Sopivaa koira kaveria siis etsiskelen. Kriteerit eivät ole suuret: koiran täytyy tulla toimeen lasten kanssa ja olla suhtkoht pieni kokoinen (myös keskikokoiset rodut käyvät). Runsas haukkuminen ja metsästysvietti eivät myöskään ole mieleeni.
Eli vaikka ulkonäkö ei ole tärkeintä, en osaa kuitenkaan kuvitella itseäni kultaisennoutajan tai minkään muun ''tavallisen'' rodun kanssa. Tahtoisin siis ehdotuksia ns. ''persoonallisista'' koirista. Ranskanbuldoggi on ollut suuri ihailun kohde, mutta hengitysvaikeudet ja muut rotusairaudet pelottavat. Mahdollisimman monipuolisia ja persoonallisia rotuja siis? :)
Erikoisemmat koirarodut
64
1345
Vastaukset
- eli sairaat ?
Ethän kannata sairaaksi jalostamista, jos sinua kerran ei miellytä >>normaalin>> näköiset, eli >>terveet>>, rodut ? Minun mielestäni koirissa tulisi arvostaa niiden alkuperäisiä piirteitä, eikä jalostaa niitä vallan sairaiksi rakenteiltaan. Oletkos itse edes kuullut >>sairaaksi jalostamisesta>> ? Siihen liittyy juuri tuo yliluonnolliseksi jalostaminen. Erittäin huolestuttavaa on sairasrakenteisten rotujen suosion kasvaminen. Tällaisia ovat esim. liioitellun laajakalloiset (nyssytysvaikeudet), lyhytkuonoiset (hengitysvaikeudet), löysänahkaiset (ihosairaudet), massiiviset (liikuntakyvyttömyydet), ridgeselkäiset (selkärangan vääristymät) ja pienet/suuret rodut.
Mikä noissa epäluonnollisissa koirissa sinua kiinnostaa ? Etkö tajua, että sellainen on vain sairaaksi jalostamista, jota ei ehdottomastikaan tule kannattaa.- 43242342564645
Mikä on ridgeselkä? Ja millaisia vääristymiä se aiheuttaa?
Aivan outo termi minulle. - ....................
43242342564645 kirjoitti:
Mikä on ridgeselkä? Ja millaisia vääristymiä se aiheuttaa?
Aivan outo termi minulle.Varmaan tarkoittaa rhodesiankoirien, thai ridgebackien, hottentottikoirien, phu quocinkoirien ja kambodian razorbackien tyypillistä "harjannetta" selässä. Ko. harjanne ainakin rhodeilla on joskus aiheuttanut pennuille terveyshaittoja jos ovat syntyneet harjanne väärin muodostuneena. Oikein muodostunut harjanne ei kuitenkaan tuota koiralle ongelmia.
- kasvatta eri rodulle
Ranskanbuldogeissa on terveitä enemmän kuin sairaita. Tuo on sitä niin itseään, kun puhutaan enemmän kuin tiedetään. Ota kunnon kasvattajaan yhteyttä ja tutki tarkkaan linkin sisältö. Seuraa myös rekisteröintimääriä. Käykää katsomassa muutamassa paikassa rotua ja tehkää päätös itse. Kasvattajat ja rodun jalostusasiantuntijat ovat ne jotka osaavat vastata sulle ...sekä ranskisten omistajat. Sieltä saat fakta tietoa johon voit luottaa... etkä mitään huuhaa tietoa.
http://www.toydogs.net/rb/ - eri tavoin sairas
kasvatta eri rodulle kirjoitti:
Ranskanbuldogeissa on terveitä enemmän kuin sairaita. Tuo on sitä niin itseään, kun puhutaan enemmän kuin tiedetään. Ota kunnon kasvattajaan yhteyttä ja tutki tarkkaan linkin sisältö. Seuraa myös rekisteröintimääriä. Käykää katsomassa muutamassa paikassa rotua ja tehkää päätös itse. Kasvattajat ja rodun jalostusasiantuntijat ovat ne jotka osaavat vastata sulle ...sekä ranskisten omistajat. Sieltä saat fakta tietoa johon voit luottaa... etkä mitään huuhaa tietoa.
http://www.toydogs.net/rb/Riippuu siitä, minkä suunnan terveystiloja katsoo, kuten mitä sairauksia tarkoitetaan. Ranskanbulldogeilla esimerkiksi ei juurigaan geneettisiä sairauksia tai lonkkavikoja paljoa esiinny (vaikkakin yleistymässä ovat rodun populaation kokoon suhteutettunakin), mutta synnytysvaikeuksellisista se on yksi koirarotujen kärkipään roduista.
