viinaa, tupakkaa, makeisia ja hajuvesiä ilman veroja.
        3) Ahnevanmaalla on osittainen ALV-vapaus eli siellä saa myydä tuotteita n. 45 euron arvosta ilman ALV:ia. Tämä on myös vääristänyt kilpailua ja valtiovarainministeriö yrittää nyt edes puolittaa tuon kohtuuttoman ALV-edun. Ahnevanmaa hyötyy tästä ALV-vapaudesta, koska Maarianhaminan posti on laajentunut jättiläiseksi asdukasmäärään nähden.

        Ahnevanmaa on murheellinen esimerkki suomenruotsalaisesta itsekkyydestä, härskiydestä, röyhkeydestä ja ahneudesta. Eipä ihme, että maakunnan nimi on Ahnevanmaa!

        Millä tavalla lailla tapahtuva taxfree vääristää kilpailua? Kai se vääristää sitten kilpailua Turussa, Helsingissä tai Tukholmassa, kun laivat pysähtyvät näissäkin paikoissa.
        Täältä sai lähettää (harjoittaa siis postimyyntiä) ilman alvia alle 45 euron tuotteita, nyt summa laskettu muistaakseni parinkymmenen euron paikkkeille. Tämä ei siis tarkoita, että me emme täällä maksaisi alvia alla 45 euron tuotteistakin.


      • Huomio!
        ahvennainen kirjoitti:

        Millä tavalla lailla tapahtuva taxfree vääristää kilpailua? Kai se vääristää sitten kilpailua Turussa, Helsingissä tai Tukholmassa, kun laivat pysähtyvät näissäkin paikoissa.
        Täältä sai lähettää (harjoittaa siis postimyyntiä) ilman alvia alle 45 euron tuotteita, nyt summa laskettu muistaakseni parinkymmenen euron paikkkeille. Tämä ei siis tarkoita, että me emme täällä maksaisi alvia alla 45 euron tuotteistakin.

        Tämä vale-Ahvenainen on nikkevaras. Hän oikeasti suru ja Ahneidenmaan joku virkamies tai- nainen. Hänen tehtävänään on levittää netissä Ahneidenmaan virallista propagandaa.


      • ahvennainen kirjoitti:

        Millä tavalla lailla tapahtuva taxfree vääristää kilpailua? Kai se vääristää sitten kilpailua Turussa, Helsingissä tai Tukholmassa, kun laivat pysähtyvät näissäkin paikoissa.
        Täältä sai lähettää (harjoittaa siis postimyyntiä) ilman alvia alle 45 euron tuotteita, nyt summa laskettu muistaakseni parinkymmenen euron paikkkeille. Tämä ei siis tarkoita, että me emme täällä maksaisi alvia alla 45 euron tuotteistakin.

        Kappas vain, nyt "ahvennainen" joutuu tunnustamaan, että Ahnevanmaalla on osittainen ALV-vapaus. Se on edelleen alle 45 e myyntiin, sillä valtiovarainministeriö vasta suunnittelee sen puolittamista. Senkin jälkeen ahnevanmaalaisilla säilyy ALV-vapaus, jota ei ole millään Suomen muista maakunnista.
        Mikä tahansa 30.000 asukkaan kunta Suomessa olisi ikionnellinen, jos ne saisivat myydä muualle Suomeen ilman ALV:oa 22 euron summaan asti. Minäkin perustaisin heti postimyyntifirman ja alkaisin myydä tuotteita, joiden hinta olisi 22 €.

        Suomenruotsalaisuuteen, jonka räikein muoto on ahnevanmaalaisuus, kuuluu olennaisena hämäys. Internetin aikakaudella siitä vain jää helposti kiinni kuten "ahvennainen" nyt.

        Muuten hyvissä ajoin ennen Turkuun tai Helsinkiin saapumista ahnevanmaalaiset laivat sulkevat taxfree-myynnin. Hyöty valuu vain Ahnevanmaalle.


      • heikki_tala kirjoitti:

        Kappas vain, nyt "ahvennainen" joutuu tunnustamaan, että Ahnevanmaalla on osittainen ALV-vapaus. Se on edelleen alle 45 e myyntiin, sillä valtiovarainministeriö vasta suunnittelee sen puolittamista. Senkin jälkeen ahnevanmaalaisilla säilyy ALV-vapaus, jota ei ole millään Suomen muista maakunnista.
        Mikä tahansa 30.000 asukkaan kunta Suomessa olisi ikionnellinen, jos ne saisivat myydä muualle Suomeen ilman ALV:oa 22 euron summaan asti. Minäkin perustaisin heti postimyyntifirman ja alkaisin myydä tuotteita, joiden hinta olisi 22 €.

        Suomenruotsalaisuuteen, jonka räikein muoto on ahnevanmaalaisuus, kuuluu olennaisena hämäys. Internetin aikakaudella siitä vain jää helposti kiinni kuten "ahvennainen" nyt.

        Muuten hyvissä ajoin ennen Turkuun tai Helsinkiin saapumista ahnevanmaalaiset laivat sulkevat taxfree-myynnin. Hyöty valuu vain Ahnevanmaalle.

        Miten ahvenanmaalaiset hyötyvät taxfreestä? Vaikka taxfree on auki Maarianhaminaan saavuttaessa (Längnäsiin pysähdyttäessä on yö, ja taxfree kiinni), eivät paikalliset voi tulla ostoksille (olisi ostettava lippu ja aikaakin on kovin vään), eikä laivan henkilökunta myöskään juokse tuomaan taxfreesta saatuja rahoja Maarianhaminan pankkeihin. Eli millä tavalla Ahvenanmaa hyötyy?
        No, jos tuo 22 euroa ei vielä ole voimassa, niin tulossa se on. Ja niitä postimyyntifirmoja ovat perustaneet juuri mantereelta olevat. Joten Heikkikin voi perustaa tänne postimyyntifirman, niin ei tarvitse olla kateellinen. Niin ne on muutkin tehneet. Mutta tuo tuosta taxfreestä vielä, vaikka kuinka mietin, en ymmärrä kuinka se hyödyttää juuri Ahvenanmaata. Koko Suomea kyllä, muttei mitenkään erityisesti Ahvenanmaata. Voisitko heikki selittää asian niin että minäkin ymmärrän.


      • ahvennainen kirjoitti:

        Miten ahvenanmaalaiset hyötyvät taxfreestä? Vaikka taxfree on auki Maarianhaminaan saavuttaessa (Längnäsiin pysähdyttäessä on yö, ja taxfree kiinni), eivät paikalliset voi tulla ostoksille (olisi ostettava lippu ja aikaakin on kovin vään), eikä laivan henkilökunta myöskään juokse tuomaan taxfreesta saatuja rahoja Maarianhaminan pankkeihin. Eli millä tavalla Ahvenanmaa hyötyy?
        No, jos tuo 22 euroa ei vielä ole voimassa, niin tulossa se on. Ja niitä postimyyntifirmoja ovat perustaneet juuri mantereelta olevat. Joten Heikkikin voi perustaa tänne postimyyntifirman, niin ei tarvitse olla kateellinen. Niin ne on muutkin tehneet. Mutta tuo tuosta taxfreestä vielä, vaikka kuinka mietin, en ymmärrä kuinka se hyödyttää juuri Ahvenanmaata. Koko Suomea kyllä, muttei mitenkään erityisesti Ahvenanmaata. Voisitko heikki selittää asian niin että minäkin ymmärrän.

        "Voisitko heikki selittää asian niin että minäkin ymmärrän?"
        En todellakaan voi, sillä suomenruotsalaisuuden tyhmin ja rasistisin mutantti on ahnevanmaalainen. Kaikki muut tajuavat, että ylimitoitetut valtion tuet, osittainen ALV-vapaus ja taxfree-oikeudet ovat kultakaivos kelle tahansa, mutta ne on suotu vain Ahnevanmaalle.

        Kun tässä taannoin ahnevanmaalainen varustamo vaati miljoonien "merenkulkutuet" Suomen valtiolta uhaten ulosliputtamisella, niin valtio onneton meni ne maksamaan. Mitä tapahtui? Varustamo jakoi ne osinkoina ahnevanmaalaisille osakkeenomistajille ja koska rahaa tuli niin paljon, ettei kaikkea kehdattu jakaa osinkoina, niin osa valtion tukirahoista lahjoitettiin suomenruotsalaisille epäisänmaallisille miljardisäätiöille. No, tietenkin varustamo siirsi vielä laivansa Ruotsin lipun alle.
        Kaikki tämä löytyy Helsingin Sanomien arkistosta.


      • heikki_tala kirjoitti:

        "Voisitko heikki selittää asian niin että minäkin ymmärrän?"
        En todellakaan voi, sillä suomenruotsalaisuuden tyhmin ja rasistisin mutantti on ahnevanmaalainen. Kaikki muut tajuavat, että ylimitoitetut valtion tuet, osittainen ALV-vapaus ja taxfree-oikeudet ovat kultakaivos kelle tahansa, mutta ne on suotu vain Ahnevanmaalle.

        Kun tässä taannoin ahnevanmaalainen varustamo vaati miljoonien "merenkulkutuet" Suomen valtiolta uhaten ulosliputtamisella, niin valtio onneton meni ne maksamaan. Mitä tapahtui? Varustamo jakoi ne osinkoina ahnevanmaalaisille osakkeenomistajille ja koska rahaa tuli niin paljon, ettei kaikkea kehdattu jakaa osinkoina, niin osa valtion tukirahoista lahjoitettiin suomenruotsalaisille epäisänmaallisille miljardisäätiöille. No, tietenkin varustamo siirsi vielä laivansa Ruotsin lipun alle.
        Kaikki tämä löytyy Helsingin Sanomien arkistosta.

        Olen ilmeisesti todella tyhmä, kun olen aina luullut että Vikingin osakkeita saavat ostaa kaikki, eivät vain ahvenanmaalaiset. Mistä voin tarkistaa asian? Jos logiikkasi mukaan taxfree hyödyttää suunnattomasti Ahvenanmaata, koska osakkeenomistajat sen vuoksi saavat suuria osinkoja, niin miten sitten saat Tallinkin sitten mahtumaan kuvioon? Kukahan tässä mahtaa tyhmä olla?


      • ahvennainen kirjoitti:

        Olen ilmeisesti todella tyhmä, kun olen aina luullut että Vikingin osakkeita saavat ostaa kaikki, eivät vain ahvenanmaalaiset. Mistä voin tarkistaa asian? Jos logiikkasi mukaan taxfree hyödyttää suunnattomasti Ahvenanmaata, koska osakkeenomistajat sen vuoksi saavat suuria osinkoja, niin miten sitten saat Tallinkin sitten mahtumaan kuvioon? Kukahan tässä mahtaa tyhmä olla?

        Olen samaa mieltä, olet todella tyhmä. Tässä on suurin osa niistä, jotka omistavat Viking Line Abp:n: Hallitus, nimitysvaliokunnan puuttuessa, ehdottaa yhtiökokoukselle, että Jesper Blomsterlund valitaan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi uudelleenvalinnasta kieltäytyneen Carita Blomsterlundin sijasta. Carita Blomsterlund ehdotetaan valittavaksi hallituksen varajäseneksi. Muuten ehdotetaan, että nykyiset hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan uudelleen. Hallituksella olisi seuraava kokoonpano, jos yhtiökokous hyväksyy ehdotuksen: puheenjohtaja Ben Lundqvist, varsinaiset jäsenet Jesper Blomsterlund, Nils-Erik Eklund, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist ja Lars G Nordström sekä varajäsenet Carita Blomsterlund, Trygve Eriksson ja Stefan Lundqvist.

        Ei tuossa joukossa ole suomalaisia ja yhtiö on muutaman ahnevanmaalaisen perheen omistuksessa. Näin myös Suomen valtiolta vaadittu "merenkulkutuki" valuu näille osakkeenomistajaperheille lähes kokonaan. Tosin osan valtion rahoista Viking Line "lahjoittaa" suomenruotsalaisille epäisänmaallisille säätiöille.

        Näin se menee vielä nykyisin, mutta on toivoa, että valtio alkaa puuttua pahimpiin Ahnevanmaan porsasteluihin. Ensimmäinen lupaava merkki on, että valtiovarainministeriö yrittää puolittaa Ahnevanmaan ALV-vapauden.


      • heikki_tala kirjoitti:

        Olen samaa mieltä, olet todella tyhmä. Tässä on suurin osa niistä, jotka omistavat Viking Line Abp:n: Hallitus, nimitysvaliokunnan puuttuessa, ehdottaa yhtiökokoukselle, että Jesper Blomsterlund valitaan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi uudelleenvalinnasta kieltäytyneen Carita Blomsterlundin sijasta. Carita Blomsterlund ehdotetaan valittavaksi hallituksen varajäseneksi. Muuten ehdotetaan, että nykyiset hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan uudelleen. Hallituksella olisi seuraava kokoonpano, jos yhtiökokous hyväksyy ehdotuksen: puheenjohtaja Ben Lundqvist, varsinaiset jäsenet Jesper Blomsterlund, Nils-Erik Eklund, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist ja Lars G Nordström sekä varajäsenet Carita Blomsterlund, Trygve Eriksson ja Stefan Lundqvist.

        Ei tuossa joukossa ole suomalaisia ja yhtiö on muutaman ahnevanmaalaisen perheen omistuksessa. Näin myös Suomen valtiolta vaadittu "merenkulkutuki" valuu näille osakkeenomistajaperheille lähes kokonaan. Tosin osan valtion rahoista Viking Line "lahjoittaa" suomenruotsalaisille epäisänmaallisille säätiöille.

        Näin se menee vielä nykyisin, mutta on toivoa, että valtio alkaa puuttua pahimpiin Ahnevanmaan porsasteluihin. Ensimmäinen lupaava merkki on, että valtiovarainministeriö yrittää puolittaa Ahnevanmaan ALV-vapauden.

        Ja Tallinkin omistavat pelkästään ahvenanmaalaiset? Kuten sanottu, myös sinä voit ostaa Vikingin osakkeita. Vai pitäisikö sinusta säätää laki, että Ahvenanmaalla kotipaikan omaavat yritykset eivät saa jakaa osinkoja? Kyse on liiketoiminnasta, ei aluepolitiikasta. Tyhmä olet tässä asiassa sinä.
        Tuo alv-poikkeus (jota sinä jaksat kutsua alv-vapaudeksi)on tuonut tänne muutaman kymmenen työpaikkaa (joista osa vajaakuntoisille), mutta ei se nyt mikään elämän ja kuoleman kysymys Ahvenanmaalle ole, niin kuin se sinulle tuntuu olevan.


      • ahvennainen kirjoitti:

        Ja Tallinkin omistavat pelkästään ahvenanmaalaiset? Kuten sanottu, myös sinä voit ostaa Vikingin osakkeita. Vai pitäisikö sinusta säätää laki, että Ahvenanmaalla kotipaikan omaavat yritykset eivät saa jakaa osinkoja? Kyse on liiketoiminnasta, ei aluepolitiikasta. Tyhmä olet tässä asiassa sinä.
        Tuo alv-poikkeus (jota sinä jaksat kutsua alv-vapaudeksi)on tuonut tänne muutaman kymmenen työpaikkaa (joista osa vajaakuntoisille), mutta ei se nyt mikään elämän ja kuoleman kysymys Ahvenanmaalle ole, niin kuin se sinulle tuntuu olevan.

        Jostain kumman syystä Maarianhaminan postin tirehtööri uhosi TV:ssa tästä ALV-asiasta - ja vaikutti, että se on kovastikin tärkeä asia ahnevanmaalaisille. Toisaalta sen kilpailua vääristävä ja muutenkin epäoikeudenmukaine vaikutus on todettu valtiovarainministeriöss, joka yriittää edes puolittaa tätä ALV-vapautta. Sehän pitäisi ilman muuta poistaa kokonaan ja heti!
        Ahnevanmaalla on kyllä rahaa muutoinkin ylenmäärin vajaakuntoistensa työllistämiseksi. Nyt tämä lilliputtimaakunta porsastelee suomenkielisten veronmaksajien kustannuksella ja kaikenlaisten erivapauksien avulla.

        Suomenruotsalaisuuteen kuuluu erittäin voimakkaasti sanallinen harhautus - verovapaus on "veropoikkeus". Heillä on vain kaksi "toista kotimaista kieltä", kun tosiasiassa suomen kieli on ensimmäinen kotimainen kieli (yli 90 %:n äidinkieli) ja ruotsi on toinen kotimainen kieli (5 %:n äidinkieli).

        Tämä nettikeskustelu on tärkeää senkin takia, että tämä ruotsalainen sumutus ja harhautus paljastetaan.


      • heikki_tala kirjoitti:

        Jostain kumman syystä Maarianhaminan postin tirehtööri uhosi TV:ssa tästä ALV-asiasta - ja vaikutti, että se on kovastikin tärkeä asia ahnevanmaalaisille. Toisaalta sen kilpailua vääristävä ja muutenkin epäoikeudenmukaine vaikutus on todettu valtiovarainministeriöss, joka yriittää edes puolittaa tätä ALV-vapautta. Sehän pitäisi ilman muuta poistaa kokonaan ja heti!
        Ahnevanmaalla on kyllä rahaa muutoinkin ylenmäärin vajaakuntoistensa työllistämiseksi. Nyt tämä lilliputtimaakunta porsastelee suomenkielisten veronmaksajien kustannuksella ja kaikenlaisten erivapauksien avulla.

        Suomenruotsalaisuuteen kuuluu erittäin voimakkaasti sanallinen harhautus - verovapaus on "veropoikkeus". Heillä on vain kaksi "toista kotimaista kieltä", kun tosiasiassa suomen kieli on ensimmäinen kotimainen kieli (yli 90 %:n äidinkieli) ja ruotsi on toinen kotimainen kieli (5 %:n äidinkieli).

        Tämä nettikeskustelu on tärkeää senkin takia, että tämä ruotsalainen sumutus ja harhautus paljastetaan.

        Tuo alv-rajan pienentäminen on ikävää, erityisesti niille jotka nyt jäävät työttömiksi, mutta ei se mikään katastrofi ole. Ja jos muutama (yhteensä noin viisikymmentä ihmistä työllistävä) yritys vääristää kilpailua koko Suomessa, niin jopa on huonoissa kantimissa Suomen elinkeinoelämä.
        Joko olet ostanut Vikinglinen osakkeita, että pääset sinäkin nauttimaan näistä Ahvenanmaan suunnattomista taloudellisista etuisuuksista?
        Ja vielä kerran, en ole suomenruotsalainen, äidinkieleni on suomi. Mutta ruotsi on Suomen virallinen kieli. Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen maakunta.


      • ahvennainen kirjoitti:

        Tuo alv-rajan pienentäminen on ikävää, erityisesti niille jotka nyt jäävät työttömiksi, mutta ei se mikään katastrofi ole. Ja jos muutama (yhteensä noin viisikymmentä ihmistä työllistävä) yritys vääristää kilpailua koko Suomessa, niin jopa on huonoissa kantimissa Suomen elinkeinoelämä.
        Joko olet ostanut Vikinglinen osakkeita, että pääset sinäkin nauttimaan näistä Ahvenanmaan suunnattomista taloudellisista etuisuuksista?
        Ja vielä kerran, en ole suomenruotsalainen, äidinkieleni on suomi. Mutta ruotsi on Suomen virallinen kieli. Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen maakunta.