Juuri tuossa itse mainitsin, että rotusairaudet pelottavat, eli otan siis koiran terveyden todellakin huomioon. Tiedän varsin hyvin erikoisten piirteiden aiheuttamista sairauksista. Ulkonäön puolesta voin myöntää etten pidä alkuperäisistä piirteistä, mutta ehdottomasti selvitän jalostuksen aiheuttamat sairaudet tarkkaan ennen koiran hankkimista. Juuri tästä syystä en ole tuota ranskista tahtonut.
Eli tahtoisin edelleen kuulla erikoisempia rotuja ja mikäli minun kykyyni tiedostaa niiden sairaudet ei luoteta, voi nämä rodun ''viat'' toki kertoa siinä mukana?- hyvä homma :-)
No hienoa sitten. Pistää nykypäivänä niin suureksi huoleksi se sairaaksi jalostaminen, mutta onneksi olet huolellinen sen suhteen :-)
Vaikea käsittää, mitä tarkoitat tuollaisella >>persoonallisella, ei niin tavallisella>> rodulla. Ei minustaka kultainennoutajakaan ole tavallinen, koska sillä on niin erikoisen silkkinen turkki, luppakorvat ja rakenne ym. paljon sudesta suuresti poikkeavia piitreitä. FCI5-ryhmän rodut obat kyllä tavallisimpia koiria, koska ne ovat ainakin rekenteiltaan, turkeiltaan, kallonmuodoiltaan ym. ulkoisilta ominaisuuksiltaan erityisen lähellä esi-isäänsä sutta.
- prootus
Jahas, saatiin saivartelija tänne vastailemaan. Aloittaja mitä ilmeisimmin tarkoittaa rotua, joka ei ihan joka nurkan takaa tule vastaan. Toisin sanoen kultainennoutaja, labbis, yleisimmät kääpiörodut sekä muutama muu "kansansuosikki" putoaa listoilta. Kannattaa kuitenkin pitää tuo erikoisuudentavoittelu vasta alempana kriteerilistalla ja tosiaan etsiä koirarotu oman osaamisen ja koiran "käyttötarkoituksen" mukaan. Sekä myös tietysti terveyden.
Mainio vaihtoehto erikoiseen ulkonäköön on seropi, näistä löytyy varsin laaja kirjo kaikennäköistä jos vain aikuista tai murkkuikäistä koiraa pennun sijaan huolii. Kääpiömix-pentua en aloittajalle suosittele ellei tiedä miten etsii koiran jonka emo ja pentue on asiallisesti hoidettu.
Whippet voisi olla mainio vaihtoehto jos sinulla on mahdollisuus päästää koira liki päivittäin juoksemaan vapaana esimerkiksi koirapuistossa. Ovat varsin leppoisia kavereita kotona ja vähän sen oloisia, että niistä löytyy joko ON tai OFF-vaihde. Rakastavat makoilla lämpimässä yli kaiken eikä satunnainen laiskempi lenkkeilykään saa koiraa sekoamaan. Whippet kuitenkin tarvitsee ehdottomasti mahdollisuuden päästä juoksemaan vapaana. On myös suhteellisen terve rotu juurikin sen vuoksi, että näitä on jalostettu enemmänkin käyttö- kuin näyttelyominaisuuksien mukaan. Metsästysvietti on joo, vapaana et taajama-alueella pysty muualla kuin aidatulla alueella pitämään, mutta vipukka ei vainulla etsi niitä rusakoita tai muita hajuja vaan lähtee vasta nähtyään pakenevan jäniksen tms.
http://www.whippetharrastajat.fi/
Taikkapa vaikka Löwchen? Terveydestä tai luonteesta en sen enempää tiedä (en ole livenä tutustunut), mutta kääpiökokoinen seurakoirarotu kyseessä.
http://www.toydogs.net/lowchen/2009/index.htm
Haukku karsii aikalailla kaikki terrierirodut pois, terrierit ovat useimmiten ainakin ensikoiriksi suhteellisen haastavia valintoja, sillä liialla paapomisella saa helposti sormia purevan pikkupirulaisen joka räksyttää 24/7.
Tutustu vaikka wikipedian kautta FCI:n roturyhmään 9 ja etsi mieluista koirarotua. Ota kasvattajilta ja harrastajilta selvää, että olisiko rotuvalinta sinulle sopiva. Mikään ei nimittäin ole kamalampaa kuin ostaa ulkonäön ja statusarvon mukaan koira ja huomata, ettei omat rahkeet riitä tai ettei koiran ominaisuudet ole sitä mitä itse oli toivonut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/FCI-roturyhmä#Ryhm.C3.A4_9_Seurakoirat_ja_k.C3.A4.C3.A4pi.C3.B6koirat - 98++088+00+++08
Ota kaksi puoliharvinaista koiraa, joista toinen narttu ja toinen uros. Kokoeroa mahdollisimman paljon ja ne kun mixaat keskenään niin saat hyvässä lykyssä aikaan erikoisen elukan. Samalla metodilla on luotu viimeisten vuosisatojen aikana jos jonkilaista vipeltäjää. Osa kokeiluista on ollut onnistuneita ja osa ei.
Metsästysvietistä sen verran, että itse vietti ei ole mikään ongelma. Mielellään sekoitetaan kouluttamattomuus, tottelemattomuus ja epämääräinen säntäily metsästysviettiin. Voimakkaan metsästysvietin omaava koira voi suhtautua viilipyttymäisesti vierestä pinkovaan jänikseen. Ei mene kaikilla roduilla ja yksilöillä näin, mutta väite pitää paikkansa ainakin meidän seisojien suhteen. Tietyssä tilanteessa se vietti on päällä (kun lähdetään remmittä metsälle) ja jossakin tietyssä tilanteessa (esim. pyörälenkki) ja käskystä se vietti sammutetaan. - hauhauCH
Tarvitset muuten lisää kriteerejä: millainen turkki, millainen koulutettavuus, millainen liikunnan tarve, mitä haluaisit harrastaa koiran kanssa... Lastesi ikä vaikuttaa myös mielestäni rotuvalintaan. Koiran ulkonäkö tulee viimeisimpinä asioina listalla...
Suomesta löytyy yli 300 rotua, jokin on varmaan sopiva.
Tutustukaapa huviksenne www.koirarodut.org -sivustoon, vähän on hoonoa soomea! :D Joo elikkä erikoisella koirarodulla tarkoitan nimenomaan sitä, ettei sitä ihan joka paikassa tulisi vastaan. Tällaisia ''tavallisia'' rotuja on siis mielestäni juuri kultainennoutaja, labbis, suomenajokoira, pystykorva jne.
Itselläni ei ole lapsia, mutta haluan ottaa koiran, josta ei tarvitse luopua mikäli perheenlisäystä sattuisikin tulemaan koiran elinvuosien sisällä, tästä johtuen siis mieluiten lasten kanssa toimeentuleva rotu.
Koiran turkilla ei juurikaan ole väliä. Koulutuksen kanssa olen valmis tekemään töitä, mutta kokemukseni koirista ei ole päätähuimaava, joten mikään vaikeimmasta päästä oleva rotu ei tietenkään ole paras vaihtoehto.
Toivomuksena koosta ajattelin sanoa vielä sen verran, etten kuitenkaan tahdo mitään aivan kääpiökoiraa, josta saa pelätä millon sen päälle astuu. Pieni koko on toiveena vain, koska suurta koiraa on vaikea kuljettaa mukana ja pestä pienessä asunnossa.- terttak
partacollie, lk collie, espanjan/portugalin vesikoira, walesin springerspanieli...
(Koira kannattaa sitten aivan pennusta asti totuttaa kaikenikäisiin lapsiin, niin tulevaisuudessa ongelmia on vähemmän. Toivottavasti lähipiiristä löytyy treenareita!)
Kokeile sitä "hauvakonetta", tai jtn tämän tyylistä Iltasanomien sivuilta. - ...................
terttak kirjoitti:
partacollie, lk collie, espanjan/portugalin vesikoira, walesin springerspanieli...
(Koira kannattaa sitten aivan pennusta asti totuttaa kaikenikäisiin lapsiin, niin tulevaisuudessa ongelmia on vähemmän. Toivottavasti lähipiiristä löytyy treenareita!)
Kokeile sitä "hauvakonetta", tai jtn tämän tyylistä Iltasanomien sivuilta.Walesinsprinkku on ihan uskomattoman lapsirakas ja muutoinkin tasapainoinen koira, Jonka kanssa elämä on helppoa. Koulutettavuus on erinomainen, riistavietti ei haittaa tippaakaan, koska ei poistu kauas omistajastaan koskaan vapaanakaan, ja meillä ainakin kaikki normaalit "pentuongelmat" ovat ihan outoja olleet. Ei mitään tuhoja, sisäsiisteys tuli helposti, todella helppo ohjata siihen oikeaan käytökseen. Eikä ole tullut täällä yhtä ainoata yksilöä samaa rotua vastaan, vaikka rotuna se ei mikään äärettömän harvinainen olekkaan. Rotuna melko terve, on taipumusta allergiaan ja hiivaan, mutta vehnättömällä ruokavaliolla ei meillä ole ollut ongelmia.