        Niinhän se on - Ahnevanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen maakunta. On siis luonnollista, että Suomesta tehdään yksikielisesti suomenkielinen valtakunta. Nythän kielilain mukaan vasta vankeinhoito on "yksikielisesti suomenkielistä" kuten suomenruotsalainen lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren kirjasi kielilain 40 §:ään. Toki hän lisäsi toiseen momenttiin, että bättre folkille voidaan perustaa vankiloihin ruotsinkielisiä elittiosastoja. Tästä hyvästä Palmgren sai Svenska folkskolans vännereiltä 10.000 euron "palkinnon".

        Jos haluttaisiin olla todella ilkeitä maamme ruotsinkieliselle vähemmistölle, niin muutettaisiin kaikki lainsäädäntö Ahnevanmaan kielilain mukaiseksi muuttamalla vain ruotsin kieli suomen kieleksi. Loppuisi kaikki ruotsinkielinen koulutus kuin seinään ja paljon muuta ikävää.

        Suomenruotsalaisille tällainen porsastelu sallitaan jostain kumman syystä, mutta nyt tuntuu siltä, että suomalaiset olisivat heräämässä. Uudessa eduskunnassakin puolet kansanedustajista on pakkoruotsia vastaan (koko kansasta n. 70 %).


      • jokkex
        ahvennainen kirjoitti:

        Olen ilmeisesti todella tyhmä, kun olen aina luullut että Vikingin osakkeita saavat ostaa kaikki, eivät vain ahvenanmaalaiset. Mistä voin tarkistaa asian? Jos logiikkasi mukaan taxfree hyödyttää suunnattomasti Ahvenanmaata, koska osakkeenomistajat sen vuoksi saavat suuria osinkoja, niin miten sitten saat Tallinkin sitten mahtumaan kuvioon? Kukahan tässä mahtaa tyhmä olla?

        "Kun tässä taannoin ahnevanmaalainen varustamo vaati miljoonien "merenkulkutuet" Suomen valtiolta uhaten ulosliputtamisella, niin valtio onneton meni ne maksamaan. Mitä tapahtui? Varustamo jakoi ne osinkoina ahnevanmaalaisille osakkeenomistajille ja koska rahaa tuli niin paljon, ettei kaikkea kehdattu jakaa osinkoina, niin osa valtion tukirahoista lahjoitettiin suomenruotsalaisille epäisänmaallisille miljardisäätiöille. No, tietenkin varustamo siirsi vielä laivansa Ruotsin lipun alle.
        Kaikki tämä löytyy Helsingin Sanomien arkistosta."
        ---------------------------------------------------------------------------------------------


        "Olen ilmeisesti todella tyhmä, kun olen aina luullut että Vikingin osakkeita saavat ostaa kaikki, eivät vain ahvenanmaalaiset."


        Käsittääkseni Heikki moitti yhtiön moraalitonta toimintaa, eikä niinkään ollut hamuamassa sen likaisia osinkoja. Ahnevammanmaalaisen on tietenkin vaikea ymmärtää moraalia ja oikeudenmukaisuutta.


    • Pulevakki

      Kas, Tala on herännyt kuolleista! Maataloustukea saa jokainen Suomen kansalainen kaikissa kunnassa hakea aivan samalla tavalla. Samat pelisäännöt pätevät kaikille. Oletko jotenkin vähälahjainen? Tala taas valehtelee ja vääristelee totuutta, tapansa mukaan.

      • Kerropa nyt sitten, mikä muu maakunta Suomessa on saanut osittaisen ALV-vapauden kuin Ahnevanmaa? Juuri niin, ei ole muita. Suomenruotsalaisilla on Ruotsin vallan ajoilta periytynyt parhaiden viljelysmaiden omistus, joten heillä myös EU- ja kansalliset maataloustukiaiset ovat suhteellisesti valtavasti suuremmat kuin suomalaisilla.
        Verolait on laadittu juuri niin, että suurimmat verohelpotukset kohdistuvat suomenruotsalaisille - alkaen kartanoiden verovapaista kunnossapitotuista. Niiden ehtona on, että nämä kansallisesti arvokkaat ja suomalaisten selkänahasta revituyillä rahoilla pystytetyt rakennukset olisivat yleisön vapaasti nähtävissä. Sen estävät suomenruotsalaisten pitemmät käsiaseet.


      • Pulevakki
        heikki_tala kirjoitti:

        Kerropa nyt sitten, mikä muu maakunta Suomessa on saanut osittaisen ALV-vapauden kuin Ahnevanmaa? Juuri niin, ei ole muita. Suomenruotsalaisilla on Ruotsin vallan ajoilta periytynyt parhaiden viljelysmaiden omistus, joten heillä myös EU- ja kansalliset maataloustukiaiset ovat suhteellisesti valtavasti suuremmat kuin suomalaisilla.
        Verolait on laadittu juuri niin, että suurimmat verohelpotukset kohdistuvat suomenruotsalaisille - alkaen kartanoiden verovapaista kunnossapitotuista. Niiden ehtona on, että nämä kansallisesti arvokkaat ja suomalaisten selkänahasta revituyillä rahoilla pystytetyt rakennukset olisivat yleisön vapaasti nähtävissä. Sen estävät suomenruotsalaisten pitemmät käsiaseet.

        Kun nyt kerran niin suunnattomasti kadehdit närpiöläisiä kasvihuoneviljelijöitä, niin se viljelymuoto ei todellakaan vaadi mitään "parhaiden viljelysmaiden omistusta". Nämä parhaat viljelymaat löytyvät sitä paitsi Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta, varsin suomenkielistä seutua. Kasvihuoneviljelyyn ei käytännössä tarvita viljelymaata ollenkaan, sillä viljely tapahtuu paikalle tuoduissa turvepenkeissä. Taas Tala loistaa "asiantuntemuksellaan" ja valepukki valehtelee ja vääristelee totuutta, että korvat heiluvat. Mene takaisin hautaan ja jätä meidät rauhaan!!


    • Suomen parhaat viljelysmaat ovat Uudellamalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa eli juuri sillä alueella, jolla suomenkielisiltä talonpojilta takavarikoitiin maat, jotta ne voitiin antaa Ruotsin kuninkaiden suosikeille. Voit tarkistaa asiat maarekisteristä ja historiallisista dokumenteista. Yhä edelleen suomenruotsalaisten omistama peltoala ylittää moninkertaisesti väestöosuuden.
      Närpiön kasvihuoneviljely ei tosiaan vaadi paljon pinta-alaa, vaan sen sijaan valtavan määrän fossiilisia polttoaineita tai ydinvoimaa, jolla jopa 40 asteen pakkasessa yritetään väkisin kasvattaa vihanneksia. Se ei ikinä onnistuisi ilman jättimäisiä (Donnerin mukaan maailmanennätystasoisia) valtion ja EU:n tukirahoja.

      Tarkoitukseni on jatkaa Suomen kansan valistamista näistä faktoista, joihin vanha media ei rohkene puuttua. Niin, ja hautaan menet varmuudella sinäkin "Pulevakki", joten minun hautaan menollani ei kannata elämöidä - voit itse kuolla vielä tänään, jos oikein hyvin käy - vaikkapa aivoverenvuotoon. Siivoa siis suusi ja pysy asiassa!

      • Heikki on kingi

        IONI KATOSI KUIN PIERU SAHARAAN KUN HEIKKI ALKOI LYÖDÄ FAKTOJA PÖYTÄÄN. IONIA PELOTTAA EI SE IHME KUN SE ON SVEKO PELLE.


      • Pulevakki
        Heikki on kingi kirjoitti:

        IONI KATOSI KUIN PIERU SAHARAAN KUN HEIKKI ALKOI LYÖDÄ FAKTOJA PÖYTÄÄN. IONIA PELOTTAA EI SE IHME KUN SE ON SVEKO PELLE.

        "Talavaktaa" riittää, eli emävaleita! Minkä verran on Suomen parasta maanviljelymaata suomenkielisten ja ruotsinkielisten omistuksessa Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Veikkaukseni on, että Satakunnassa 100 %, Varsinais-Suomessa 95 % ja Uudellamaalla 90 % suomenkielisessä omistuksessa. Jossakin Närpiössä, kivistä peltoa on muutama aari paikallisen pienviljelijän omistuksessa, mutta sehän ei estä häntä ryhtymästä miljonääriksi, kapealla erikoisosaamisellaan, erikoisviljelyllä. Samalla hän ryhtyy vientiyrittäjäksi, joka tuo Suomelle tuloja ulkomailta. Ja elättää veroillaan saamattomaa, työttömyys"korvauksilla" elävää fennojen armeijaa! Ja sehän Talaa vituttaa, niin vietävästi!! Itse kun on ollut elinikäinen luuseri. Mene nyt takaisin sinne hautaan! Koko Suomi sai levätä pari viikkoa, kun et jaksanut vaalifiaskosi jälkeen riehua!! Olet valepukki!!


      • Pulevakki

        Minkälainen ihminen toivottaa kanssaihmiselle aivonverenvuotoa.! Ei minkäännäköinen! Ainoastaan Heikki Tala, ja tällä hän todistaa, ettei ole ihminen, vaan Hitlerin opetuslapsien kaltainen hyypiö!! Haista Tala paska ja mene takaisin hautaan, niin maailma voi paljon paremmin, jo huomenna, jos vedät itsesi heti hirteen!!


    • Moniosainen teos "Suomen maatilat" on erinomainen lähdeteos, jos haluaa perehtyä Suomen peltoalan omistukseen kielen perusteella. Luvut ovat aivan toiset kuin VALEPUKKI-nikillä. Yksistään synnyinpitäjässäni Satakunnassa oli kaksi ruotsinkielisten omistamaa kartanoa. Tosin nyt nekin ovat suomalaisten omistuksessa samaan tapaan kuin Askaisten Louhisaaren kartanolinna, jonka isoäidin eno Oskari Hannus osti Mannerheimeilta. Suomalaiset ovat jossain määrin saaneet omiaan takaisin ruotsalaisilta, mutta edelleen Suomen parhaista pelloista valtavan suuri osuus on suomenruotsalaisilla.

      Närpiön "yritteliäisyys" loppuisi kuin seinään ilman valtavia yhteiskunnan tukia.

      Tuli tuossa edellä virhe, kun ajattelin, että "Pulevakki" voisi kuolla aivoveronvuotoon. Eihän se ole mahdollista, sillä eihän tuollaisella ole aivoja - liekö sydäntäkään. Alatyyliä häneltä kyllä puskee kuin sudelta ulostetta.

      • Veedä hirteen!

        Seuraa, Tala, Heikinheimon esimerkkiä. Taidat olla siihen liian raukkamainen!!


      • Raukka mikä raukka!!
        Veedä hirteen! kirjoitti:

        Seuraa, Tala, Heikinheimon esimerkkiä. Taidat olla siihen liian raukkamainen!!

        Jep, sinä Hitlerin ihailija, Heikki Tala. Ole nyt kerrankin mies ja seuraa Heikinheimon esimerkkiä! Taisi pupu tulla pöksyyn!


      • Talan höpöuutiset

        Luettelepa, Tala, nyt kaikki ne henkilöt, jotka toivot sairastuvan aivonverenvuotoon tai muuhun vaikeaan sairauteen, syöpäsairaudet mukaanlukien, lähivuosina. Jäämme kuulolle! Tosin, uskomme kaikki, että sinunlainen ennätysraukka ei pysty tuottamaan minkäännäköistä uskottavaa aineistoa, ei päivässä ei viikossa , ei vuosienkaan aikana. Vedä itsesi hirteen, niin maailmasta tulee parempi paikka elää!!


      • Pohjanoteeraus Tala

        Talan alatyyli ei näköjään tunne mitään rajoja! Nyt se toivoo kanssaihmisilleen aivoverenvuotoa. Asialla on Tala, mutta rajansa kaikella! Varmaan PerSSut ovat ylpeitä puoluetoveristaan, aivoverenvuotopyrkyristään, Heikki Talasta, joka toivoo muiden puolueiden edustajille aivoverenvuotoa, erittäin vakavaa tautia!! . Miten alas ihminen voi vajota!!


    • "Pulevakki" aloitti tämän kisan ja oli anonyyminä tietty hautaamassa minua. Ja nyt hän hermostui totaalisesti, kun vastasin hieman samalla mitalla. Herjaa sataa muutaman minuutin välein.

      Maataloustuet tulivat jossain välissä julkisiksi, mutta ne on ilmeisesti taas saatu piilotettua. Björn Wahlroos taisi vetää jotakin 280.000 euroa sokerijuurikastukea. Joku suomenruotsalainen yhtymä lienee ollut suurin tuensaaja euroissa mitattuna.

      • Talan haamu

        Jep, näin Wahlroos nostelee tukiaisia, niin kauan kuin kaikki muutkin lähialueen maanviljelijät nostavat tukiaisia. Ja Nalle lienee uusimpia tukiaisten nostajia näillä seuduilla. osteli maat vasta äskettäin, kun oli miljoonansa päänsä avulla tienannut. Ja sehän Talaa vituttaa!!, Käytännössä varatonta räksyttäjää!! Suomen parhaat viljelymaat ovat edelleen, Talan valheista huolimatta, Satakunnassa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, vankasti suomenkielisessä omistuksessa. Älkää uskoko Talan valheisiin!!
        Pohjanmaalla on pieniä kivisiä, huonosti maatalouteen sopivia tiloja, mutta nämä ovat erikoistumisen kautta löytäneet tiensä menestykseen, erikoisviljelyn kautta. Tomaatteja, kurkkuja, joulutähtiä.... Ja tämähän Talaa, vanhaa natsia, vituttaa suunnattomasti! Varsinkin kun oma elämä on valunut totaalisesti hukkaan, vaikka on valehtelemalla yrittänyt epätoivoisesti väittää muuta, mm internetissä. Surkea tapaus!!


    • Ioni¤

      Suurimmat peltoalat ovat Varsinais-Suomessa 296.000 ha, Etelä-Pohjanmaalla 247.000 ha, Pohjois-Pohjanmaalla 226.000 ha; Pohjanmaalla 196.000 ha, Hämeessä 189.000 ha, Uudellamaalla 186.000 ha, Pirkanmaalla 163.000 ha ja Satakunnassa 145.000 ha. Tästä voi päätellä pinta-alaperusteisen viljelijätuen maakunnittaisen jakautuminen. Määrä/ha on alueellisesti porrastettu.

      Maidontuotannon suurimmat tuottaja-alueet ovat Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanamaa ja Pohjois-Savo. Häntäpäässä Uusimaa ja Satakunta, Tässä tuotannossa on kyse tuotantomääräperusteisesta kansallisesta tuesta ns. maitokiintiöistä¨

      Naudanlihan tuottaja-alueet olivat Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Varsinais-Suomi oli johtava sianlihan tuotantoalue.

    • Näin on!

      Näin faktaa. Melko pahassa ristiriidassa "talafaktan" kanssa. Tata todistaa jatkuvasti, päättömillä kirjoituksillaan, millainen valepukki oikeasti on, mutta käsittämätöntä on, että löytyy runsaslukuinen joukko, joka ei ymmärrä Talan höynäytystä!! Pönttöjen pönttöjä!!

      • Fennomaani

        Suosittelisin Talalle paluuta hautaan tai mihin ikinä rauhalliseen paikkaan, jossa hän on viimeiset 3.-4 viikkoa ollut. Olisi meille kaikille parempi ratkaisu. Emme kaipaa sinua, emme todellakaan!


      • Fennomaani kirjoitti:

        Suosittelisin Talalle paluuta hautaan tai mihin ikinä rauhalliseen paikkaan, jossa hän on viimeiset 3.-4 viikkoa ollut. Olisi meille kaikille parempi ratkaisu. Emme kaipaa sinua, emme todellakaan!

        Vaan sekös teitä nimettömiä solvaajia ketuttaa, kun aina vain tuon todellista faktaa kehiin. "Ioni¤" kertoi vain viljelysmaan pinta-alan, ei niiden kielellistä jakautumaa. Edelleen Suomen viljavimmat pellot ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Satakunnassa (vanhat maakunnat). Juuri näille alueille on keskittynyt ruotsalainen kartano-omistus, jossa yhden kartanon pinta-ala saattaa olla tuhansia hehtaareita. Suomenruotsalaiset haalivat kaikista tukipaketeista valtavasti yli 5,4 %, joka olisi oikeudenmukainen osuus.

        Räikein esimerkki valtion valtavasti ylimitoitetusta tuesta on Ahnevanmaa, joka saa asukasta kohti ylivoimaisesti eniten valtion tukia. Lisäksi Ahnevanmaalla on osittainen ALV-vapaus, jota ei ole missään muussa Suomen maakunnassa. Edelleen Ahnevanmaa saa pitää yllä taxfree-myyntiä. Ei siis ihme, että Ahnevanmaalla on varaa pitää yllä 16 kunnallishallintoa. Kuntien keskimääräinen asukasluku on 1700! Manner-Suomeen siirrettynä se tarkoittaisi yli 3.000 kuntaa eli melkein 10-kertaista määrä nykyiseen verrattuna. Ei vain löydy mistään Suomelle yhtä tyhmää maksajaa kuin Suomen valtio on Ahnevanmaalle.

        Ei minua kiinnosta, kaipaatteko minua vai ette. Jatkan vain työtäni kielivapauden ja virallisen yksikielisyyden puolesta useilla nettipalstoilla ja silloin tällöin myös vanhassa mediassa. Koko ajan asiat ovat edistymäassä oikeaan suuntaan. Jos vielä kävisi niin onnellisesti, että RKP joutuisi oppositioon (jonne se joutaa seuraaviksi 100 vuodeksi), niin asioihin tulisi lisävauhtia. Panen toivoni siihen, että Jyrki-boy räpiköi samaan malliin ja ajaa RKP-johtoisen kokoomuksen oppositioon. Siellä kokoomuksessa hyvin virinnyt pakkoruotsin vastustus alkaisi kypsyä valmiudeksi todellisiin toimiin pakkoruotsin poistamiseksi.


      • heikki_tala kirjoitti:

        Vaan sekös teitä nimettömiä solvaajia ketuttaa, kun aina vain tuon todellista faktaa kehiin. "Ioni¤" kertoi vain viljelysmaan pinta-alan, ei niiden kielellistä jakautumaa. Edelleen Suomen viljavimmat pellot ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Satakunnassa (vanhat maakunnat). Juuri näille alueille on keskittynyt ruotsalainen kartano-omistus, jossa yhden kartanon pinta-ala saattaa olla tuhansia hehtaareita. Suomenruotsalaiset haalivat kaikista tukipaketeista valtavasti yli 5,4 %, joka olisi oikeudenmukainen osuus.

        Räikein esimerkki valtion valtavasti ylimitoitetusta tuesta on Ahnevanmaa, joka saa asukasta kohti ylivoimaisesti eniten valtion tukia. Lisäksi Ahnevanmaalla on osittainen ALV-vapaus, jota ei ole missään muussa Suomen maakunnassa. Edelleen Ahnevanmaa saa pitää yllä taxfree-myyntiä. Ei siis ihme, että Ahnevanmaalla on varaa pitää yllä 16 kunnallishallintoa. Kuntien keskimääräinen asukasluku on 1700! Manner-Suomeen siirrettynä se tarkoittaisi yli 3.000 kuntaa eli melkein 10-kertaista määrä nykyiseen verrattuna. Ei vain löydy mistään Suomelle yhtä tyhmää maksajaa kuin Suomen valtio on Ahnevanmaalle.

        Ei minua kiinnosta, kaipaatteko minua vai ette. Jatkan vain työtäni kielivapauden ja virallisen yksikielisyyden puolesta useilla nettipalstoilla ja silloin tällöin myös vanhassa mediassa. Koko ajan asiat ovat edistymäassä oikeaan suuntaan. Jos vielä kävisi niin onnellisesti, että RKP joutuisi oppositioon (jonne se joutaa seuraaviksi 100 vuodeksi), niin asioihin tulisi lisävauhtia. Panen toivoni siihen, että Jyrki-boy räpiköi samaan malliin ja ajaa RKP-johtoisen kokoomuksen oppositioon. Siellä kokoomuksessa hyvin virinnyt pakkoruotsin vastustus alkaisi kypsyä valmiudeksi todellisiin toimiin pakkoruotsin poistamiseksi.

        Tala jaksaa jankuttaa Ahvenanmaan osittaisesta alv-vapaudesta. Tällä hetkellä täältä saa lähettää muualle ilman alvia alle 45 euron arvosta tavaraa, nyt summaa ollaan puolittamassa. Tämä on tuonut tänne muutaman postimyyntifirman, ne ja lisätarve Postissa on tuonut tänne noin viisikymmentä työpaikkaa (yksi firma on palkannut vajaakuntoisia, joilla muuten on vaikeaa työllistyä). Verotulot ovat siis lisääntyneet. Mikä minusta on hyvä, tapahtuu se sitten missä osassa Suomea tahansa. Mutta ei tuo nyt niin suuri ja tärkeä Ahvenamaalle ole (eikä suuri menetys muulle Suomelle) kuin Tala luulee.
        Taxfreen suuret hyödyt Ahvenanmaalle Tala perustelee siten, että se osinkotuloja Viking Linelle, joka on suurelta osin ahvenanmaalaisten omistuksessa. Kyse on ihan normaalista liiketoiminnasta ja Talakin voi ostaa osakkeita ja hyötyä "tuista" ihan samalla tavalla kuin ahvenanmaalaiset osakkeenomistajat. Ja kaikki ahvenanmaalaiset eivät suinkaan omista Vikingin osakkeita. Myös Tallink hyötyy taxfreesta, mutta Tala ei ole vielä pystynyt selittämään, miten suo rahaa Ahvenanmaalle.Taxfree hyödyttää siis laivaliikennettä. Jos yksi varustamo on ahvenanmaalinen, ei tarkoita että koko Ahvenanmaa saisi suunnattomia etuja taxfreesta, kuten Tala kuvittelee.


      • Bassoämyri
        heikki_tala kirjoitti:

        Vaan sekös teitä nimettömiä solvaajia ketuttaa, kun aina vain tuon todellista faktaa kehiin. "Ioni¤" kertoi vain viljelysmaan pinta-alan, ei niiden kielellistä jakautumaa. Edelleen Suomen viljavimmat pellot ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Satakunnassa (vanhat maakunnat). Juuri näille alueille on keskittynyt ruotsalainen kartano-omistus, jossa yhden kartanon pinta-ala saattaa olla tuhansia hehtaareita. Suomenruotsalaiset haalivat kaikista tukipaketeista valtavasti yli 5,4 %, joka olisi oikeudenmukainen osuus.

        Räikein esimerkki valtion valtavasti ylimitoitetusta tuesta on Ahnevanmaa, joka saa asukasta kohti ylivoimaisesti eniten valtion tukia. Lisäksi Ahnevanmaalla on osittainen ALV-vapaus, jota ei ole missään muussa Suomen maakunnassa. Edelleen Ahnevanmaa saa pitää yllä taxfree-myyntiä. Ei siis ihme, että Ahnevanmaalla on varaa pitää yllä 16 kunnallishallintoa. Kuntien keskimääräinen asukasluku on 1700! Manner-Suomeen siirrettynä se tarkoittaisi yli 3.000 kuntaa eli melkein 10-kertaista määrä nykyiseen verrattuna. Ei vain löydy mistään Suomelle yhtä tyhmää maksajaa kuin Suomen valtio on Ahnevanmaalle.

        Ei minua kiinnosta, kaipaatteko minua vai ette. Jatkan vain työtäni kielivapauden ja virallisen yksikielisyyden puolesta useilla nettipalstoilla ja silloin tällöin myös vanhassa mediassa. Koko ajan asiat ovat edistymäassä oikeaan suuntaan. Jos vielä kävisi niin onnellisesti, että RKP joutuisi oppositioon (jonne se joutaa seuraaviksi 100 vuodeksi), niin asioihin tulisi lisävauhtia. Panen toivoni siihen, että Jyrki-boy räpiköi samaan malliin ja ajaa RKP-johtoisen kokoomuksen oppositioon. Siellä kokoomuksessa hyvin virinnyt pakkoruotsin vastustus alkaisi kypsyä valmiudeksi todellisiin toimiin pakkoruotsin poistamiseksi.

        Satakunnan suurimmat tukien saajat

        http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Talous/1194664417714/artikkeli/katso satakunnan suurimmat maataloustukien saajat.html


      • heikki_tala kirjoitti:

        Vaan sekös teitä nimettömiä solvaajia ketuttaa, kun aina vain tuon todellista faktaa kehiin. "Ioni¤" kertoi vain viljelysmaan pinta-alan, ei niiden kielellistä jakautumaa. Edelleen Suomen viljavimmat pellot ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Satakunnassa (vanhat maakunnat). Juuri näille alueille on keskittynyt ruotsalainen kartano-omistus, jossa yhden kartanon pinta-ala saattaa olla tuhansia hehtaareita. Suomenruotsalaiset haalivat kaikista tukipaketeista valtavasti yli 5,4 %, joka olisi oikeudenmukainen osuus.

        Räikein esimerkki valtion valtavasti ylimitoitetusta tuesta on Ahnevanmaa, joka saa asukasta kohti ylivoimaisesti eniten valtion tukia. Lisäksi Ahnevanmaalla on osittainen ALV-vapaus, jota ei ole missään muussa Suomen maakunnassa. Edelleen Ahnevanmaa saa pitää yllä taxfree-myyntiä. Ei siis ihme, että Ahnevanmaalla on varaa pitää yllä 16 kunnallishallintoa. Kuntien keskimääräinen asukasluku on 1700! Manner-Suomeen siirrettynä se tarkoittaisi yli 3.000 kuntaa eli melkein 10-kertaista määrä nykyiseen verrattuna. Ei vain löydy mistään Suomelle yhtä tyhmää maksajaa kuin Suomen valtio on Ahnevanmaalle.

        Ei minua kiinnosta, kaipaatteko minua vai ette. Jatkan vain työtäni kielivapauden ja virallisen yksikielisyyden puolesta useilla nettipalstoilla ja silloin tällöin myös vanhassa mediassa. Koko ajan asiat ovat edistymäassä oikeaan suuntaan. Jos vielä kävisi niin onnellisesti, että RKP joutuisi oppositioon (jonne se joutaa seuraaviksi 100 vuodeksi), niin asioihin tulisi lisävauhtia. Panen toivoni siihen, että Jyrki-boy räpiköi samaan malliin ja ajaa RKP-johtoisen kokoomuksen oppositioon. Siellä kokoomuksessa hyvin virinnyt pakkoruotsin vastustus alkaisi kypsyä valmiudeksi todellisiin toimiin pakkoruotsin poistamiseksi.

        Kas tässä sinulle Vikinglinen viimeisin kurssi, eikun ostamaan Vikinglinen osakkeita ja kuppaamaan osinkoja ahvenanmaalaisten nenän edestä.

        Miljoonalla eurolla saat Vikinglinen osakkeita nykykurssin mukaan 35112 kpl.

        Jos sinulla jo tänä vuonna olisi ollut tuo sama määrä niitä osakkeita olisit saanut osinkoa yhteensä 22 822 € - verot 19,6 %.
        Eli sillä miljoonan sijoituksellasi olisit tänä vuonna saanut nettotuottoa: 18 348 € = 1,83 %
        Eikun nyt pörssiin shoppailemaan!!!

        http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1004


      • heikki_tala kirjoitti:

        Vaan sekös teitä nimettömiä solvaajia ketuttaa, kun aina vain tuon todellista faktaa kehiin. "Ioni¤" kertoi vain viljelysmaan pinta-alan, ei niiden kielellistä jakautumaa. Edelleen Suomen viljavimmat pellot ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Satakunnassa (vanhat maakunnat). Juuri näille alueille on keskittynyt ruotsalainen kartano-omistus, jossa yhden kartanon pinta-ala saattaa olla tuhansia hehtaareita. Suomenruotsalaiset haalivat kaikista tukipaketeista valtavasti yli 5,4 %, joka olisi oikeudenmukainen osuus.

        Räikein esimerkki valtion valtavasti ylimitoitetusta tuesta on Ahnevanmaa, joka saa asukasta kohti ylivoimaisesti eniten valtion tukia. Lisäksi Ahnevanmaalla on osittainen ALV-vapaus, jota ei ole missään muussa Suomen maakunnassa. Edelleen Ahnevanmaa saa pitää yllä taxfree-myyntiä. Ei siis ihme, että Ahnevanmaalla on varaa pitää yllä 16 kunnallishallintoa. Kuntien keskimääräinen asukasluku on 1700! Manner-Suomeen siirrettynä se tarkoittaisi yli 3.000 kuntaa eli melkein 10-kertaista määrä nykyiseen verrattuna. Ei vain löydy mistään Suomelle yhtä tyhmää maksajaa kuin Suomen valtio on Ahnevanmaalle.

        Ei minua kiinnosta, kaipaatteko minua vai ette. Jatkan vain työtäni kielivapauden ja virallisen yksikielisyyden puolesta useilla nettipalstoilla ja silloin tällöin myös vanhassa mediassa. Koko ajan asiat ovat edistymäassä oikeaan suuntaan. Jos vielä kävisi niin onnellisesti, että RKP joutuisi oppositioon (jonne se joutaa seuraaviksi 100 vuodeksi), niin asioihin tulisi lisävauhtia. Panen toivoni siihen, että Jyrki-boy räpiköi samaan malliin ja ajaa RKP-johtoisen kokoomuksen oppositioon. Siellä kokoomuksessa hyvin virinnyt pakkoruotsin vastustus alkaisi kypsyä valmiudeksi todellisiin toimiin pakkoruotsin poistamiseksi.

        Lopeta jo se ALV-jankutuksesi!!!!

        Verohallinnon julkaisu 176.10 1.1.2010 sivu /12
        1 YLEISTÄ
        Suomen EU-liittymissopimuksen mukaan Ahvenanmaan maakunta ei kuulu Euroopan yhteisön arvonlisävero- eikä valmisteveroalueeseen. Maakunta kuuluu kuitenkin osana Suomea yhteisön tullialueeseen ja tulliunioniin. Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen sekä maakunnan ja muiden
        EU:n jäsenvaltioiden välillä on veroraja, joka merkitsee sitä, että EU:n veroalueen ja Ahvenanmaan maakunnan välisiin tavaroiden myynteihin ja siirtoihin sovelletaan kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevia maahantuonti- ja vientisäännöksiä. Myös yksityishenkilöiden ja muiden ei verovelvollisten maahantuonnit Ahvenanmaan maakunnasta muualle Suomeen ja päinvastoin ovat pääsääntöisesti verollisia. Ahvenanmaan maakunnan erityisasemalla ei ole vaikutusta valtion verotusoikeuteen. Ahvenanmaan
        maakunnassa sovelletaan yleistä arvonlisäverolainsäädäntöä (arvonlisäverolaki 1501/93 ja arvonlisäveroasetus 50/94), ellei Ahvenanmaan maakuntaa koskevassa erityislaissa (laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisä- ja valmisteverolainsääntöön 1266/96) toisin säädetä. Ahvenanmaan maakunnan sisällä myytävät tavarat ja palvelut ovat arvonlisäverollisia arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan.
        Yhteisökaupan säännöksiä ei sovelleta sellaisiin tavaramyynteihin, joissa tavara lähtee Ahvenanmaan maakunnan alueelta johonkin jäsenvaltioon, eikä sellaisiin ostoihin, joissa tavara saapuu jäsenvaltiosta Ahvenanmaan maakuntaan. Tällaisia myyntejä Ahvenanmaan maakunnasta EU:n alueelle ei ilmoiteta yhteenvetoilmoituksissa yhteisömyynteinä, vaikka myyjä olisi merkitty Suomessa harjoittamastaan toiminnasta arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Yhteisökauppatilanteissa käytettäväksi tarkoitettua FI-alkuista arvonlisäverotunnistetta ei saa käyttää myytäessä tavaraa Ahvenanmaan maakunnasta yhteisöalueelle eikä ostettaessa tavaraa yhteisöalueelta Ahvenanmaan maakuntaan. Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity elinkeinonharjoittaja voi suorittaa yhteisömyyntejä ja -hankintoja EU-alueella, mutta näissä tilanteissa tavara ei saa lähteä Ahvenanmaan maakunnan alueelta eikä saapua ostajalle maakunnan alueelle.

        Jos ahvenanmaalainen arvonlisäverovelvollinen yritys myy tai ostaa tavaraa siten, että tavara kuljetetaan jostakin jäsenvaltiosta muualle Suomeen tai muualta Suomesta jäsenvaltioon, kysymys on yhteisökaupasta. Yhteisökaupasta on kysymys myös silloin kun tavara kuljetetaan kahden jäsenvaltion välillä. Tarkempia ohjeita yhteisökaupasta löytyy Verohallituksen julkaisusta nro 175, Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. Ahvenanmaan erityisasema vaikuttaa eräissä tapauksissa myös maakunnan sekä muun Suomen ja EU:n jäsenvaltioi-den välisen palvelukaupan arvonlisäverokohteluun. Ahvenanmaalainen elinkeinonharjoittaja ei voi käyttää FI alkuista arvonlisäverotunnistetta hankkiessaan palveluita, jotka luovutetaan
        Ahvenanmaan maakuntaan tai myydessään palveluita Ahvenanmaan maakunnasta. Ahvenanmaalaisella yrityksellä ei tällaisessa tilanteessa ole kausiveroilmoituksen kohdassa 314 ilmoitettavia palveluostoja muista EU-maista tai kohdassa 312 ilmoitettavia palvelumyyntejä toisiin EU-maihin.
        Nämä myynnit ja ostot ilmoitetaan kausiveroilmoituksessa samalla tavalla kuin ilmoitetaan palveluostot ja -myynnit EU:n ulkopuolisiin maihin.
        Verovelvollinen, joka harjoittaa verollista toimintaa sekä Ahvenanmaan maakunnassa että muualla Suomessa, rekisteröidään koko toiminnasta yhtenä verovelvollisena arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

        Pelkästään Ahvenanmaan maakunnassa toimivat arvonlisäverovelvolliset yritykset rekisteröidään myös samaan rekisteriin muiden arvonlisäverovelvollisten kanssa. Ahvenanmaan maakunnan erityisasemalla ei ole vaikutusta verovelvollisten vähennysoikeuteen.

        Maakunnan ja muun Suomen välisessä arvonlisäverollisessa kaupassa verovelvollisella ostajalla on normaalit vähennysoikeudet. Verovelvollisella on myös oikeus vähennykseen ja palautukseen erityislain nojalla verottomaksi säädettyjen tavaroiden ja palveluiden myyntiin liittyvistä kustannuksista.
        http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=2682;160336


      • Bassoämyri kirjoitti:

        Satakunnan suurimmat tukien saajat

        http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Talous/1194664417714/artikkeli/katso satakunnan suurimmat maataloustukien saajat.html

        Länsi-Uudenmaan suurin maataloustuen saaja on maatalousyhtymä eli Siuntiossa muun muassa Suitian tilan peltoja vuokraava ja viljelevä Rehnberg G o. H Sammanslutning. Sen saamat tuet nousivat yli 580 000 euroon.

        Yksityisistä suurimman tuen eli runsaat 530 000 euroa sai vihtiläinen Niko Ahlqvist.

        Raaseporissa Johan Wasström sai runsaan 410 000 tuet. Kaikkiaan Raaseporista kymppikärkeen mahtuu peräti kuusi tilaa.

        Lohjalla kolmen kärki jää reippaasti alle 200 000 euron. Varpion Puutarha Oy:n tuki oli viime vuonna 172 254 euroa, Nina van der Palsin 143 786 euroa ja Jari Auvisen 137 500 euroa.

        Karjalohjalla selvä ykkönen on Markku Lehtonen. Hänen saamansa tukisumma on 124 611 euroa.

        Inkoossa yksityisistä henkilöistä suurimman maataloustuen saaja oli Mårten Lindberg. Tukea tuli 140 350 euroa.

        Nummi-Pusulassa ykkönen oli Juha Alanne, 147 542 euron tuella. Seuraavina tulivat Jussi Saloniemi (139 242 euroa) ja Arto Hiidensalo (138 676 euroa).


      • heikki_tala kirjoitti:

        Länsi-Uudenmaan suurin maataloustuen saaja on maatalousyhtymä eli Siuntiossa muun muassa Suitian tilan peltoja vuokraava ja viljelevä Rehnberg G o. H Sammanslutning. Sen saamat tuet nousivat yli 580 000 euroon.

        Yksityisistä suurimman tuen eli runsaat 530 000 euroa sai vihtiläinen Niko Ahlqvist.

        Raaseporissa Johan Wasström sai runsaan 410 000 tuet. Kaikkiaan Raaseporista kymppikärkeen mahtuu peräti kuusi tilaa.

        Lohjalla kolmen kärki jää reippaasti alle 200 000 euron. Varpion Puutarha Oy:n tuki oli viime vuonna 172 254 euroa, Nina van der Palsin 143 786 euroa ja Jari Auvisen 137 500 euroa.

        Karjalohjalla selvä ykkönen on Markku Lehtonen. Hänen saamansa tukisumma on 124 611 euroa.

        Inkoossa yksityisistä henkilöistä suurimman maataloustuen saaja oli Mårten Lindberg. Tukea tuli 140 350 euroa.

        Nummi-Pusulassa ykkönen oli Juha Alanne, 147 542 euron tuella. Seuraavina tulivat Jussi Saloniemi (139 242 euroa) ja Arto Hiidensalo (138 676 euroa).

        Nyt löytyi kattava luettelo, mutta se on vuodelta 2007.
        http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet

        Siitä voi laskea summittaisen jakautuman kielen perusteella. Mutta "onhan maamme kaksikielinen", joten suomenruotsalainen säätiö voi käyttää halutessaan suomenkielistä nimeä ihan hämäystarkoituksessa.


      • Ankdam kirjoitti:

        Lopeta jo se ALV-jankutuksesi!!!!