Plussa taikka miinuspuolena katsojasta riippuen on toiminnanhalu sekä tarmokkuus. Se on aina valmis ihan mihin vaan, mutta toisaalta, ainakin meillä myöskin sitä tekemistä on todella tarjottava. Sellaiset kolmen tunnin maastolenkit on lähinnä alkuverryttelyä koiralle, joskin meillä myöskin on koirat ehkä myöskin erityisen liikunnalliseen arkeen tottuneetkin. On hyvin koirasosiaalinen, se osaa lukea hyvin muiden viestejä. ja viestii myöskin itse selkeästi. Osaa kuitenkin leikkiä melkein minkä vaan rotuisen kanssa. Tähän toki varmaan vaikuttaa pentuajan sosiaalistaminen ja kokemuksetkin, meillä ei ole koira pumpulissa pidetty, ja sen on annettu olla paljon myös muiden koirien kanssa.
Koira ei silti ole mikään lapanen, vaikka ulkonäkö sellaista voisi antaa ymmärtääkkin. Kun se tekee työtään, se on peräänantamaton ja sitkeä. Se vaatii sääntöjä ja niistä kiinnipitämistä, ja koska on innokas oppimaan uutta, se oppii erittäin helposti myöskin "väärin" ja huonoja tapoja.
Yksi plussa on myös helppo turkinhoito, pesuahan se rypijänä (joka ikinen rapakko on sopiva paikka uimiseen taikka vesileikkeihin, jopa vesikuppi pentuna) vaatii tiuhaan, Mutta turkki ei kärsi siitä, se kuivuu nopeasti (koira itseasiassa nuolee turkkinsa kuivaksi), trimmattavaa on, muuten koti on karvainen, mutta itse käytän trimmaajalla jolle se on nopea homma. Talvella käytän suojasäillä kurapukua, jonka avulla saa estettyä lumen pakkaantumisen kauluskarvoihin ja mahanalle. Kyllästyin sulattelemaan niitä jalkapallon kokoisia kökköjä suihkulla, muutoin nekään ei koiran menoa estäneet.
Welshi sopii tietyntyyppisille ihmislle, mutta kaikista ei ole sellaisen omistajaksi. Vaikka koira ei varsinaisen haastava olekaan, se vaatii tietyntyyppisen ihmisen, jonka huumorintaju riittää. Se nimittäin ainakin meillä tutkii aktiivisesti asioita ja ilmiöitä. Siis verrattuna kaikkiin aikaisimpiin koiriimme. Se seuraa tekemisiäsi, ja matkii mielellään, tälle koiralle ei ole hankalaa opettaa mitään temppuja. Ja se tosiaankin katsoo mallia ihmiseltä. Jos keräät lattialaa tavaroita, se tekee sen kohta perässä. Se osallistuu joskus hiukan liikaakin asioihin.
Yksi mieleenpainuva rotu on ollut staffordshirenbullterrieri, onko kellään kokemusta kyseisestä rodusta?
- terttak
Vahva koira, vaatii paljon liikuntaa, koulutettavuudeltaan vaativa. Sopii kyllä lapsiperheeseen.
- 12345687
Kannattaa perehtyä koiriin ensinnäkin kunnolla jos pidän Ranskiksta jotenkin erikoisena!
Miksi sinun täytyy pakosti saada "erikoinen" koira? Minun ei ole millään pakolla saatava erikoista koiraa, mutta tarkoitukseni nyt tässä oli, että saisin vähän laajemman katsauksen muihinkin rotuihin, kun niihin kaikkien ennakkosuosikkeihi. En vain ole mieltynyt noihin tavallisimpiin rotuihin, joten etsin tässä juuri sitä itselle sopivaa...
Tohon staffiin oon tutustunu ihan jonkin verran, enkä ole siitä mitään negatiivista saanut kaivettua esille. Vahvana koirana tarvitsee tottakai paljon liikuntaa. Ainoa epäkohta joka epäilyttää noissa staffeissa; syökö ne kaiken minkä eteensä saa (huonekalut tms.) ?- ´´´´´´´´´´´´´´
Mikäli harvinaisuuksia olet etsimässä, niin ranakanbulldoggi ja staffordshirenbullterrieri ainakin ovat hyvin suosittuja rotuja Suomessa ja kaikkialla maailmassa. Lisäksi niillä molemmilla on liioitellut suuret kallot, jotka aihauttavat huomattavan usein keisarinleikkauksia (pentu ei mahdu ulos).