        Verohallinnon julkaisu 176.10 1.1.2010 sivu /12
        1 YLEISTÄ
        Suomen EU-liittymissopimuksen mukaan Ahvenanmaan maakunta ei kuulu Euroopan yhteisön arvonlisävero- eikä valmisteveroalueeseen. Maakunta kuuluu kuitenkin osana Suomea yhteisön tullialueeseen ja tulliunioniin. Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen sekä maakunnan ja muiden
        EU:n jäsenvaltioiden välillä on veroraja, joka merkitsee sitä, että EU:n veroalueen ja Ahvenanmaan maakunnan välisiin tavaroiden myynteihin ja siirtoihin sovelletaan kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevia maahantuonti- ja vientisäännöksiä. Myös yksityishenkilöiden ja muiden ei verovelvollisten maahantuonnit Ahvenanmaan maakunnasta muualle Suomeen ja päinvastoin ovat pääsääntöisesti verollisia. Ahvenanmaan maakunnan erityisasemalla ei ole vaikutusta valtion verotusoikeuteen. Ahvenanmaan
        maakunnassa sovelletaan yleistä arvonlisäverolainsäädäntöä (arvonlisäverolaki 1501/93 ja arvonlisäveroasetus 50/94), ellei Ahvenanmaan maakuntaa koskevassa erityislaissa (laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisä- ja valmisteverolainsääntöön 1266/96) toisin säädetä. Ahvenanmaan maakunnan sisällä myytävät tavarat ja palvelut ovat arvonlisäverollisia arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan.
        Yhteisökaupan säännöksiä ei sovelleta sellaisiin tavaramyynteihin, joissa tavara lähtee Ahvenanmaan maakunnan alueelta johonkin jäsenvaltioon, eikä sellaisiin ostoihin, joissa tavara saapuu jäsenvaltiosta Ahvenanmaan maakuntaan. Tällaisia myyntejä Ahvenanmaan maakunnasta EU:n alueelle ei ilmoiteta yhteenvetoilmoituksissa yhteisömyynteinä, vaikka myyjä olisi merkitty Suomessa harjoittamastaan toiminnasta arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Yhteisökauppatilanteissa käytettäväksi tarkoitettua FI-alkuista arvonlisäverotunnistetta ei saa käyttää myytäessä tavaraa Ahvenanmaan maakunnasta yhteisöalueelle eikä ostettaessa tavaraa yhteisöalueelta Ahvenanmaan maakuntaan. Ahvenanmaan maakuntaan sijoittautunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity elinkeinonharjoittaja voi suorittaa yhteisömyyntejä ja -hankintoja EU-alueella, mutta näissä tilanteissa tavara ei saa lähteä Ahvenanmaan maakunnan alueelta eikä saapua ostajalle maakunnan alueelle.

        Jos ahvenanmaalainen arvonlisäverovelvollinen yritys myy tai ostaa tavaraa siten, että tavara kuljetetaan jostakin jäsenvaltiosta muualle Suomeen tai muualta Suomesta jäsenvaltioon, kysymys on yhteisökaupasta. Yhteisökaupasta on kysymys myös silloin kun tavara kuljetetaan kahden jäsenvaltion välillä. Tarkempia ohjeita yhteisökaupasta löytyy Verohallituksen julkaisusta nro 175, Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa. Ahvenanmaan erityisasema vaikuttaa eräissä tapauksissa myös maakunnan sekä muun Suomen ja EU:n jäsenvaltioi-den välisen palvelukaupan arvonlisäverokohteluun. Ahvenanmaalainen elinkeinonharjoittaja ei voi käyttää FI alkuista arvonlisäverotunnistetta hankkiessaan palveluita, jotka luovutetaan
        Ahvenanmaan maakuntaan tai myydessään palveluita Ahvenanmaan maakunnasta. Ahvenanmaalaisella yrityksellä ei tällaisessa tilanteessa ole kausiveroilmoituksen kohdassa 314 ilmoitettavia palveluostoja muista EU-maista tai kohdassa 312 ilmoitettavia palvelumyyntejä toisiin EU-maihin.
        Nämä myynnit ja ostot ilmoitetaan kausiveroilmoituksessa samalla tavalla kuin ilmoitetaan palveluostot ja -myynnit EU:n ulkopuolisiin maihin.
        Verovelvollinen, joka harjoittaa verollista toimintaa sekä Ahvenanmaan maakunnassa että muualla Suomessa, rekisteröidään koko toiminnasta yhtenä verovelvollisena arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

        Pelkästään Ahvenanmaan maakunnassa toimivat arvonlisäverovelvolliset yritykset rekisteröidään myös samaan rekisteriin muiden arvonlisäverovelvollisten kanssa. Ahvenanmaan maakunnan erityisasemalla ei ole vaikutusta verovelvollisten vähennysoikeuteen.

        Maakunnan ja muun Suomen välisessä arvonlisäverollisessa kaupassa verovelvollisella ostajalla on normaalit vähennysoikeudet. Verovelvollisella on myös oikeus vähennykseen ja palautukseen erityislain nojalla verottomaksi säädettyjen tavaroiden ja palveluiden myyntiin liittyvistä kustannuksista.
        http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=2682;160336

        Ei muuta perusasiaa eli yhdelle maakunnalle annettua ALV-vapautta. Senhän on jopa valtiovarainministeriö todennut ja yrittää leikata edes puolet tästä kilpailua vääristävästä ja muutoinkin epäoikeudenmukaisesta verovapaudesta.

        Suomenruotsalainen hämäys ei enää mene läpi - ei edes valtiovarainministeriössä!


      • heikki_tala kirjoitti:

        Ei muuta perusasiaa eli yhdelle maakunnalle annettua ALV-vapautta. Senhän on jopa valtiovarainministeriö todennut ja yrittää leikata edes puolet tästä kilpailua vääristävästä ja muutoinkin epäoikeudenmukaisesta verovapaudesta.

        Suomenruotsalainen hämäys ei enää mene läpi - ei edes valtiovarainministeriössä!

        Tala on aito netti fenno! Sen tietää siitä että Talalle tärkeintä ei ole se että itsellä menee hyvin vaan ettei toisilla ja varsinkaan kenelläkään ruotsinkielisellä mene paremmin.

        Siitä vähäarvoisen tuotteen (alle 10 €) verottomuudesta hyötyy koko Suomi siinä missä Ahvenanmaakin. Ahvenanmaalle se merkitsee lähinnä työpaikkoja kun mantereen puolelta ovat postimyyntiliikkeet, m.m. Verkkokauppa.com, perustaneet sinne sivutoimipisteitään hyödyntääkseen ALV-etua. Muulle maalle se merkitsee edullisimpia tuotteita, itsehän ahvenanmaalaiset eivät saa niistä postimyyntiliikkeistä ostaa.

        ALV-etu on valtakunnan tasolla lähinnä nappikauppaa mutta Talalle sellainenkin on sietämätöntä kun se saattaa hyödyttää ruotsinkielistä(kin) suomalaista.

        "Arvonlisävero Ahvenanmaan ja Suomen välisessä kaupassa

        Suomen EU-jäsenyyden alkaessa Ahvenanmaalle neuvoteltiin itsehallinnon ja elinkeinojen turvaamiseksi erityisasema verotuksen suhteen. Näin ollen Ahvenanmaan ei katsota kuuluvan Suomen arvonlisäveroalueeseen, vaikka Ahvenanmaa on EU:n jäsen ja perii arvonlisäveroa.[5] Tämän vuoksi Ahvenanmaalta toimitettaviin vähäarvoisiin tuotteisiin sovelletaan tulliasetuksen 2§:n sääntöä, jonka mukaan alle 10 € määräisiä tulleja ei kerätä, jos lähetyksen kokonaisarvo on alle 22 €. Täten alle 43,48 € hintaisista tuotteista ei peritä ALVia. Eräät postimyyntiyritykset varsinkin viihde-elektroniikan alalla ovat hyödyntäneet tätä sääntöä myymällä arvonlisäverottomia tuotteita Ahvenanmaan varastoistaan postimyyntinä.

        Vastaavaa käytäntöä esiintyy muuallakin ei-EU- ja EU-alueiden välisessä kaupassa, muun muassa Britannian ja Kanaalisaarten välillä.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlisävero


      • Ankdam kirjoitti:

        Tala on aito netti fenno! Sen tietää siitä että Talalle tärkeintä ei ole se että itsellä menee hyvin vaan ettei toisilla ja varsinkaan kenelläkään ruotsinkielisellä mene paremmin.

        Siitä vähäarvoisen tuotteen (alle 10 €) verottomuudesta hyötyy koko Suomi siinä missä Ahvenanmaakin. Ahvenanmaalle se merkitsee lähinnä työpaikkoja kun mantereen puolelta ovat postimyyntiliikkeet, m.m. Verkkokauppa.com, perustaneet sinne sivutoimipisteitään hyödyntääkseen ALV-etua. Muulle maalle se merkitsee edullisimpia tuotteita, itsehän ahvenanmaalaiset eivät saa niistä postimyyntiliikkeistä ostaa.

        ALV-etu on valtakunnan tasolla lähinnä nappikauppaa mutta Talalle sellainenkin on sietämätöntä kun se saattaa hyödyttää ruotsinkielistä(kin) suomalaista.

        "Arvonlisävero Ahvenanmaan ja Suomen välisessä kaupassa

        Suomen EU-jäsenyyden alkaessa Ahvenanmaalle neuvoteltiin itsehallinnon ja elinkeinojen turvaamiseksi erityisasema verotuksen suhteen. Näin ollen Ahvenanmaan ei katsota kuuluvan Suomen arvonlisäveroalueeseen, vaikka Ahvenanmaa on EU:n jäsen ja perii arvonlisäveroa.[5] Tämän vuoksi Ahvenanmaalta toimitettaviin vähäarvoisiin tuotteisiin sovelletaan tulliasetuksen 2§:n sääntöä, jonka mukaan alle 10 € määräisiä tulleja ei kerätä, jos lähetyksen kokonaisarvo on alle 22 €. Täten alle 43,48 € hintaisista tuotteista ei peritä ALVia. Eräät postimyyntiyritykset varsinkin viihde-elektroniikan alalla ovat hyödyntäneet tätä sääntöä myymällä arvonlisäverottomia tuotteita Ahvenanmaan varastoistaan postimyyntinä.

        Vastaavaa käytäntöä esiintyy muuallakin ei-EU- ja EU-alueiden välisessä kaupassa, muun muassa Britannian ja Kanaalisaarten välillä.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlisävero

        Ankdam on ihan oikeassa. Tala hokee koko ajan miten meidän "alv-vapautemme " on niin valtava etu Ahvenanmaalle. Hänestä ei ole tärkeää, että nuo muutamat yritykset (jotka eivät edes yleensä ole ahvenmaalaisia) maksavat veroja (mantereelle). Ja Tala tosiaan unohtaa kokonaan, että me emme tuota etua täällä asiakkaana pysty käyttämään, koska alv-vapaus ei tietenkään koske toimituksia Ahvenanmaalle. Tala tekee tässä asiassa (kuten monessa muussakin) kärpäsestä härkäsen. Ja kun tuo 43 euroaa puolitetaan, nämä nytkin vähäiset yritykset häipyvät. Verotulot vähenevät, mutta Tala on tyytyväinen, koska muutama kymmen ihmistä Ahvenanmaalla jää työttömäsi.


      • Ankdam kirjoitti:

        Tala on aito netti fenno! Sen tietää siitä että Talalle tärkeintä ei ole se että itsellä menee hyvin vaan ettei toisilla ja varsinkaan kenelläkään ruotsinkielisellä mene paremmin.

        Siitä vähäarvoisen tuotteen (alle 10 €) verottomuudesta hyötyy koko Suomi siinä missä Ahvenanmaakin. Ahvenanmaalle se merkitsee lähinnä työpaikkoja kun mantereen puolelta ovat postimyyntiliikkeet, m.m. Verkkokauppa.com, perustaneet sinne sivutoimipisteitään hyödyntääkseen ALV-etua. Muulle maalle se merkitsee edullisimpia tuotteita, itsehän ahvenanmaalaiset eivät saa niistä postimyyntiliikkeistä ostaa.

        ALV-etu on valtakunnan tasolla lähinnä nappikauppaa mutta Talalle sellainenkin on sietämätöntä kun se saattaa hyödyttää ruotsinkielistä(kin) suomalaista.

        "Arvonlisävero Ahvenanmaan ja Suomen välisessä kaupassa

        Suomen EU-jäsenyyden alkaessa Ahvenanmaalle neuvoteltiin itsehallinnon ja elinkeinojen turvaamiseksi erityisasema verotuksen suhteen. Näin ollen Ahvenanmaan ei katsota kuuluvan Suomen arvonlisäveroalueeseen, vaikka Ahvenanmaa on EU:n jäsen ja perii arvonlisäveroa.[5] Tämän vuoksi Ahvenanmaalta toimitettaviin vähäarvoisiin tuotteisiin sovelletaan tulliasetuksen 2§:n sääntöä, jonka mukaan alle 10 € määräisiä tulleja ei kerätä, jos lähetyksen kokonaisarvo on alle 22 €. Täten alle 43,48 € hintaisista tuotteista ei peritä ALVia. Eräät postimyyntiyritykset varsinkin viihde-elektroniikan alalla ovat hyödyntäneet tätä sääntöä myymällä arvonlisäverottomia tuotteita Ahvenanmaan varastoistaan postimyyntinä.

        Vastaavaa käytäntöä esiintyy muuallakin ei-EU- ja EU-alueiden välisessä kaupassa, muun muassa Britannian ja Kanaalisaarten välillä.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlisävero

        Niin paljon rautalankaa eri ole koko maailmassa, että suomenruotsalaiselle pystyisi vääntämään ymmärryksen tosiasioista. Kysykääpä omalta kunnanjohdoltanne, olisivatko ne valmiit saamaan ALV-vapauden alle 44 euron tavaroista. Jos vastaavat, että eivät halua, niin kertokaa, missä on tällainen kunta.

        Kysykää myös, että miltä tuntuisi saada myydä taxfree viinaa, tupakkaa, kosmetiikkaa, yms. Jos vastaus on edelleen, että ei kiinnosta, niin kuntien nimet esiin.

        Kolmas kysymys on, että miltä tuntuisi, jos oma kuntanne saisi valtiolta Suomen suurimman valtionavun nuppia kohti? Uskon, ettei yksikään kunta kieltäytyisi.

        Nyt vain on niin, että ainoastaan Ahnevanmaan maakunnalla on tällaiset ylimitoitetut edut. Palkkioksi siitä he syrjivät raa'asti omaa suomenkielistä vähemmistöään (5 % väestöstä). Vain suomenruotsalaisuus pystyy tällaiseen ja Suomen valtio sallii porsastelun. Pieni rohkaiseva esitys on valtiovarainministeriön hanke edes puolittaa tuo kilpailua vääristävä ja epäoikeudenmukainen ALV-vapaus.

        Muiden maiden sallima porsastelu ei koskaan voi olla puolustus omalle sikailulle.


      • heikki_tala kirjoitti:

        Niin paljon rautalankaa eri ole koko maailmassa, että suomenruotsalaiselle pystyisi vääntämään ymmärryksen tosiasioista. Kysykääpä omalta kunnanjohdoltanne, olisivatko ne valmiit saamaan ALV-vapauden alle 44 euron tavaroista. Jos vastaavat, että eivät halua, niin kertokaa, missä on tällainen kunta.

        Kysykää myös, että miltä tuntuisi saada myydä taxfree viinaa, tupakkaa, kosmetiikkaa, yms. Jos vastaus on edelleen, että ei kiinnosta, niin kuntien nimet esiin.

        Kolmas kysymys on, että miltä tuntuisi, jos oma kuntanne saisi valtiolta Suomen suurimman valtionavun nuppia kohti? Uskon, ettei yksikään kunta kieltäytyisi.

        Nyt vain on niin, että ainoastaan Ahnevanmaan maakunnalla on tällaiset ylimitoitetut edut. Palkkioksi siitä he syrjivät raa'asti omaa suomenkielistä vähemmistöään (5 % väestöstä). Vain suomenruotsalaisuus pystyy tällaiseen ja Suomen valtio sallii porsastelun. Pieni rohkaiseva esitys on valtiovarainministeriön hanke edes puolittaa tuo kilpailua vääristävä ja epäoikeudenmukainen ALV-vapaus.

        Muiden maiden sallima porsastelu ei koskaan voi olla puolustus omalle sikailulle.

        No ei Ahvenanmaallakaan ole alv-vapautta alle 44 euron tavaroista. Se tosin olisi mukavaa meille ahvenanmaalaisille, mutta me emme edes voi ostaa postimyynnistä noita tavaroita kuten te siellä mantereella. Siis kyse on postimyynnistä muualle kuin Ahvenanmaalle. Rautalankakaan ei saa Talaa tätä ymmärtämään.
        Eikä tupakkaa ja alkoholia myydä ilman veroja Ahvenanmaalla, vaan laivoissa jotka pysähtyvät tänne noin vartiksi. Ja Tala voi ostaa Vikingin osakkeita (varmaan Tallinkinkin, mutta silloin etu on pois virolaisilta, ja sehän ei taas sovi Talalle) ja saada ne osinkotulot itselleen sen sijaan että ne menevät ahvenanmaalaisille omistajille. Kunnanjohtajat haluavat mieluummin sellaisia asukkaita, jotka maksavat tuloistaan kunnallisveroa, ei pelkästään veroja pääomatuloistaan. Joten tuskin tuo taxfree kunnanjohtajia kiinnostaa.
        Suomen valtio ei maksa senttiäkään yhdellekään ahvenanmaalaiselle kunnalle, joten taitaisi ennemminkin itku heiltä päästä!


      • ahvennainen kirjoitti:

        No ei Ahvenanmaallakaan ole alv-vapautta alle 44 euron tavaroista. Se tosin olisi mukavaa meille ahvenanmaalaisille, mutta me emme edes voi ostaa postimyynnistä noita tavaroita kuten te siellä mantereella. Siis kyse on postimyynnistä muualle kuin Ahvenanmaalle. Rautalankakaan ei saa Talaa tätä ymmärtämään.
        Eikä tupakkaa ja alkoholia myydä ilman veroja Ahvenanmaalla, vaan laivoissa jotka pysähtyvät tänne noin vartiksi. Ja Tala voi ostaa Vikingin osakkeita (varmaan Tallinkinkin, mutta silloin etu on pois virolaisilta, ja sehän ei taas sovi Talalle) ja saada ne osinkotulot itselleen sen sijaan että ne menevät ahvenanmaalaisille omistajille. Kunnanjohtajat haluavat mieluummin sellaisia asukkaita, jotka maksavat tuloistaan kunnallisveroa, ei pelkästään veroja pääomatuloistaan. Joten tuskin tuo taxfree kunnanjohtajia kiinnostaa.
        Suomen valtio ei maksa senttiäkään yhdellekään ahvenanmaalaiselle kunnalle, joten taitaisi ennemminkin itku heiltä päästä!

        Eiköhän kaikille täysipäisille ole tullut selväksi, mihin perustuu Ahnevanmaan hyvinvointi. Jos ei tullut, niin netistä löytyy kaksikin valtiovarainministeriön selvitystä, joissa näitä' asioita on käsitelty.
        Suomen valtion tukirahat Ahnevanmaalle ovat suurimmat asukasta kohti koko maassa ja se mahdollistaa yllä pitää 16 täysimittaista kunnallishallintoa eli kuntien keskimääräinen koko on 1700 asukasta!!! Manner-Suomessa vaaditaan nyt vähintään 20.000 asukasta kuntien väestöpohjaksi.

        Ahnevanmaa saa kaikista valtion tuloista 0,45 % - myös erilaisista voitoista, mutta se ei joudu koskaan osallistumaan valtion tappioiden kattamiseen kuten me muut suomenmaalaiset.