Rodut ovat kyllä suosittuja, mutta ovat kuitenkin mielestäni hiukan persoonallisempia. Omalla asuinseudullani noita ei ole kumpaakaan kuin kymmenkunta yksilöä.
Omasta näkökulmastani keisarinleikkaus on pieni ongelma monien muiden rotujen jalostusten aiheuttaminen ongelmien rinnalla...- missä järkesi ?
Minä en vähättelisi koirarotujen ulkomuotojalostuksen mukanaan tuoman keisarinlikkauksen vakavuutta. Koirien liioitellun suurista kalloista ei ole mitään hyötyä, mutta ne ovat esteenä luonnollisille synnytyksille. Ainakin ranskanbulldoggien pentueista arviolta 70-90 % syntyy keisarinleikkauksilla. Ja staffordshirenbullterrieri kuuluu ainakin Ruotsissa niiden top. koirarotujen 10 joukkoon, joiden synnytyksistä keisarinleikkaukset ovat prosentuaalisesti määriltään suurimmat. Tosiaankin keisarileikkaus on joo aivan eri asia kuin monet muut koirien sairaudet, mutta omalla tavallaan yhtä vakava kuin mikäkin muu sairaus koirilla.
Toivon sinun myöntävän sen olevan itseltäsi vitsi, että keisarinleikkaus on koirilla pieni ongelma muihin jalostuksen aiheuttamiin ongelmiin verrattuna ? Se ei ole mikään pieni ongelma, kuten eivät muutkaan jalostuksen mukanaan tuomat sairaudet. - 57
Jos koiran syntymiseen vaaditaan keisarinleikkaus, ei jalostuksen suunta todellakaan ole normaali, luonnonmukainen. Tällaista jalostuslinjaa ei missään nimessä pidä tukea! Noin neljännes synnytyksistä tapahtuu staffeilla sektion kautta, eli "luomutapauksiakin" on paljon.
Tutustu staffien jalostuksentavoiteohjelmaan, sieltä saat tietoa rodun nykytilanteesta.
En vähättele keisarinleikkausten vakavuutta, tarkoitin vain ja ainoastaan sitä, että se ei kuitenkaan ole koiran hankinnassani se merkittävin estävä tekijä. Koirien jalostuksesta johtuvat toistuvat tulehdukset tai esimerkiksi jatkuvat hengitysvaikeuden kaikilla yksilöillä ovat esimerkiksi mielestäni vielä painavampi tekijä. Tätä siis tarkoitin.
Tarkoitin myöskin keisarinleikkauksen ''vähättelylläni'' sitä, että mikäli jokainen rotusairaus olisi este koiran hankinnalleni, joutuisin kaiketi jättää koiran kokonaan hankkimatta...
- järki puuttuu
Floaty kirjoitti:
Tarkoitin myöskin keisarinleikkauksen ''vähättelylläni'' sitä, että mikäli jokainen rotusairaus olisi este koiran hankinnalleni, joutuisin kaiketi jättää koiran kokonaan hankkimatta...
Minäkin sitten varmaan voisin sano, että >>Miksi en voisi ruoskia koiraani, kun se ei ole mitään verrattuna koirien polttamiseen hengiltä>>.
Kuules nyt, en suosittele lainkaan kannattamaan vähääkään sairasrakenteisiksi jalostettujen rotujen suosiota.
En tosiaankaan ymmärrä sinua. Vertaat vakavampaa terveystilannetta puolustaaksesi lievempää (mutta silti liian vakavaa). Ainahan löytyy vakavampia ja vakavampia tapauksia.
Asenteesi kertoo kyllä paljon suhtautumisestasi sairaaksi jalostamiseen. - Emoticône
Kyllä silloin hälytyskellojen pitäisi soida, jos ihmisen jalostamana rodusta on luotu sellainen, ettei se kykene lisääntymään ilman ihmisen avustusta!
- gjuhguiguiiu
Miten olisi kingcharlesin spanieli eli kingkalle ei tule heti vastaan ja on persoonallinen rotu ja lapsiystävällinen helpompi kuin staffi..mutta katso tervelinjainen. Tuntuu olevan suht terve rotu kuitenkin hengitykseltään jms.
- HauHauCH
Mun mielestä taas tolla rodulla on tosi paljon perinnöllisiä sairauksia, samoin kun cavalierilla. Sydänvika, polvet, silmäsairaudet, purenta...Mielikuva on tämä.
Ja mitä riskiluokkia on katsellut niin, siinä puolivälissä keikkuvat, eli esim. vakuutus on kalliimpi. - reiskaväinökki
HauHauCH kirjoitti:
Mun mielestä taas tolla rodulla on tosi paljon perinnöllisiä sairauksia, samoin kun cavalierilla. Sydänvika, polvet, silmäsairaudet, purenta...Mielikuva on tämä.
Ja mitä riskiluokkia on katsellut niin, siinä puolivälissä keikkuvat, eli esim. vakuutus on kalliimpi.Kingkalle on huomattavasti terveempi kuin cavis..johtunee että geenipuoli on sillä laajempi onhan sekoitus caviksesta ja jostakin lyhytkuonoisesta rodusta..eli risteytysrotu.
Eikä lyttykuonoisena omaa hengitysvaikeuksia toisin kuin mopsit. - öhöm ...
reiskaväinökki kirjoitti:
Kingkalle on huomattavasti terveempi kuin cavis..johtunee että geenipuoli on sillä laajempi onhan sekoitus caviksesta ja jostakin lyhytkuonoisesta rodusta..eli risteytysrotu.
Eikä lyttykuonoisena omaa hengitysvaikeuksia toisin kuin mopsit.Kingcharlesinapanieli muuten on cavalierin esi-isä, eli cavalierkingcharlesinspanieliu polveutuu kingcharlesinspanielista.
- uihguiuipiå
öhöm ... kirjoitti:
Kingcharlesinapanieli muuten on cavalierin esi-isä, eli cavalierkingcharlesinspanieliu polveutuu kingcharlesinspanielista.
...roduilla on eroa niin terveydessä kuin luonteessakin..mutta usein luullaan että kingkalle on se ei terveempi koska on lyttykuono. Ja näinhän ei ole.
- fdthrgrryr
öhöm ... kirjoitti:
Kingcharlesinapanieli muuten on cavalierin esi-isä, eli cavalierkingcharlesinspanieliu polveutuu kingcharlesinspanielista.
ahaa luulin että toisinpäin mutta hyvä kun korjasit..yllättävää. mikäs on kingkallen esiisä?
- kirjaimet sikinsokin
öhöm ... kirjoitti:
Kingcharlesinapanieli muuten on cavalierin esi-isä, eli cavalierkingcharlesinspanieliu polveutuu kingcharlesinspanielista.
Hankalia nimiä kirjoittaa ;-)
Hmm... kukaan ei oikein ymmärtänyt, mitä tarkoitin keisarinleikkauks ongelmaan liittyvällä näkökulmallani. Yksinkertaisesti on kai sanottava, että en todellakaan missään nimessä kannata sitä, että jalostus on saattanut rodun tällaiseen ongelmaan! Tämän yksinkertaisemmin en sitä kaiketi voi sanoa, joten toivottavasti joku ei edelleenkin epäile minun väheksyvän sitä...
Staffin lisäksi olen pohtinut villakoiraa. Joo moni varmaan nyt ajattelee, että sekö ei sitten ole tavallinen rotu. Mutta siis mielestäni villakoira on suhteellisen terveessä mitoissa jalostettu (korjatkaa mikäli olen väärässä), eikä niin puudeli kuin olen sitä aiemmin pitänyt, sehän riippuu ihan trimmauksesta. Ainoa mikä tuossa villakoirassa mietityttää, on se että miten nuo koot menevät? Siis tiedän kyllä että ne ovat toy- kääpiö- keskikokoinen- ja isovillakoira. Mutta kestävätkö nuo eri muodot aina oikeissa mitoissaan, vai voiko esimerkiksi kääpiövillakoira jäädä liian pieneksi? Keskikokoinen on jo turhan suuri mutta pelottaa että kääpiö taas liian pieni...- sdgfdghfhg
Et taida tietää mitä haet ensin haet staffia ja sitten villistä..niin eri luonteisia kuin olla voi...ja tyypiltään niin erilaisia..ja kyllä villiksissäkin on sairaita ihan samoin kuin staffissa?
Mitä ominaisuuksia haluat? Ja kyllä tuo villis on äärettömän tylsä valinta kun rotuja on satoja ja varmasti erikoisemmissakin sellainen jota haet..staby, tanskan kanakoira, smoushound, markiesje ( ei vielä virallinen), lagotto,barbet jne..rotuja pilvin pimein..
- terttak
Villakoirien koot:
Villakoirarotuja on neljä: toyvillakoira, jonka säkäkorkeus on korkeintaan 28 cm, kääpiövillakoira yli 28 - 35 cm asti, keskikokoinen villakoira yli 35 - 45 cm asti sekä isovillakoira yli 45 - 60 cm asti, johon sallitaan 2 cm lisäys.