        Ahnevanmaa on näyteikkuna suomenruotsalaisuuden kaikkiin ikäviin puoliin; itsekkyyteen, härskiyteen, röyhkeyteen ja ahneuteen. m.o.t. (Ja googlatkaapa vielä Ahnevanmaan ex-kiintiökansanedustajan syrjintäohjelma TV1 mot-ohjelmassa). Kyllä se siitä avautuu - :-(


      • jokkex
        ahvennainen kirjoitti:

        Ankdam on ihan oikeassa. Tala hokee koko ajan miten meidän "alv-vapautemme " on niin valtava etu Ahvenanmaalle. Hänestä ei ole tärkeää, että nuo muutamat yritykset (jotka eivät edes yleensä ole ahvenmaalaisia) maksavat veroja (mantereelle). Ja Tala tosiaan unohtaa kokonaan, että me emme tuota etua täällä asiakkaana pysty käyttämään, koska alv-vapaus ei tietenkään koske toimituksia Ahvenanmaalle. Tala tekee tässä asiassa (kuten monessa muussakin) kärpäsestä härkäsen. Ja kun tuo 43 euroaa puolitetaan, nämä nytkin vähäiset yritykset häipyvät. Verotulot vähenevät, mutta Tala on tyytyväinen, koska muutama kymmen ihmistä Ahvenanmaalla jää työttömäsi.

        " Ja kun tuo 43 euroaa puolitetaan, nämä nytkin vähäiset yritykset häipyvät. Verotulot vähenevät, mutta Tala on tyytyväinen, koska muutama kymmen ihmistä Ahvenanmaalla jää työttömäsi."

        Henkilökohtaisesti ottaa pannuun kun mokoman käenpoikasen vuoksi mainittu 43 euroa puolitetaan ja moni kiva tavara EU:n ulkopuolelta täytyy jättää tilaamatta.


      • jokkex kirjoitti:

        " Ja kun tuo 43 euroaa puolitetaan, nämä nytkin vähäiset yritykset häipyvät. Verotulot vähenevät, mutta Tala on tyytyväinen, koska muutama kymmen ihmistä Ahvenanmaalla jää työttömäsi."

        Henkilökohtaisesti ottaa pannuun kun mokoman käenpoikasen vuoksi mainittu 43 euroa puolitetaan ja moni kiva tavara EU:n ulkopuolelta täytyy jättää tilaamatta.

        No ei Ahvenanmaa ja ahvenanmaalaiset halua sitä puolitettavan, päinvastoin. Sitä haluavat ne, joitten mielestä on parempi että saadaan muutama työtön Ahvenamaalle kuin antaa Ahvenanmaalle tälläinen marginaalinen "etu,joka itse asiassa aihettaa enemmän harmia mantereella asuville. Joten kysy mieluummin persukavereiltasi, miksi poistivat tämän edun, Ahvenmaalaiset ovat ahkeraa väkeä, eikä työttomyys tämän alv.poikkeuksen jälkeenkään edes lähentele mantereen lukuja. Käenpoikasia on ihan jossain muualla kuin täällä!


      • Talavale

      • jokkex
        ahvennainen kirjoitti:

        No ei Ahvenanmaa ja ahvenanmaalaiset halua sitä puolitettavan, päinvastoin. Sitä haluavat ne, joitten mielestä on parempi että saadaan muutama työtön Ahvenamaalle kuin antaa Ahvenanmaalle tälläinen marginaalinen "etu,joka itse asiassa aihettaa enemmän harmia mantereella asuville. Joten kysy mieluummin persukavereiltasi, miksi poistivat tämän edun, Ahvenmaalaiset ovat ahkeraa väkeä, eikä työttomyys tämän alv.poikkeuksen jälkeenkään edes lähentele mantereen lukuja. Käenpoikasia on ihan jossain muualla kuin täällä!

        Ilman Ahneidenmaata ja siihen liittyvää kikkailua ei tarvetta puolittamiseen olisi. Sivareita vielä koko sakki tai ei edes sivareita, pitää pyytää anteeksi sivareilta kun moisen vertauksen pikaistuksissani tein.


      • jokkex kirjoitti:

        Ilman Ahneidenmaata ja siihen liittyvää kikkailua ei tarvetta puolittamiseen olisi. Sivareita vielä koko sakki tai ei edes sivareita, pitää pyytää anteeksi sivareilta kun moisen vertauksen pikaistuksissani tein.

        No, jos olet noin epäisänmaallinen, että mielestäsi on oikein että oman maan kansalaiset menettävät työpaikkansa ja oman maan verotulot vähenevät, niin minusta on ihan oikein että sitten muitakaan työllistä.
        Se on kummallinen tämä Ahvenanmaa-viha. Toivotaan, että omassa maassa menisi mahdollisimman huonosti. Ja sitten ollaan niin isänmaallisia muka...


      • jokkex
        ahvennainen kirjoitti:

        No ei Ahvenanmaallakaan ole alv-vapautta alle 44 euron tavaroista. Se tosin olisi mukavaa meille ahvenanmaalaisille, mutta me emme edes voi ostaa postimyynnistä noita tavaroita kuten te siellä mantereella. Siis kyse on postimyynnistä muualle kuin Ahvenanmaalle. Rautalankakaan ei saa Talaa tätä ymmärtämään.
        Eikä tupakkaa ja alkoholia myydä ilman veroja Ahvenanmaalla, vaan laivoissa jotka pysähtyvät tänne noin vartiksi. Ja Tala voi ostaa Vikingin osakkeita (varmaan Tallinkinkin, mutta silloin etu on pois virolaisilta, ja sehän ei taas sovi Talalle) ja saada ne osinkotulot itselleen sen sijaan että ne menevät ahvenanmaalaisille omistajille. Kunnanjohtajat haluavat mieluummin sellaisia asukkaita, jotka maksavat tuloistaan kunnallisveroa, ei pelkästään veroja pääomatuloistaan. Joten tuskin tuo taxfree kunnanjohtajia kiinnostaa.
        Suomen valtio ei maksa senttiäkään yhdellekään ahvenanmaalaiselle kunnalle, joten taitaisi ennemminkin itku heiltä päästä!

        ", mutta me emme edes voi ostaa postimyynnistä noita tavaroita kuten te siellä mantereella"

        Ostamatta jää minultakin jos tiedän Ahneidenmaan kautta kulkevan.


      • jokkex
        heikki_tala kirjoitti:

        Nyt löytyi kattava luettelo, mutta se on vuodelta 2007.
        http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet

        Siitä voi laskea summittaisen jakautuman kielen perusteella. Mutta "onhan maamme kaksikielinen", joten suomenruotsalainen säätiö voi käyttää halutessaan suomenkielistä nimeä ihan hämäystarkoituksessa.

        Vähän kuin "Riitan Herkku" nimestään huolimatta aivan hurrimeininkiä.


      • ahvennainen kirjoitti:

        No, jos olet noin epäisänmaallinen, että mielestäsi on oikein että oman maan kansalaiset menettävät työpaikkansa ja oman maan verotulot vähenevät, niin minusta on ihan oikein että sitten muitakaan työllistä.
        Se on kummallinen tämä Ahvenanmaa-viha. Toivotaan, että omassa maassa menisi mahdollisimman huonosti. Ja sitten ollaan niin isänmaallisia muka...

        Minulle Ahnevanmaa on suomenruotsalaisuuteen kuuluvan itsekkyyden, härskiyden, röyhkeyden ja ahneuden korkein potenssi, jota käytän esimerkkinä, millaista olisi suomalaisten elämän, jos ruotsinkieliset olisivat enemmistönä Suomessa.
        Ei vihaa, vaan tosiasioiden esittelyä. Jos ALV-vapaus ei olisi kilpailua vääristävä ja epäoikeudenmukainen etuoikeus Ahnevanmaalle, niin tuskin valtiovarainministeriö olisi yrittämässä edes pienentää sitä. Ainakin minä Järvenpään kaupunginvaltuutettuna olisi riemumielin hyväksymässä taxfree oikeuden ja ALV-vapauden täältä ulos myytäville tuotteille, vaikka itse emme saisi niitä suoraan ostaa. Myös tasavallan korkein valtionapu asukasta kohti olisi kovin tervetullut.
        "ahvennainen" voi tiedustella muilta kunnilta, mitä ne ajattelisivat, jos saisivat samat edut kuin Ahnevanmaa.


      • jokkex
        ahvennainen kirjoitti:

        No, jos olet noin epäisänmaallinen, että mielestäsi on oikein että oman maan kansalaiset menettävät työpaikkansa ja oman maan verotulot vähenevät, niin minusta on ihan oikein että sitten muitakaan työllistä.
        Se on kummallinen tämä Ahvenanmaa-viha. Toivotaan, että omassa maassa menisi mahdollisimman huonosti. Ja sitten ollaan niin isänmaallisia muka...

        "Suomen EU-jäsenyyden alkaessa Ahvenanmaalle neuvoteltiin itsehallinnon ja elinkeinojen turvaamiseksi erityisasema verotuksen suhteen. Näin ollen Ahvenanmaan ei katsota kuuluvan Suomen arvonlisäveroalueeseen, vaikka Ahvenanmaa on EU:n jäsen ja perii arvonlisäveroa."

        Näin kirjoitti hengenheimolaisesi ankka ja varmaan tämä mielestäsi merkityksetön asia neuvoteltiin aivan huvikseen kun oli ylimääräistä aikaa.

        Miten ihmeessä luulet kilpailun vääristämisen tukevan tämän maan taloutta? Ahnevammanmaan verotulot Suomelle ovat kuin siirtäisi rahaa taskusta toiseen, anna ensin, niin saat jotain takaisin.

        Isänmaallisuudesta on tuollaisten Suomen puolustuksen laiminlyöjien turha puhua mitään.


      • jokkex kirjoitti:

        "Suomen EU-jäsenyyden alkaessa Ahvenanmaalle neuvoteltiin itsehallinnon ja elinkeinojen turvaamiseksi erityisasema verotuksen suhteen. Näin ollen Ahvenanmaan ei katsota kuuluvan Suomen arvonlisäveroalueeseen, vaikka Ahvenanmaa on EU:n jäsen ja perii arvonlisäveroa."

        Näin kirjoitti hengenheimolaisesi ankka ja varmaan tämä mielestäsi merkityksetön asia neuvoteltiin aivan huvikseen kun oli ylimääräistä aikaa.

        Miten ihmeessä luulet kilpailun vääristämisen tukevan tämän maan taloutta? Ahnevammanmaan verotulot Suomelle ovat kuin siirtäisi rahaa taskusta toiseen, anna ensin, niin saat jotain takaisin.

        Isänmaallisuudesta on tuollaisten Suomen puolustuksen laiminlyöjien turha puhua mitään.

        Minä pidän sinua erittäin epäisänmaallisena. Mitä ihmeen höytyä kuvittelisit taxfreen tuovan Järvenpäälle? Eli kaikissa Järvenpäässä pysähtyvissä junissa (laivoja siellä ei kai pysähdy)myytäisiin taxfree tavaroita ja Järvenpää rikastuisi suunnattamasti?
        Olet epäisänmaallinen nurkkapatriootti joka kateuksissaan haluasi Järvenpäähän sellaista josta kaupungille ei olisi mitään hyötyä. Tyhmyys ja kateus ei ole hyvä yhdistelmä.


      • ahvennainen kirjoitti:

        Minä pidän sinua erittäin epäisänmaallisena. Mitä ihmeen höytyä kuvittelisit taxfreen tuovan Järvenpäälle? Eli kaikissa Järvenpäässä pysähtyvissä junissa (laivoja siellä ei kai pysähdy)myytäisiin taxfree tavaroita ja Järvenpää rikastuisi suunnattamasti?
        Olet epäisänmaallinen nurkkapatriootti joka kateuksissaan haluasi Järvenpäähän sellaista josta kaupungille ei olisi mitään hyötyä. Tyhmyys ja kateus ei ole hyvä yhdistelmä.

        No, alkaa vähitellen "ahvennaiselle" avautua, miksi suomenruotsalaisia pidetään epäisänmaallisina. Jos taxfree-oikeudesta, ALV-vapaudesta ja ylisuurista valtionavuista ei ole mitään hyötyä, niin nehän voidaan siinä tapauksessa - ja pitääkin - poistaa Ahnevanmaalta.
        Mutta kyllä noissa verovapauksissa ja valtionavuissa jotakin hyvää täytyy olla, koska Ahnevanmaa ei niistä suin surmin halua luopua. Maarianhaminan postin esimies itki Suomen TV:ssa asiasta.
        Miksi ihmeessä pidätte kiinni eduista, joista teille ei ole mitään hyötyä? Ai niin, tuo marttyyriklausuuli tietenkin pitää muistaa - niillä kustannetaan vajaakuntoisille töitä?


      • heikki_tala kirjoitti:

        No, alkaa vähitellen "ahvennaiselle" avautua, miksi suomenruotsalaisia pidetään epäisänmaallisina. Jos taxfree-oikeudesta, ALV-vapaudesta ja ylisuurista valtionavuista ei ole mitään hyötyä, niin nehän voidaan siinä tapauksessa - ja pitääkin - poistaa Ahnevanmaalta.
        Mutta kyllä noissa verovapauksissa ja valtionavuissa jotakin hyvää täytyy olla, koska Ahnevanmaa ei niistä suin surmin halua luopua. Maarianhaminan postin esimies itki Suomen TV:ssa asiasta.
        Miksi ihmeessä pidätte kiinni eduista, joista teille ei ole mitään hyötyä? Ai niin, tuo marttyyriklausuuli tietenkin pitää muistaa - niillä kustannetaan vajaakuntoisille töitä?

        Tyhmyys ja kateus samassa ihmisessä ovat vielä sillä tavalla ikäviä asioita, että kysyinen ihminen ei huomaa niitä itse.


      • jokkex
        ahvennainen kirjoitti:

        Minä pidän sinua erittäin epäisänmaallisena. Mitä ihmeen höytyä kuvittelisit taxfreen tuovan Järvenpäälle? Eli kaikissa Järvenpäässä pysähtyvissä junissa (laivoja siellä ei kai pysähdy)myytäisiin taxfree tavaroita ja Järvenpää rikastuisi suunnattamasti?
        Olet epäisänmaallinen nurkkapatriootti joka kateuksissaan haluasi Järvenpäähän sellaista josta kaupungille ei olisi mitään hyötyä. Tyhmyys ja kateus ei ole hyvä yhdistelmä.

        Minä en todellakaan ole Järvenpäästä, mutta varmaan siellä asuu tarvittaessa maataan puolustavia ihmisiä, toisin kuin Ahneidenmaalla.

        Unohdit, että Järvenpäähän kulkee posti ja aivan kiva heillekin olisi jos joku postimyyntifirma tai useampikin. Järvenpäästä ei tarvitse operoida hitailla laivoilla.

        Vai neuvoteltiin mielestäsi moinen etu Ahnevammanmaalle kun siitä on hyötyä vain sille...hohhoijaa...


      • ahvennainen kirjoitti:

        Minä pidän sinua erittäin epäisänmaallisena. Mitä ihmeen höytyä kuvittelisit taxfreen tuovan Järvenpäälle? Eli kaikissa Järvenpäässä pysähtyvissä junissa (laivoja siellä ei kai pysähdy)myytäisiin taxfree tavaroita ja Järvenpää rikastuisi suunnattamasti?
        Olet epäisänmaallinen nurkkapatriootti joka kateuksissaan haluasi Järvenpäähän sellaista josta kaupungille ei olisi mitään hyötyä. Tyhmyys ja kateus ei ole hyvä yhdistelmä.

        Eihän se ole hyvä yhdistelmä. Mutta kuvaa kyllä suomenruotsalaisuutta, jolle on ylivoimaista hyväksyä faktatietoa ja sen takia homma heillä menee herkästi nimittelyksi - ad hominem kuten "sisivtyssanakirja" (oikeasti vierassanakirja) sanoo.


      • Talasurkimus

        Talan valheet paljastuivat jälleen kerran. Eipä tussa Sataskunnan listassa suomenruotsalaisia juuri näy. Ei ihme, erttä persutkaan eivät äänestä Talaa. Tala on pihalla kuin kesäkuinen lumiukko asiassa kuin asiassa. Tala kulkee fiaskosta fiaskoon, mutta ei ymmärrä lopettaa!! Valitettavasti tyhmimmät ja helpoien johdateltavat yksinkertaiset yksilöt antavat johdatella itsensä harhaan.


      • nilastotikkari
        Talasurkimus kirjoitti:

        Talan valheet paljastuivat jälleen kerran. Eipä tussa Sataskunnan listassa suomenruotsalaisia juuri näy. Ei ihme, erttä persutkaan eivät äänestä Talaa. Tala on pihalla kuin kesäkuinen lumiukko asiassa kuin asiassa. Tala kulkee fiaskosta fiaskoon, mutta ei ymmärrä lopettaa!! Valitettavasti tyhmimmät ja helpoien johdateltavat yksinkertaiset yksilöt antavat johdatella itsensä harhaan.

        EWipä näytä näkyvän, sillä sen verran pientä on teksti. Jospa joku löytäisi tilaston, joka olisi lukukelpoinen.


      • Ioni¤
        nilastotikkari kirjoitti:

        EWipä näytä näkyvän, sillä sen verran pientä on teksti. Jospa joku löytäisi tilaston, joka olisi lukukelpoinen.

        Ihan hyvin se on luettavissa. Siinä ylähaällä on pientä ränttiä, mutta kun rullaat sivua alaspäin niin tulee normaaliskokoista tekstiä.


    • Hyvä Heikki!

      Huvittaa seurata, kun nettisvekot ovat koonneet taas voimansa hyökätäkseen Talan kimppuun. Mutta ei mikään auta!

      Kielikeskutelun grand-old-man on silti ylivoimainen. Syynä on Heikin asiantuntemus ja asian oikeutus. Nimittäin oikeaa asiaa on helppo ajaa.

      Svekoilla taas on päinvastoin. Mitkään perustelut eivät kestä, josa asia on väärä.

      Suomalaisten kansantahdon vastainen pakkoruotsitus on yksinkertaisesti erittäin väärin. Ja surujen etuoikeutettu asema on myös sitä.

      Asiantilaan on tultava muutos ja se myös väistämättä tulee!

    • klklsa

      kevyttä on Talan tieto, jos verrataan Ionin kirjoittamaan, johon voi luottaa

    • KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2004 vp Timo Soini
      "Valtion varainsiirrot Ahvenanmaalle"

      Eduskunnan puhemiehelle

      Ahvenanmaa sai vuoden 1993 alussa uuden itsehallintolain, jonka mukaan valtio kantaa edelleen veroja ja muita maksuja Ahvenanmaalta samoin perustein kuin muualtakin maasta. Ahvenanmaalle siirretään kuitenkin tasoituksena vuosittain maakunnan omaa käyttöön 0,45 prosentin osuus valtion tuloista. Tasoituksen
      lisäksi Ahvenanmaa voi saada verohyvitystä, jota maksetaan, jos maakunnan maksettavaksi määrättävät välittömät verot (tulo- ja varallisuusverot) nousevat yli 0,5 prosenttia vastaavien verojen määrästä koko maassa. Tasoituksen ja verohyvityksen edellytetään normaalitapauksessa riittävän maakunnan
      itsehallintomenojen kattamiseen.

      Poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin maakunta voi saada valtiolta ylimääräistä tukea.
      Aiemmin voimassa ollut järjestelmä merkitsi valtion menojen yleiskehitystä vastaavia varainsiirtoja Ahvenanmaalle, mutta uusi järjestelmä merkitsi siirtojen suoraa kytkemistä valtion budjettituloihin ja siten rahahanojen lähes kontrolloimatonta avaamista Ahvenamaalle.

      Tämä käy ilmi valtion ja Ahvenanmaan välisiä varainsiirtoja koskevasta valtiovarainministeriön julkaisemasta selvityksestä "Det skattefinansiella utjämningssystemet mellan landskapet Åland
      och staten: 1990-talets erfarenheter (8.11.2004)". Selvitys on julkaistu vain ruotsiksi, mutta siitä on laadittu asioiden tilaa kaunisteleva suomenkielinen yhteenveto.
      Selvityksen mukaan varainsiirrot Ahvenanmaalle lisääntyivät rajusti vuoden 1993 jälkeen. Tämä on johtanut maakunnan julkisen sektorin paisumiseen: tällä hetkellä se työllistää peräti kolmanneksen työvoimasta. Kun Suomen valtion budjettimenot pidettiin rajuin supistuksin ennallaan vuosina 1993-1999, niin
      Ahvenanmaalla ne kasvoivat noin 50 prosenttia.

      Niinpä Ahvenanmaan työttömyys pysyi vähäisenä pahimpinakin lamavuosina. Mitään säästöjä ei maakunnan tarvinnut tehdä toisin kuin valtion, jolla on maksettavanaan ulkomaisten
      lainojen valtavat korot laman torjumiseksi. Ahvenanmaa on myös voinut antaa kunnilleen suoria tulonsiirtoja kunnallisveron alentamiseksi. Verotaso onkin Ahvenanmaalla huomattavasti alhaisempi kuin mannermaalla; esimerkiksi Maarianhaminassa, jossa asuu lähes puolet maakunnan 26 000 asukkaasta,veroprosentti on 16. Ahvenanmaan tulotaso asukasta kohti on 1990-luvulla ollut lähes kaksi kertaa korkeampi kuin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Savossa, jotka ovat maamme köyhimpiä maakuntia.

      Tästä huolimatta Ahvenanmaalle maksettu elinkeinotuki valtion tai EU:n budjetista on asukasta kohti yli kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi vuonna 1998 Ahvenanmaa sai elinkeinotukea noin 6 500 markkaa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli
      noin 2 500 markkaa. Selvityksessä todetaan, että yksityisen sektorin nauttimasta huomattavasta tuesta huolimatta Ahvenanmaan taloudellinen kasvu on ollut hitaampaa kuin muualla maassa. Ei ole tarvinnut ponnistella, kun raha virtaa mannermaalta vähemmälläkin.

      • Selvityksen mukaan Ahvenanmaa on tarkastelujakson aikana ollut selkeästi nettosaaja ja valtion Ahvenanmaahan liittyvät menot ovat olleet 100-200 miljoonaa markkaa suuremmat kuin saadut verotulot. Selvityksen suomenkielinen yhteenveto päättyykin toteamukseen: "tilanne on kestämätön pitkällä aikavälillä,koska muutoksiin sopetumisen automatiikkaa tai osapuolten pakkoa sopeutua
        muutoksiin ei ole olemassa".

        Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
        esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
        Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä valtion Ahvenanmaalle suuntautuvien
        kohtuuttomien varainsiirtojen rajoittamiseksi?

        Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2004

        Timo Soini /ps

        Nyt PerusS:llä on huomattavasti enemmän voimaa puuttua tähänkin epäkohtaan. Kansanedustaja Jussi Niinistö on aloittanut kirjalliset kysymykset ruotsinkielisistä kiintiöistä. Kyllä tästä hjyvä tulee!


    • Ioni¤

      "Eivät kysy tämän maan pellot, mitä kieltä, niiden kyntäjä puhuu" Näin totesi aikanaan Vuhtori Kosola.

      Nyt sitten kysytään ja yritetään vastata. Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien yhteenlaskettu viljelyspinta-ala on 678.000 hehtaaria eli noin 29 % maan kokonaisviljelypinta-alasta. Tämä seikka huomioon otettavaksi huomioon arvioitaessa pinta-alaperusteisen tuen määrää. On muistettava, että peltoviljelyn tuki on keskeisiltä osin muuttunut tuotantoperusteistesta tuesta pinta-alaperusteiseksi ja vielä siten, että se on kolmeen eri alueellisen kategoriaan porrastettu. Selvyyden vuoksi todettakoon, että noin 2 miljardin maataloustuen kokonaismäärä jakautuu EU:n kautta kulkevaan tukeen ja kansalliseen tukeen, jolle Suomi on saanut jatkoajan.

      Erityisesti 565 miljoonan euron kansalllisen tuen osalta todettakoon se, että siitä 335 miljoonaan euroa suoritetaan Keski- ja Pohjois-Suomeen ns. pohjoisena tukena.

      Mutta itse ongelmaan pureutuen maatilatilastoihin. Keskimääräinen pelto-ala on suurin Uudellamaalla 46 hehtaaria ja pienin Etelä-Savossa 24,5 hehttaaria, Koko maan tasolla on yli 100 hehtaarin tiloja 6 % koko tilamäärästä. Alle 10 peltohehtaarin tiloja oli viidennes koko tilamäärästä. Vuokrapeltoa viljeli 60 prosenttia tiloista, ja vuokrapellon keskimääräinen ala oli 21 hehtaaria. Pinta-alaperusteinen tuki tietenkin on suurin noilla kuutta prosettia peltoalasta edustavilla suurtiloilla. Havaitsemme, ettei määrittely ole yksinkertaista, jos arvioimme ruotsinkielisten viljelijöiden ja tilojen määrä sekä tukiosuutta. Julkistuksien perusteella on ilmeistä, että suuria tukia saavien joukossa on runsasti ruotsinkielisiä etenkin Uudellamaalla,

      Toisaalta kotieläin- ja maidontuotannon osalta tuet tuntuvat siirtyvän pois Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta.

      Kysyn tässä vaiheessa Heikki Talslta, mitä hänen mielestään asiassa tulisi tehdä, jos hän näkee epäkohdaksi sen, että ruotsinkielinen viljelijä saa maatalous0tukea. Itse hahmotan kolme tapaa ajatella ratkaisua, jotka kaikki ovat yhtä lailla toteuttamioskelvottomia

      1. Lakkautetaan maatalouden tukeminen
      2. Maataloustukea ei makseta ruotsinkielislle viljelijöille joko lainkaan tai niin että heidän saamansa tukimääränsä kojkonaistukimäärästä ei ylitä 5,% eli suomenruotsalaisten väestönosuutta.
      3. Maataloustukea ei makseta yli 100 hehtaarin tiloille tai tuotantotiloille, joiden tuotannon arvo ylittää tarkemmin harkitun rajan.

      Ahvenanmaan kysymyksessä olen paljolta Talan kanssa samaa mieltä. Tietenkin hänen tietonsa Ahvenamaan rahoitusjärjestelmästä ovat vähän sinne päin eli varsin sekavat ja virheellisetkin, mutta kyllä Ahvenanmaan asema taloudelliselta kannalta on tarkastelemisen arvoinen.

      Muutoin, ei kai Pohanmaan teollisuus - vaikkapa Närpiön metalliteollisuus - ole jotenkin poikkeuksellisesti tuettua?

    • Ioni¤

      "Eivät kysy tämän maan pellot, mitä kieltä, niiden kyntäjä puhuu" Näin totesi aikanaan Vihtori Kosola.

      Nyt sitten kysytään ja yritetäänpä vastata. Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien yhteenlaskettu viljelyspinta-ala on 678.000 hehtaaria eli noin 29 % maan kokonaisviljelypinta-alasta. Tämä seikka huomioon otettavaksi huomioon arvioitaessa pinta-alaperusteisen tuen määrää. On muistettava, että peltoviljelyn tuki on keskeisiltä osin muuttunut tuotantoperusteistesta tuesta pinta-alaperusteiseksi ja vielä siten, että se on kolmeen eri alueellisen kategoriaan porrastettu. Selvyyden vuoksi todettakoon, että noin 2 miljardin maataloustuen kokonaismäärä jakautuu EU:n kautta kulkevaan tukeen ja kansalliseen tukeen, jolle Suomi on saanut jatkoajan.

      Erityisesti 565 miljoonan euron kansalllisen tuen osalta todettakoon se, että siitä 335 miljoonaan euroa suoritetaan Keski- ja Pohjois-Suomeen ns. pohjoisena tukena.

      Mutta itse ongelmaan pureutuen maatilatilastoihin. Keskimääräinen pelto-ala on suurin Uudellamaalla 46 hehtaaria ja pienin Etelä-Savossa 24,5 hehttaaria, Koko maan tasolla on yli 100 hehtaarin tiloja 6 % koko tilamäärästä. Alle 10 peltohehtaarin tiloja oli viidennes koko tilamäärästä. Vuokrapeltoa viljeli 60 prosenttia tiloista, ja vuokrapellon keskimääräinen ala oli 21 hehtaaria. Pinta-alaperusteinen tuki tietenkin on suurin noilla kuutta prosettia peltoalasta edustavilla suurtiloilla. Havaitsemme, ettei määrittely ole yksinkertaista, jos arvioimme ruotsinkielisten viljelijöiden ja tilojen määrä sekä tukiosuutta. Julkistuksien perusteella on ilmeistä, että suuria tukia saavien joukossa on runsaasti ruotsinkielisiä etenkin Uudellamaalla. Epäselvää sitten onkin, onko ruotsinkielisten omistusosuus kautta linjan jakautuvaa vaiko ei.

      Toisaalta kotieläin- ja maidontuotannon osalta tuet tuntuvat siirtyvän pois Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta eli ehkä sinne muualle kuin suomanruotsalaiselle alueelle. Puutarhatuotannon osuudesta tiedämme sen keskittymän Pohjanmaalle.

      Kysyn tässä vaiheessa Heikki Talalta, mitä hänen mielestään asiassa tulisi tehdä, jos hän näkee epäkohdaksi sen, että ruotsinkielinen viljelijä saa maataloustukea. Itse hahmotan kolme tapaa ajatella ratkaisua, jotka kaikki ovat ratkaisuina yhtä lailla toteuttamiskelvottomia

      1. Lakkautetaan maatalouden tukeminen. Loppuuko elintarvikkeiden hinnan subventointi? Vastaus, elintarvikkeiden hinnat nousevat todellisten tuotantokustannusten tasalle!
      2. Maataloustukea ei makseta ruotsinkielislle viljelijöille joko lainkaan tai niin että heidän saamansa tukimääränsä kojkonaistukimäärästä ei ylitä 5 % :a eli suomenruotsalaisten väestönosuutta. Loukkaako ratkaisu kansalaisten tasavertaisuutta lain edessä? Kylläm loukkaa!
      3. Maataloustukea ei makseta yli 100 hehtaarin tiloille tai tuotantotiloille, joiden tuotannon arvo ylittää tarkemmin harkitun rajan. Ainoa malli, jossa jotain järkeä olisi, mutta tässäkin tuo tasavertaisuuskysymys! Harkita sopii, maksettaisiinko tukea suurtilojen harrastajaviljelijöille!

      Ahvenanmaan kysymyksessä olen paljolta Talan kanssa samaa mieltä. Tietenkin hänen tietonsa Ahvenamaan rahoitusjärjestelmästä ovat vähän sinne päin eli varsin sekavat ja virheellisetkin, mutta kyllä Ahvenanmaan asema taloudelliselta kannalta on tarkastelemisen arvoinen.

      Muutoin, ei kai se Pohjanmaan teollisuus - vaikkapa Närpiön metalliteollisuus - ole jotenkin poikkeuksellisesti tuettua? Puhe ei ole maataloudesta!

      • Näin tekee juristerian mestari: kysyy minulta ja vastaa itse! ;-)

        "Kysyn tässä vaiheessa Heikki Talalta, mitä hänen mielestään asiassa tulisi tehdä, jos hän näkee epäkohdaksi sen, että ruotsinkielinen viljelijä saa maataloustukea. Itse hahmotan kolme tapaa ajatella ratkaisua, jotka kaikki ovat ratkaisuina yhtä lailla toteuttamiskelvottomia

        1. Lakkautetaan maatalouden tukeminen. Loppuuko elintarvikkeiden hinnan subventointi? Vastaus, elintarvikkeiden hinnat nousevat todellisten tuotantokustannusten tasalle!
        2. Maataloustukea ei makseta ruotsinkielislle viljelijöille joko lainkaan tai niin että heidän saamansa tukimääränsä kojkonaistukimäärästä ei ylitä 5 % :a eli suomenruotsalaisten väestönosuutta. Loukkaako ratkaisu kansalaisten tasavertaisuutta lain edessä? Kylläm loukkaa!
        3. Maataloustukea ei makseta yli 100 hehtaarin tiloille tai tuotantotiloille, joiden tuotannon arvo ylittää tarkemmin harkitun rajan. Ainoa malli, jossa jotain järkeä olisi, mutta tässäkin tuo tasavertaisuuskysymys! Harkita sopii, maksettaisiinko tukea suurtilojen harrastajaviljelijöille!"

        Minäpä kysyn "Ioni¤lta":

        1) Onko oikein, että ruotsinkielisillä on kiintiöt halutuimpiin akateemisiin ammatteihin, joissa viikko sitten tarkastetun väitöskirkan mukaan suomenruotsalaisilla on jo yliedustus väestöosuuteen nähden?

        2) Onko oikein, että 5,4 % ruotsinkielisille vähemmistölle annetaan automaattisesti 8,0 % osuus kaikesta valtion kulttuurituesta?

        3) Onko oikein, että Ahnevanmaa saa asukasta kohti suurimmat valtionavut, osittaisen ALV-vapauden ja vielä taxfree-oikeuden?


    • Olen täällä kertonut, mistä saa selkeää ja virheetöntä tietoa Ahnevanmaan tilanteesta. Siis valtiovarainministerien Kalliomäki ja Niinistö teettämistä selvityksistä. Huomasitteko, että muuan raportti oli saatavissa vain ruotsiksi ja siitä tehty osittainen "asioiden tilaa kaunisteleva" suomenkielinen lyhennelmä.

      On selvää, että en voi olla kaikkein ruotsin kieleen perustuvien etu- ja erioikeuksien erikoisasiantuntija. Siihen ei yhden ihmisen aika riitä. Pitäisi olla suomenruotsalaisten verovapaiden miljardisäätiöiden rahat, joilla voisi palkata selvityshenkilöitä.

      Riittää, että tuon epäkohdan toisensa jälkeen tänne pohditavaksi ja kaikesta päätellen olen osunut lähes aina "arkaan kohtaan" ahnevanmaalaisten, muiden suomenruotsalaisten ja suomenkielisten pakkoruotsittajien kannanotoista päätellen. Jopa ruotsinkielinen media vääristelee tekstejäni palstoillaan - sitä olkinuoraista huonoa journalistiikkaa.

      • Niinkö?

        Siis päättäjät ja virkamiehistö yhdessä peittelevät totuutta pääväestöltä Ahneidenmaan asioista? Pitihän sekin arvata!

        Todella törkeää on koko keinotekoinen kaksikielisyys Suomessa. Kansaa pakkoruotsitetaan vastoin sen tahtoa, mutta sen kustannuksella. Sitten vielä pimitetään tietoa kansalta!

        Suoraan sanoen: Suomalaiset ovat liian nöyrää ja rauhallista kansaa. Monissa muissa maissa torita ja aukiot olisivat täynnä mielenosoittajia ja kivet lentelisivät.


      • Meitä on moneksi

        Tala on pakkomielteinen ja henkisesti sairas. Sen takia myös laitettu pakkoeläkkeelle jo nuorena miehenä. Kukaan ei onneksi ota tosissaan, kuten Talan vaalifiaskokin osoitti.


      • Wiikkiposti
        Meitä on moneksi kirjoitti:

        Tala on pakkomielteinen ja henkisesti sairas. Sen takia myös laitettu pakkoeläkkeelle jo nuorena miehenä. Kukaan ei onneksi ota tosissaan, kuten Talan vaalifiaskokin osoitti.

        Tässä kohtaa on vastattava, että kahdestä tai useammasta hyvästä Uusimaalaisesta Persusta äänestin Talaa. Minuakin harmittaa ettei hän päässyt eduskuntaan - mutta ei se mikään ihme ole, sillä Timo vei äänet.
        Ja sitten olenko kouluttamaton makkaraa syövä rosvo, niin menee melkein oikein.... minulla on korkeakoulututkinto, olen nainen, myös feministi ja minulla on sukurasitteena näitä paskoruotsin kannattajia. Sukurasitteesta johtuen, avautuivat silmäni vasta paskoruotsi-illan jälkeisen nettikeskustelun aikana..... ja varsinkin lukiessani teidän moderoijien juttuja höblässä.
        Voitte kiittaa itseänne. Pakkoruotsi aiheuttaa... Kirsi Virtaset!!!!!!
        Vaan höblä aiheutti sen että inhoan ruotsinkielisiä, jopa sukulaisiani. Se siitä pakosta ja pakon tarpeesta ja sen vaikutukset.
        Terveisiä ja YÖK


    • http://www.simplesite.com/Tala

      Suomenruotsalaisuus on maalannut itsensä nurkkaan, missä se kyhjöttää verovapaiden miljardien eurojen säätiörahojensa kanssa, joilla se perustaa työryhmiä työryhmien jälkeen. On "Magma-akatemiaa", on Ahtisaarenryhmää ja paljon muuta tyhmää. Kuitenkin kaiken aikaa tilanne todellisuudessa etenee kohti normaalia eli Suomesta tulee aito virallisesti yksikielinen Pohjoismaa ja ruotsi saa kansallisen vähemmistökielen aseman samaan tapaan kuin suomi sai Ruotsissa 1.7.2009.

      Mitään "Ankdamin" pelkäämää ruotsinkielisten suomenmkaalaisten pakkoassimilaatiota ei toki tule, sillä suomalaiset eivät eivät voisi alentua ahnevanmaalaisten, muiden suomen- tai riikinruotsalaisten tasolle.

      Vuosia sitten asetin tavoitteeksi, että Suomi olisi vuonna 2017 virallisesti yksikielisesti suomenkielinen. Se on edelleen mahdollista, sillä ruotsin ylikorostunut asema alkoi murtua vuonna 2004, kun valtioneuvostossa katkaistiin RKP:n henkinen selkäranka sen itse vaatimassa äänestyksessä sille tärkeimmässä asiassa - tvångsstudentsvenskan adjö!

      Tämän vuoden tammikuussa tehdyssä tutkimuksessa enemmistö suomalaisista oli ensimmäistä kertaa sitä mieltä, että Suomen pitää siirtyä viralliseen yksikielisyyteen. Se on valtava voitto suomalaisille, Suomalaisuuden Liitolle ja myös minulle!