Ainahan luonto voi puuttua peliin ja kääpiöstä tuleekin 26 senttinen :) Ihminen ei voi kahlita elämää tiettyihin raameihin.
Mutta monesti pennustakin jo näkee on tulossa ns. ihanteiden mukainen.
Kaikilta rekatuilta roduilta löytyy omat rotuyhdistykset, ja ei voi muuta kuin suositella vierailemaan niillä saiteilla. Mahtaakohan villakoiran kokoheitot olla kuinka yleisiä? Tarkoitan siis sitä, että esimerkiksi shelteistähän tulee usein kokoja laidasta laitaan...
- terttak
Mitä nyt meinaat näillä "kokoheitoilla"?
Onhan noissa säkäihanteissa liikkumavaraa (= "heittoja" siis on?).
Säkäkorkeudella ei mun mielestä ole merkitystä kuin vain silloin, jos hakee itselleen näyttely- ja jalostuskoiraa. Eli siis siinä tapauksessa ihanteiden tulee täyttyä mahd. hyvin (jos näyttelymenestystä halajaa).
Tottakai kääpiö voi "jäädä pieneksi". Mutta onko jollain 1-2 cm "heitolla" väliä?
Ei, en siis tarkoita 1-2 cm. En tiedä kuinka hyvin tunnet shelttiä rotuna, mutta mikäli yhtään, niin tiedät että sen koko voi vaihdella todella pienestä sylikoirasta polven korkuuteen... Eli sitä siis tarkoitin, että voiko kääpiövillakoira ollakkin vaikka pienen toyn kokoinen useastikkin...?
Ja joo, en ole vielä sulkenut mitään rotua pois, joten en todellakaan tiedä millaista haen. Pidän mieleni avoinna hyvin eri tyyppisillekkin roduille...
Floaty kirjoitti:
Ja joo, en ole vielä sulkenut mitään rotua pois, joten en todellakaan tiedä millaista haen. Pidän mieleni avoinna hyvin eri tyyppisillekkin roduille...
Tuo lagotto on kyllä käynyt mielessä, mutta se on ehkä kooltaan hiukan liian suuri minulle...
- puuteli
Jos villakoiraan, päädyt noista kokopoikkeamista varmaan osaa parhaiten "tilastoa" antaa kokeneet kasvattajat, jotka koko ajan näkee pentuja ja niiden varttumista täysikasvuiseksi. Tai muilta aktiivi-villisharrastajilta.
Vaikea näin mutu-pohjalta uskoa, että usein kääpiöstä tulisikin pieni toy. Ehkä jostain puheista päätellen (jotkut kasvattajat) noita kokopoikkeamia kuitenkin tulee, ainakin jonkin verran.
Tuli tässä taas mieleeni eräs rotu joka askarruttaa, nimittäin puli. Rotu vaikuttaa miellyttävältä mutta turkki arveluttaa. Onko pulin turkin trimmaukselle jotain kriteerejä, eli onko sen aina oltava hyvin pitkä ja rastamainen?
- njchhh
Näyttelykoiran (pulin kyseessä ollen) turkkia ei saa trimmata.
Onko koiralle jotenkin ns. haitallista, mikäli sen turkin leikkaa lyhyemmäksi? Ja kestääkö turkki ollenkaan sileänä, vai paakkuuntuuko se automaattisesti?
- pokppkkpo
Kyllä pulin karvaa saa näyttelyissäkin käydessä leikellä, eikä turkki ole niin vaativahoitoinen kuin monella muulla pitkäkarvaisella rodulla: http://www.puli.fi/puli.html
Ja terve rotu puli myös on. - pustan poika
Pulin turkkia voi myös pitää lyhyenä, jos haluaa. Suomen luminen talvi on aika hankala rastaturkiselle pulille, siksi se on harvinaisempi näky. Pumi on sitten luonnostaan lyhyempiturkkinen, samankokoinen.
- harvinaisuuden syy ?
Jos pulin harvinaisuus Suomessa johtuu sen turkin pituudesta (kerää lumipaakkuja), niin miksi sitten spanielit, tiibetinterrierit, yorskhirenterrierit, lagotto romagnolot ym. monet muut pitkäturkkiset (keräävät myös lumipaakkuja) rodut ovat Suomessa niin suosittuja ?
Minäpä luulen, että puli on vain niin huonosti tunnettu täällä päin, että se on Suomessa melko harvinainen (rekisteröidään noin 50 pentua/vuosi). - lisään vielä
harvinaisuuden syy ? kirjoitti:
Jos pulin harvinaisuus Suomessa johtuu sen turkin pituudesta (kerää lumipaakkuja), niin miksi sitten spanielit, tiibetinterrierit, yorskhirenterrierit, lagotto romagnolot ym. monet muut pitkäturkkiset (keräävät myös lumipaakkuja) rodut ovat Suomessa niin suosittuja ?