    • Suomessa maanomistus on ollut kaiken vaurauden perusta. Ja se siirtyi jo 1500-luvulla ruotsinkielisille. Tässä ote tutkimuksesta likkeineen:

      "Suomessa läänityslaitoksen voidaan katsoa alkaneen Ruotsin vallan aikana 1500-luvulla, kun Juhana III muutti aatelisarvot perinnöllisiksi. Sen jälkeen maanomistus alkoi yhä enemmän keskittyä aatelistolle, joka kohteli talonpoikia enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti."

      http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk303/mk303_134_virtanen.pdf

      Yhä edelleen ruotsinkielinen maanomistus ylittää maan viljavimmilla alueilla suuresti ruotsinkielisen väestöosuuden. Tällaisten yli 500 vuotta sitten syntyneiden epäoikeudemukaisuuksien ja vääryyksien korjaaminen on hidasta. Hävityt viime sodat edelleen vääristivät maaomistusta ruotsinkielisten hyväksi, jotka kieltäytyivät luovuttamasta maata karjalaisille sotapakolaisille (maanhankintalaki 1945, kielipykälä).
      Suomenruotsalaisten olisi kuulunut raivata suomenkielisiltä pakko-otettuja maita karjalaisille, mutta silloinen n 10 % ruotsinkielinen vähemmistö raivasi vain 3 % kaikesta raivatusta peltoalasta evakoille.

      Mutta suomenruotsalaiset ovat petoja haalimaan itselleen yhä vain lisää etuoikeuksia - hiljattain he runnoivat ruotsinkieliset kiintiöt myös hammaslääkärikoulutukseen, johon he pääsevät 10 pistettä huonommin tuloksin kuin suomenkieliset. Ahnevamaahan on räikein esimerkki ruotsinkielisestä sorto- ja syrjintäpolitiikasta sekä ahneudesta.

      • Todella säälittävää!

        En ota pohjanoteerausväittelyyn osaa, vaan kysyn yksinkertaisen kysymyksen. Onko ihmiskunta ennen nähnyt Heikki Talaa alhaisempaa lieroa, raukkamaisempaa raukkaa, suurempaa valehtelijaa, säälittävämpää surkimusta? Väitteeni on, että ei! Väitteeni vääräksi todistaminen lienee mahdottomuus!


      • Cus Cus
        Todella säälittävää! kirjoitti:

        En ota pohjanoteerausväittelyyn osaa, vaan kysyn yksinkertaisen kysymyksen. Onko ihmiskunta ennen nähnyt Heikki Talaa alhaisempaa lieroa, raukkamaisempaa raukkaa, suurempaa valehtelijaa, säälittävämpää surkimusta? Väitteeni on, että ei! Väitteeni vääräksi todistaminen lienee mahdottomuus!

        No hey! Oletko pudonnut?
        Jos puhumme ruotsalaisten, siis surujen etuoikeuksista ryhmänä, niin millä oikeudella menet henkilökohtaisuuksiin?
        Tiedän - tämä on typerää kirjoittaa jollekin duunarimoderoijalle, mutta hey - silti.


    • Voi tokkinsa, siinä on vielä paljon alhaisempi liero tämä nikki "Todella säälittävää". Nimimerkkikin osuu omaan nilkkaansa.
      RKP ja suomenruotsalaisuus hakkaavat mennen tullen minut lieroudessa ja se näkyy jopa Åbo akademin tutkimuksissa - suhtautuminen ruotsin kieleen on dramaattisesti huonontunut hyvin lyehessä ajassa. Vielä muutama vuosi sitten suomenruotsalaisten luottamuts ruotsin kielen säilymiseen oli yli 90 % ja jo pari vuotta sitten se oli pudonnut jonneki 60 % paikkeille.

      Samaan aikaan suomalaisten enemmistö on kääntynyt virallisen yksikielisyyden kannalle, kuten Taloustutkimus Oy:n tutkimus viime tammikuulta osoittaa. Näitä kahta prosenttiluvun muutoksia minä kampean jo tapahtuneeseen suuntaan. :-)

    • Ioni¤

      No pääsinpähän sitten "mestariluokkaan" nimittäin juristerian mestariksi!!!

      Mutta vastauksina Talan kysymyksiin.

      1) Pidän opiskelupaikkakiintiöitä arveluttavina perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen kannalta arvioiden. Tästä olen tainnnutkin turista arvostellessani takavuosien perustuslakivaliokunnan löysiä perusteluja kiintiöasiassa. Yhdenvertaisuudesta poikkeaminen edellyttää perustuslakimme kannalta "hyväksyttävää syytä" ja on siten poikkeus, joka tulee selkeästi olla perusteltu.

      2) Nyt täytyy todeta, että en tiedä säännöstä, jonka perusteella automaattisesti tulisi ruotsinkielisille tuo 8,0 %, josta mainitset. Jos niin on, myönnetty määrä ei ole suhteessa väestönmääräosuuksiin. Valtion kulttuurimäärärahat ovat 411 miljoonaa euroa, joista 208 miljoonaa veikkausvoittovaroista ja budjettivaroista 203 miljoonaa. Suurimmat menoerät ovat kansallisten kulttuurilaitosten ylläpito 126 miljoonaa euroa ja taiteenalojen edistäminen 84 miljoonaa. Budjetin 2011 perustelujen mukaan apurahojen hakijoista oli 6,8 % ruotsinkielisiä. Osuutta myönnetyistä apurahoista en näe budjetista.

      3) Ahvenanmaan talousasema vaatii perusteellisen tarkastelun ja esittämilläsi näkökannoilla on aiheensa. Kysymys Ahvenanmaan omasta verotusoikeudesta on jännittävä. Entäpä jos maakunta verottaa itse itseään ja pitää saamansa varat. Ongelmalliseksi muodostuu se, että tosiasiassa nykyisellä veroasteella ei raha riitä siihen, että verovarat kattaisivat koko itsehallinnon kustannukset ja valtionhallinnon järjestämisen. Olen havainnut selvityksiä, joiden mukaan rahoitusvajeeksi muodostuisi 40-80 miljoonaa euroa vuodessa, joka vaje tulisi oman verotusoikeuden tilanteessa paikata vastaavin veronkorotuksin.

      Keskustelu on ollut aiheesta vilkasta ja on edennyt avukseni teemoista Ahvenanmaalle ja maatalouden tukijärjestelmän syövereihin. Avauksestani sanon vielä sen verran, että ei Pohjanmaan- Närpiönkin - monipuolista teollisuusrakennetta voida selittää maatalouden tuella. Kyllä kyse on myös siitä, että siellä on tehty teollisuudessa tehty töitä ja yritetty.

    • Hei Ioni¤
      1. Pidätkö todella maamme ruotsinkielistä yliopistokoulutusta perustuslain kannalta ongelmallisena?
      Niitä ns kiintiöitä on vain ja ainoastaan niillä aloilla joilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ruotsinkielisiä palveluja.
      Kiintiöthän eivät ole "-kielisille" vaan "kieltä taitaville" ja tarkoittaa sitä että osa ko aineen yliopistokoulutuksesta tapahtuu ruotsin kielellä.
      Noin 25 % ruotsinkielisissä kiintiöissä opiskelevista ovat äidinkieleltään suomenkielisiä.
      Onko myös muu ruotsinkielinen opetus ja koulutus mielestäsi ongelmallista?

      Perustuslaissa sanotaan: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

      2. Kulttuurimäärärahoista sen verran että eihän Suomessa tehdä kulttuuria vain suomen tai ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset tekevät tässä maassa paljon kaksikielistä kulttuuria josta syntyy ylimääräisiä kuluja. Koska omaa porukkaa on niin vähän niin ruotsinkieliset kohdistavat omaa kulttuurituotantoaan paljon myös suomenkielisille. Painattavat esitteet molemmilla kielillä, tekstittävät suomeksi, tekevät kaksikielistä teatteria, tekevät samasta näytelmästä versiot molemmilla kielillä j.n.e.

      Ruotsinkielinen kulttuuri toimii aivan yleisesti yli kielirajan mutta suomenkielinen kulttuuri todella harvoin tai ei ainakaan niin että siitä syntyisi ylimääräisiä kuluja.

      Suomessa on paljon kaksikielisiä tai kohtalaisen hyvin ruotsia osaavia suomenkielisiä jotka kuluttavat myös ruotsinkielistä kulttuuria.

      Ja koska kulttuuria kulutetaan ja siitä nautitaan paljon yli kielirajan niin tarkka väestöpohjaan perustuva rahajako ei olisi edes oikeudenmukaista ja yli kielirajan kurkottavat ja satsaavat siis nimenomaan ruotsinkieliset eivät suomenkieliset.

      • P.S.

        Oletan että samoin perusteluin pidät myös Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kolmen saamenkielen taitoisen kiintiötä perustuslain kannalta ongelmallisena.

        Minä en sitä ongelmaa näe mutta ehkä voit sen minulle selittää.


      • Svekologiikkaa taas!

        Nimenomaan suomenkielinen kulttuuri on sitä kaksikielistä kulttuuria, koska lähes kaikki surut osaavat hyvin suomea. Sehän tarkoittaa, että surut voivat hyvinkin seurata suomenkielisiä esityksiä. Toisinpäin on paljon harvinaisempaa.

        Eli näinkin laskien surujen kulttuurimäärärahat vain kasvavat suhteessa pääväestöön.

        Lisäksi kaikki kielestä riippumattomat taidemuodot lasketaan jostain syystä suomenkielisten pottiin!


      • Svekologiikkaa taas! kirjoitti:

        Nimenomaan suomenkielinen kulttuuri on sitä kaksikielistä kulttuuria, koska lähes kaikki surut osaavat hyvin suomea. Sehän tarkoittaa, että surut voivat hyvinkin seurata suomenkielisiä esityksiä. Toisinpäin on paljon harvinaisempaa.

        Eli näinkin laskien surujen kulttuurimäärärahat vain kasvavat suhteessa pääväestöön.

        Lisäksi kaikki kielestä riippumattomat taidemuodot lasketaan jostain syystä suomenkielisten pottiin!

        Nefeymmärrystä taas!

        Toki ruotsinkieliset voivat käydä suomenkielisissä kulttuuritapahtumissa mutta siitä ei tule suomenkieliselle järjestäjälle ylimääräisiä kuluja. En ainakaan minä ole saanut käteeni ruotsinkielistä ohjelmaa käydessäni suomenkielisissä kulttuuritapahtumissa. Sen sijaan niissä viljellään usein englantia toisena kielenä.

        Ruotsinkieliset sentään hyvin usein huomioivat myös suomenkieliset ja siitä huomioimisesta syntyy ylimääräisiä kuluja.


      • IonI¤
        Ankdam kirjoitti:

        P.S.

        Oletan että samoin perusteluin pidät myös Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kolmen saamenkielen taitoisen kiintiötä perustuslain kannalta ongelmallisena.

        Minä en sitä ongelmaa näe mutta ehkä voit sen minulle selittää.

        Kuten Ankdam ehkä havaitsit, pidän kiintiöitä arveluttavina, elleivät ne ole perusteltuja. Kun Helsingin yliopiston kohdalla asiasta päätettiin, olivat perustuslakivaliokunnan perustelut hieman ohuet, koska niissä ei selkeästi tuotu esille, mikä olisi se "hyväksyttävä syy", joka oikeuttaisi poikkeukseen.

        Sinänsä hyväksyn sen, että omakielisten palvelujen tuottamisen vuoksi voidaan tasavertaisuuden periaatteesta luopua, mikäli opiskelijakiintiöt sen tarkoitusperän toteuttavat. Opiskeluohjelmat ruotsin kielellä ovat kyllä kiertoilmaisu kiintiölle, koska se tosiasiassa tarjoaa ruotsinkielisille etenemistien koulutukseen helpommalla kuin suomenkieliselle. Nythän on vain niin, että ruotsinkieliset olosuhteiden pakosta omaavat paremman ruotsinkielen taidon kuin me suomenkieliset. Olisihan se ollut meidänkin opeteltavissa, mutta kun tarve on ollut vähäinen se on jäänyt siihen mihin on jäänyt niin minulla kuin monella muullakin.

        Kolmen saamenkielisen vuosittainen opiskelupaikka on kyllä turvaamassa tarvetta saamea osaavista juristeista, joita saamelaisaluuen hallinnossa, tuomuioistuimissa ja oikeusavussa tarvitaan. Toivottavasti sinne myös sijoittuvat. Aikanaan puhuttiin ammattipiireissämme siitä, että ruotsinkieliset juristit hakeutuivat mielellään elinekinöelämään ja asianajoon, mutteivät tuomareiksi, syyttäjiksi tai hallintovirkamiehiksi. Ruoptsinkielen osaaminen nimittäin oli hiton hyvä meriitti yksityissektorin juristille ja on sitä vieläkin.

        Kiintiöitä en vastusta, mikäli ne pysyvät kohtuuden rajoissa. Näitähän taisi olla takavuosina myös mieskiintiöinä luokanopettajakoulutuksessa, ellen väärin muista.

        Muuten kulttuurimäärärahoissa valtion apurahoja hakeneista oli 6,8 % ruotsinkielisiä ja apurahan saaneista 6,4 %.


      • IonI¤ kirjoitti:

        Kuten Ankdam ehkä havaitsit, pidän kiintiöitä arveluttavina, elleivät ne ole perusteltuja. Kun Helsingin yliopiston kohdalla asiasta päätettiin, olivat perustuslakivaliokunnan perustelut hieman ohuet, koska niissä ei selkeästi tuotu esille, mikä olisi se "hyväksyttävä syy", joka oikeuttaisi poikkeukseen.

        Sinänsä hyväksyn sen, että omakielisten palvelujen tuottamisen vuoksi voidaan tasavertaisuuden periaatteesta luopua, mikäli opiskelijakiintiöt sen tarkoitusperän toteuttavat. Opiskeluohjelmat ruotsin kielellä ovat kyllä kiertoilmaisu kiintiölle, koska se tosiasiassa tarjoaa ruotsinkielisille etenemistien koulutukseen helpommalla kuin suomenkieliselle. Nythän on vain niin, että ruotsinkieliset olosuhteiden pakosta omaavat paremman ruotsinkielen taidon kuin me suomenkieliset. Olisihan se ollut meidänkin opeteltavissa, mutta kun tarve on ollut vähäinen se on jäänyt siihen mihin on jäänyt niin minulla kuin monella muullakin.

        Kolmen saamenkielisen vuosittainen opiskelupaikka on kyllä turvaamassa tarvetta saamea osaavista juristeista, joita saamelaisaluuen hallinnossa, tuomuioistuimissa ja oikeusavussa tarvitaan. Toivottavasti sinne myös sijoittuvat. Aikanaan puhuttiin ammattipiireissämme siitä, että ruotsinkieliset juristit hakeutuivat mielellään elinekinöelämään ja asianajoon, mutteivät tuomareiksi, syyttäjiksi tai hallintovirkamiehiksi. Ruoptsinkielen osaaminen nimittäin oli hiton hyvä meriitti yksityissektorin juristille ja on sitä vieläkin.

        Kiintiöitä en vastusta, mikäli ne pysyvät kohtuuden rajoissa. Näitähän taisi olla takavuosina myös mieskiintiöinä luokanopettajakoulutuksessa, ellen väärin muista.

        Muuten kulttuurimäärärahoissa valtion apurahoja hakeneista oli 6,8 % ruotsinkielisiä ja apurahan saaneista 6,4 %.

        "Kuten Ankdam ehkä havaitsit, pidän kiintiöitä arveluttavina, elleivät ne ole perusteltuja."

        Miten ne pitäisi perustella? HY on kaksikielinen yliopisto ja siellä järjestetään opetusta sekä suomeksi että ruotsiksi.
        Eivät ne 30 (joista 12 aloittaa Vaasassa) ruotsinkielistä aloituspaikkaa ole suomenkielisiltä pois vaan ne ovat sitä ruotsinkielistä koulutusta.

        Ruotsinkielisillä on omaan ruotsinkieliseen tenttikirjallisuuteen perustuvat sisäänpääsyvaatimukset joten myöskään pisteiden vertaaminen ei kerro totuutta eikä sisäänpääsyä tulekaan tule verrata Helsinkiin hakeneisiin vaan koko maan koulutuskiintiöön. Ruotsiksi voi opiskella maisteriksi asti vain Helsingissä.

        Suomen kielellä oikeutta voi Helsingin lisäksi opiskellaTurussa ja Rovaniemellä ja aloituspaikkoja on vuonna 2011 valtakunnallisesti kaiken kaikkiaan 473 eli ruotsinkielisen koulutuksen kiintiö on 6,3 %.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9913355#comment-49747428

        Lääketiedettä lukemaan on vaikeinta päästä Helsingin suomenkieliseen koulutukseen ja valtakunnan toiseksi vaikeinta on päästä Helsingin ruotsinkieliseen koulutukseen (niitäkin aloituspaikkoja on 30) . Kaikkialle muualle eli Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Kuopioon pääsee vähemmillä pisteillä kuin kumpaankaan helsinkiläiseen koulutukseen.

        Ei ketään laiteta jonoon joissa joku samassa jonossa pääsisi kiilaaman toisia paremmin pärjänneitä. Koulutuskiintiöihin otetaan ennalta määrätty määrä hakijoita joten hakijan kannattaa tarkoin miettiä missä kiintiössä on edullisinta hakea.

        Veikkaanpa että rovaniemeläinen pääsee omaan lähiyliopistoonsa opiskelemaan juristiksi huomattavan paljon helpommalla kuin stadilainen omaansa, kummallakaan kielellä


      • jokkex
        Ankdam kirjoitti:

        "Kuten Ankdam ehkä havaitsit, pidän kiintiöitä arveluttavina, elleivät ne ole perusteltuja."

        Miten ne pitäisi perustella? HY on kaksikielinen yliopisto ja siellä järjestetään opetusta sekä suomeksi että ruotsiksi.
        Eivät ne 30 (joista 12 aloittaa Vaasassa) ruotsinkielistä aloituspaikkaa ole suomenkielisiltä pois vaan ne ovat sitä ruotsinkielistä koulutusta.

        Ruotsinkielisillä on omaan ruotsinkieliseen tenttikirjallisuuteen perustuvat sisäänpääsyvaatimukset joten myöskään pisteiden vertaaminen ei kerro totuutta eikä sisäänpääsyä tulekaan tule verrata Helsinkiin hakeneisiin vaan koko maan koulutuskiintiöön. Ruotsiksi voi opiskella maisteriksi asti vain Helsingissä.

        Suomen kielellä oikeutta voi Helsingin lisäksi opiskellaTurussa ja Rovaniemellä ja aloituspaikkoja on vuonna 2011 valtakunnallisesti kaiken kaikkiaan 473 eli ruotsinkielisen koulutuksen kiintiö on 6,3 %.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9913355#comment-49747428

        Lääketiedettä lukemaan on vaikeinta päästä Helsingin suomenkieliseen koulutukseen ja valtakunnan toiseksi vaikeinta on päästä Helsingin ruotsinkieliseen koulutukseen (niitäkin aloituspaikkoja on 30) . Kaikkialle muualle eli Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Kuopioon pääsee vähemmillä pisteillä kuin kumpaankaan helsinkiläiseen koulutukseen.

        Ei ketään laiteta jonoon joissa joku samassa jonossa pääsisi kiilaaman toisia paremmin pärjänneitä. Koulutuskiintiöihin otetaan ennalta määrätty määrä hakijoita joten hakijan kannattaa tarkoin miettiä missä kiintiössä on edullisinta hakea.

        Veikkaanpa että rovaniemeläinen pääsee omaan lähiyliopistoonsa opiskelemaan juristiksi huomattavan paljon helpommalla kuin stadilainen omaansa, kummallakaan kielellä

        !Eivät ne 30 (joista 12 aloittaa Vaasassa) ruotsinkielistä aloituspaikkaa ole suomenkielisiltä pois vaan ne ovat sitä ruotsinkielistä koulutusta."

        Muutetaan ne kiinankielisiksi, eihän se ole keneltäkään pois!


      • Limborock
        jokkex kirjoitti:

        !Eivät ne 30 (joista 12 aloittaa Vaasassa) ruotsinkielistä aloituspaikkaa ole suomenkielisiltä pois vaan ne ovat sitä ruotsinkielistä koulutusta."

        Muutetaan ne kiinankielisiksi, eihän se ole keneltäkään pois!

        Olipa tyhmä kommentti! Päivän limbo. Onneksi olkoon!


      • jokkex
        Limborock kirjoitti:

        Olipa tyhmä kommentti! Päivän limbo. Onneksi olkoon!

        Olipa sinulla mainiot perustelut.


      • jokkex
        Ankdam kirjoitti:

        Nefeymmärrystä taas!

        Toki ruotsinkieliset voivat käydä suomenkielisissä kulttuuritapahtumissa mutta siitä ei tule suomenkieliselle järjestäjälle ylimääräisiä kuluja. En ainakaan minä ole saanut käteeni ruotsinkielistä ohjelmaa käydessäni suomenkielisissä kulttuuritapahtumissa. Sen sijaan niissä viljellään usein englantia toisena kielenä.

        Ruotsinkieliset sentään hyvin usein huomioivat myös suomenkieliset ja siitä huomioimisesta syntyy ylimääräisiä kuluja.

        "Toki ruotsinkieliset voivat käydä suomenkielisissä kulttuuritapahtumissa mutta siitä ei tule suomenkieliselle järjestäjälle ylimääräisiä kuluja. En ainakaan minä ole saanut käteeni ruotsinkielistä ohjelmaa käydessäni suomenkielisissä kulttuuritapahtumissa. Sen sijaan niissä viljellään usein englantia toisena kielenä."

        Tuskin sinne edes eksyy hurria joka ei suomea ymmärrä. Ulkomaalaiset tms. ovat erikseen.

        "Ruotsinkieliset sentään hyvin usein huomioivat myös suomenkieliset ja siitä huomioimisesta syntyy ylimääräisiäkuluja."

        Voisi olla muuten vähäväkisiä tilaisuuksia ja onhan suomi maan ehdoton pääkieli.


      • jokkex kirjoitti:

        "Toki ruotsinkieliset voivat käydä suomenkielisissä kulttuuritapahtumissa mutta siitä ei tule suomenkieliselle järjestäjälle ylimääräisiä kuluja. En ainakaan minä ole saanut käteeni ruotsinkielistä ohjelmaa käydessäni suomenkielisissä kulttuuritapahtumissa. Sen sijaan niissä viljellään usein englantia toisena kielenä."

        Tuskin sinne edes eksyy hurria joka ei suomea ymmärrä. Ulkomaalaiset tms. ovat erikseen.

        "Ruotsinkieliset sentään hyvin usein huomioivat myös suomenkieliset ja siitä huomioimisesta syntyy ylimääräisiäkuluja."

        Voisi olla muuten vähäväkisiä tilaisuuksia ja onhan suomi maan ehdoton pääkieli.

        Niinhän minä juuri totesin, olemme siis samaa mieltä.

        Meikäläiset pyrkivät laajentamaan yleisöpohjaansa ja palvelemaan myös suomenkielisiä ja siitä tulee lisäkuluja. Kaksikielisestä kulttuurista hyötyvät nimenomaan suomenkieliset, tai ainakin enemmän kuin ruotsinkieliset jotka useammin ovat kaksikielisiä ja pystyvät kuluttamaan molempia muutenkin.

        Ei Suomi ole jaettu kahtia, suomenkieliset vs ruotsinkieliset vaan siihen väliin jää suuri harmaa alue molempia kieliä taitavia jotka pystyvät hyödyntämään molemmilla kielellä tuotettua kulttuuria.

        Suomenkieliset harvemmin huomioivat meikäläisiä, meikäläiset huomioivat hyvin usein teikäläiset.


      • IonI¤ kirjoitti:

        Kuten Ankdam ehkä havaitsit, pidän kiintiöitä arveluttavina, elleivät ne ole perusteltuja. Kun Helsingin yliopiston kohdalla asiasta päätettiin, olivat perustuslakivaliokunnan perustelut hieman ohuet, koska niissä ei selkeästi tuotu esille, mikä olisi se "hyväksyttävä syy", joka oikeuttaisi poikkeukseen.

        Sinänsä hyväksyn sen, että omakielisten palvelujen tuottamisen vuoksi voidaan tasavertaisuuden periaatteesta luopua, mikäli opiskelijakiintiöt sen tarkoitusperän toteuttavat. Opiskeluohjelmat ruotsin kielellä ovat kyllä kiertoilmaisu kiintiölle, koska se tosiasiassa tarjoaa ruotsinkielisille etenemistien koulutukseen helpommalla kuin suomenkieliselle. Nythän on vain niin, että ruotsinkieliset olosuhteiden pakosta omaavat paremman ruotsinkielen taidon kuin me suomenkieliset. Olisihan se ollut meidänkin opeteltavissa, mutta kun tarve on ollut vähäinen se on jäänyt siihen mihin on jäänyt niin minulla kuin monella muullakin.

        Kolmen saamenkielisen vuosittainen opiskelupaikka on kyllä turvaamassa tarvetta saamea osaavista juristeista, joita saamelaisaluuen hallinnossa, tuomuioistuimissa ja oikeusavussa tarvitaan. Toivottavasti sinne myös sijoittuvat. Aikanaan puhuttiin ammattipiireissämme siitä, että ruotsinkieliset juristit hakeutuivat mielellään elinekinöelämään ja asianajoon, mutteivät tuomareiksi, syyttäjiksi tai hallintovirkamiehiksi. Ruoptsinkielen osaaminen nimittäin oli hiton hyvä meriitti yksityissektorin juristille ja on sitä vieläkin.

        Kiintiöitä en vastusta, mikäli ne pysyvät kohtuuden rajoissa. Näitähän taisi olla takavuosina myös mieskiintiöinä luokanopettajakoulutuksessa, ellen väärin muista.

        Muuten kulttuurimäärärahoissa valtion apurahoja hakeneista oli 6,8 % ruotsinkielisiä ja apurahan saaneista 6,4 %.

        Riippuu siitä mitä tarkoitetaan tasa-vertaisuudella koska niin monet asiat vaikuttavat siihen. Ei ole olemassa ihmisten välistä absoluuttista tasavertaisuutta eikä sellaista pystytä koskaan luomaan.

        Eikö tasavertaisuutta ole nimenomaan sitä että sen lisäksi että julkishallinto tarvitse sekä suomen- että ruotsin kieltä taitavia oikeusoppineita niin eikö myös molemmilla kielillä tule olla mahdollisuus opiskella oikeustiedettä. Ruotsinkieliset tosin eivät ole opiskelussa tasavertaisia koska kaikkia aloja ei ole mahdollista opiskella ruotsiksi, epäreilua eikö?

        Niistä kiintiöistä! Tässä nimimerkki Tapio Rautalapion viesti vuodelta 2008:

        Näyttäisi olevan niin, että ainakin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekuntaan suomenkieliselle puolelle hakeneet pääsivät alemmalla pistemäärällä kuin ruotsinkieliselle puolelle hakeneet.

        Pisterajat 2008 julkistettiin tänään:

        HELSINKI,
        suomen kieltä taitavien valintakoe
        Yhteispistekiintiö 71 yhteispistettä, valittuja 98
        Koepistekiintiö 43 koepistettä, valittuja 101
        Yhteensä valittuja 199

        HELSINKI,
        ruotsin kieltä taitavien valintakoe
        Yhteispistekiintiö 81 yhteispistettä, valittuja 9
        Koepistekiintiö 50, valittuja 9
        Yhteensä valittuja 18

        VAASA,
        suomen kieltä taitavien valintakoe
        Yhteispistekiintiö 64 yhteispistettä, valittuja 4
        Koepistekiintiö 35 koepistettä, valittuja 4
        Yhteensä valittuja 8

        VAASA,
        ruotsin kieltä taitavien valintakoe
        Yhteispistekiintiö 67 yhteispistettä, valittuja 5
        Koepistekiintiö 37 koepistettä, valittuja 7
        Yhteensä valittuja 12

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/6033093#comment-31674269

        Kaivan esiin viime vuoden tilastot jos ehdin, löydän ja viitsin.


      • jokkex kirjoitti:

        Olipa sinulla mainiot perustelut.

        Eihän siinä mitään perusteluja ollut!
        Sen sijaan minustakin on aika dorka ehdotus ja lajissaan harvinaisen tyhmä kommentti että Vaasaan perustettaisiin kiinankielinen oikeustieteellinen koulutus.

        Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa tulisi ymmärtää olla sanomatta yhtään mitään.


      • jokkex
        Ankdam kirjoitti:

        Eihän siinä mitään perusteluja ollut!
        Sen sijaan minustakin on aika dorka ehdotus ja lajissaan harvinaisen tyhmä kommentti että Vaasaan perustettaisiin kiinankielinen oikeustieteellinen koulutus.

        Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa tulisi ymmärtää olla sanomatta yhtään mitään.

        Sitä juuri yritin sanoa. Ruotsinkielinen koulutus on tavalliselta suomalaiselta pois.


      • jokkex kirjoitti:

        Sitä juuri yritin sanoa. Ruotsinkielinen koulutus on tavalliselta suomalaiselta pois.

        Ruotsinkielisetkin ovat tavallisia suomalaisia, etkö tiennyt?

        Eikö ruotsinkielisiä tulisi kouluttaa lainkaan? Tulisiko ruotsinkielisiä sortaa? .. ja suomenkielisiä suosia järjestämällä pelkästään suomenkielistä koulutusta?

        Ajattelitko sillä tavalla sada tasoitusta?

        Minä ainakin vastustan!


      • jokkex
        Ankdam kirjoitti:

        Ruotsinkielisetkin ovat tavallisia suomalaisia, etkö tiennyt?

        Eikö ruotsinkielisiä tulisi kouluttaa lainkaan? Tulisiko ruotsinkielisiä sortaa? .. ja suomenkielisiä suosia järjestämällä pelkästään suomenkielistä koulutusta?

        Ajattelitko sillä tavalla sada tasoitusta?

        Minä ainakin vastustan!

        Eivätkö suomenkieliset ruotsalaiset ole tavallisia ruotsalaisia, eivätkö?


      • jokkex kirjoitti:

        Eivätkö suomenkieliset ruotsalaiset ole tavallisia ruotsalaisia, eivätkö?

        Eivät ole, he ovat suomalaisia.

        Suomenkieliset "ruotsalaiset" ovat suomalaisia.
        Ei Ruotsissa ole suomea ensimmäisenä kielenään puhuvia medelsvenssoneita. Ensimmäisenä kielenään suomea puhuvat ruotsalaiset ovat juuriltaan suomalaisia ja useimmat heistä ensimmäisen polven maahanmuuttajia. Em suomalaisten Ruotsissa syntyneet jälkeläisensä ovat sitten mahdollisesti suomea taitavia ruotsalaisia. Kolmannessa polvessa suomensukuiset (ruosut) harvemmin enää osaavatkaan esi-isien kieltä.

        Ei sinustakaan tulisi ranskalaista vaikka muuttaisit Ranskaan.

        Suomessa meitä on sen sijaan ihan tavallisia ruotsinkielisiä suomalaisia jotka olemme asuneet täällä sukupolvesta toiseen jo satojen vuosien ajan ja säilyttäneet kielemme ja kulttuurimme.
        Me suomenruotsalaiset olemme tavallisia suomalaisia, ruosut eivät ole tavallisia ruotsalaisia.


      • jokkex
        Ankdam kirjoitti:

        Eivät ole, he ovat suomalaisia.

        Suomenkieliset "ruotsalaiset" ovat suomalaisia.
        Ei Ruotsissa ole suomea ensimmäisenä kielenään puhuvia medelsvenssoneita. Ensimmäisenä kielenään suomea puhuvat ruotsalaiset ovat juuriltaan suomalaisia ja useimmat heistä ensimmäisen polven maahanmuuttajia. Em suomalaisten Ruotsissa syntyneet jälkeläisensä ovat sitten mahdollisesti suomea taitavia ruotsalaisia. Kolmannessa polvessa suomensukuiset (ruosut) harvemmin enää osaavatkaan esi-isien kieltä.

        Ei sinustakaan tulisi ranskalaista vaikka muuttaisit Ranskaan.

        Suomessa meitä on sen sijaan ihan tavallisia ruotsinkielisiä suomalaisia jotka olemme asuneet täällä sukupolvesta toiseen jo satojen vuosien ajan ja säilyttäneet kielemme ja kulttuurimme.
        Me suomenruotsalaiset olemme tavallisia suomalaisia, ruosut eivät ole tavallisia ruotsalaisia.

        Jos täällä olisi ollut samanlainen kielipolitiikka kuin Ruotsissa, niin ei olisi sinunkaan mielestä ruotsinkielisiä suomalaisia. Muista sitten, että kikkailu meänkielen käsittämiseksi eri kieleksi kuin suomi on pelkkää vedätystä.

        Suomenruotsalaiset eivät ole tavallisia suomalaisia, eivät halua ollakaan.


    • jokkex

      "Suomenkieliset harvemmin huomioivat meikäläisiä, meikäläiset huomioivat hyvin usein teikäläiset."

      Olosuhteiden pakosta. Kuka suomalainen olisi kiinnostunut juurikaan hurrien hömpötyksistä, vaikka olisi olevinaan niin jättekivaa ja tietenkin hurrien täytyy yrittää haalia yleisöä rantaruotsalaisen kylttyyrin tekohengittämiseksi.

      • Johan Johan

        Kyllä - hurrit ovat bussikansaa, mikä tietenkin avittaa myös paikallista yrittäjää. Hurrit kuljetetaan busseilla tiatteriin ja konsertteihin milloin minnekin. On niinkuin niitä olisi enemmänkin. Ja jos ei tiatteriin, niin sitten niitä kuljetetaan ostoskeskuksiin - TÄMÄ ON TOTTA!


      • Johan Johan kirjoitti:

        Kyllä - hurrit ovat bussikansaa, mikä tietenkin avittaa myös paikallista yrittäjää. Hurrit kuljetetaan busseilla tiatteriin ja konsertteihin milloin minnekin. On niinkuin niitä olisi enemmänkin. Ja jos ei tiatteriin, niin sitten niitä kuljetetaan ostoskeskuksiin - TÄMÄ ON TOTTA!

        ??

        Kaikkiko ne kymmenet / sadat bussit jotka kuskaavat ihmisiä kulttuurimatkoille, teattereihin ja taiteen pariin tai vaikkapa Tuurin kyläkauppaan ovat meidän hurrien busseja ... Tokkopa!

        Pitkien etäisyyksien maassa ihmisiä kuskataan sankoin joukoin busseilla erilaisiin tilaisuuksiin, rientoihin ja shoppailemaan ei se mikään ruotsinkielinen erikoisuus ole!


    • Ioni¤

      Keskustelu näyttää olevan varsin polveilevaa ja siirtynyt pois avauksen aiheestakin, mutta mikäpä siinä. Halusin avauksellani ravistella erästä tämän palstan piintynyttä käsitystä eli käsitystä ruotsinkielisestä Pohjanmaasta takapajulana, jossa valtion tuella viljellään tomaatteja. Mitalin toinen puoli eli pohjoisemmalle Suomelle jopa epätyypillisen monipuolinen teollisuusrakenne oli jäänyt täysin kesannolle.

      Maataloustuet on läpikäyty, opiskelupaikat ja kulttuurimäärärahat on läpikäyty ja Ahvenanmaallekin on jo päästy. Mikähän seuraavana?

      • jokkex

        Pakkoruotsin poisto sopii joka väliin.


      • jokkex kirjoitti:

        Pakkoruotsin poisto sopii joka väliin.

        Eduskunnassa on 190 muiden puolueiden edustajaa joten heihin nyt vain yhteys. En usko että RKP on se puolue joka sen pakkoruotsin poistaa, eihän meillä sitä paitsi edes ole pakkoruotsia.


    • Terveisiä päämajakaupungista, missä oli kolme päivää Terveuskeskushammaslääkäriyhdistyksen kesäluentopäivillä kunniajäsenenä. Tietenkin jälleen kerran kävi päämajamuseossa kertailemassa Suomen etevimpien kenrallien tekemisiä; fennomaani Airo ja Talvela olivat keskeisesti esillä. Myös eversti Valo Nihtilä, joka taisi olla lahjakkain upseeri koko sodanajan armeijassa, sai ansiatsemansa näkyvyyden.
      Jat tietenkin ratsastavat suomenruotsalaiset kenraalit saavat museossa näkyvyyttä. Suomalainen (finne) marsalkka on luonnollisesti museon keskushenkilö.

      Ammatillisesti päivät olivat antoisat ja sain myös mahdollisuuden luovuttaa yhdistyksellevuusimman kirjani "Itämaasta itsenäisyyteen - suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde". Sehän esittelee varsin paljon RKP:hen liittyvää asiaa ihan viime sotien tempauksista tuoreeseen Kasnäs-manifestiin.

      Olen koonnut tai päätoimittanut kirjan vuodessa viime aikoina; "37 vuotta Heikin matkassa" (2005), "Vuosisata suomalaisuuden puolesta" (2006), "Neljä vuosikymmentä informaatio-ohjausta suun terveydenhuollossa (2007), "Tarinaa Triumph autoista" (2008), "Itämaasta itsenäisyyteen" (2010). Vuonna 2009 julkistettiin "Collegium medicum", Lääkintöhallituksen historiateos, jonka kirjoitti dosentti Allan Tiitta ja minulla oli ilo kuulua toimitusneuvostoon ja toimitustyöryhmään.
      Työn alla on edelleen kolme kirjaa ja eilen tuli pyyntö osallistua Suomen tieteen suuria läpimurtoja ja innovaatioita käsittelevään teokseen.

      Melkein kaikissa näissä teoksissa on rkp:läisyyden ikävämpiä puolia tullut esiin. Se on hyvä lisä täällä internetissä käytyyn ja käytävään keskusteluun, jossa tämän kielipuolueen itsekkyyttä ja röyhkeyttä on käsitelty.

      PS. Ei ruotsinkielinen Pohjanmaan pelkkä takapajula ole, mutta se haluaa eristäytyä kaikesta suomalaisesta ja elää lähes täysin erilaisilla valtion tukitoimilla. Tässä suhteessa se muistuttaa suuresti suomenruotsalaisuuden inhottavinta esiintymismuotoa eli ahnevanmaalaisuutta.

    • PLMK

      Jos ei oteta huomioon maataloutta, niin väitätkö Tala, että muu Pohjanmaan teollisuus ja elinkeinoelämä saisi enemmän valtion tukea kuin muun Suomen vastaava.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      205
      6468
    2. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      144
      2887
    3. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      44
      2347
    4. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      96
      2161
    5. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      238
      2051
    6. Mitkä on ne arvot?

      Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu
      Sinkut
      231
      1467
    7. Missä näit kaivattusi

      ekaa kertaa?
      Ikävä
      78
      1432
    8. Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."

      Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää
      Tanssii tähtien kanssa
      13
      1366
    9. Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.

      Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j
      Kajaani
      7
      1315
    10. Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä

      "Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä
      Maailman menoa
      387
      1256
    Aihe