Minäpä luulen, että puli on vain niin huonosti tunnettu täällä päin, että se on Suomessa melko harvinainen (rekisteröidään noin 50 pentua/vuosi).Ja miksi mudi on sitten paljon pulia harvinaisempi Suomessa, vaikka sen turkki ei kerää lumipaakkuja läheskään samoin kuin pulin ?
- Anonyymi
harvinaisuuden syy ? kirjoitti:
Jos pulin harvinaisuus Suomessa johtuu sen turkin pituudesta (kerää lumipaakkuja), niin miksi sitten spanielit, tiibetinterrierit, yorskhirenterrierit, lagotto romagnolot ym. monet muut pitkäturkkiset (keräävät myös lumipaakkuja) rodut ovat Suomessa niin suosittuja ?
Minäpä luulen, että puli on vain niin huonosti tunnettu täällä päin, että se on Suomessa melko harvinainen (rekisteröidään noin 50 pentua/vuosi)."miksi sitten spanielit, tiibetinterrierit, yorskhirenterrierit, lagotto romagnolot ym. monet muut pitkäturkkiset (keräävät myös lumipaakkuja) rodut ovat Suomessa niin suosittuja ?"
Ainakin tiibetinterrierit ja yorkshirenterrierit ovat Suomessa harvinaisia.
- pumit <3
Ja jos ei tahdo rastaturkkista koiraa niin Pumihan olisi sitten hyvä vaihtoehto. Myöskin trimatava, ei juuri karvaa muulloin lähde ja saa leikata niin lyhyeksi kuin tahtoo. Itse olen ainakin täysin rakastunut. Pumit veivät sydämeni.
- hyvä ajatus
Kolmas karvamuunnos näistä on mudi :-)
Mudi, puli ja pumi eroavat toisistaan vain turkeiltaan, eli ovat samasta kantarodusta jaettuja eri karvamuunnoksia. - ..................
hyvä ajatus kirjoitti:
Kolmas karvamuunnos näistä on mudi :-)
Mudi, puli ja pumi eroavat toisistaan vain turkeiltaan, eli ovat samasta kantarodusta jaettuja eri karvamuunnoksia.Mudi on loistava koira. Itsellänikin on sellainen "tilauksessa". Sillä on pk.-oikeudet, toisinkuin sisarusrodullaan Kroatian paimenkoiralla, mutta kasvava harrastajakunta. Rodun harvinaisuus johtuu siitä, että se on elänyt "suljetuissa" yhteiskunnissa. Mutta mm. Suomalainen Kroatianpaimenkoira voitti muistaakseni EM-kultaa viime kesän paimennuskisoissa. Roduilla on omia ongelmiaan, mutta melko pieniä. Pennut ovat melko edullisia suhteessa moneen suositumpaan rotuun, mutta niiden saatavuus on välillä hiukan hankalaa. Monet kasvattajat kuitenkin auttavat vaikkapa unkarintuontipennun kanssa ihan mielellään. Kurkkaappas asioita lisää unkarin paimenkoirien sivuilta, taikka mudosyien omalta foorumilta, joka löytyy ihan googlettamalla. Katso kuitenkin kasvattaja tarkkaan, jos rotuun päädyt. Todella loistavia kasvattajiakin on Suomessa, mutta jonkinasteista luonneongelmaakin löytyy. Mikään ongelma ei kuitenkaan ole hirveän vakava.
Siis Kroatianpaimenkoira on melkolailla yhtä kuin mudi. Osa kasvattajista kasvattaa niitä molempia. En laita tähän sen kummempia linkkejä mutta google ne kertoo halukkaille helposti :)
- Laalaa_
Katsoppas tanskalais-ruotsalaisen ppihakoiran rotuesittely. Nämä koirat on suomessa vielä melko harvinaisia eikä todellakaan tule joka kulman takaa vastaan. Meille on ehkä tulossa pihakoira pentu. Pihakoirat ovat vieläpä melko pienikokoisia. Nartut 32-35cm ja urokset 34-37cm. Ihania pikku vipeltäjiä. Rakastuin heti rotuun, kun tulee kuulemma kissojenkin kanssa hyin toimeen.♥
- hjhjhjhj
Kaiken rotuiset koirat tulevat kissojen kanssa hyvin toimeen, kunhan pennusta saakka ovat niiden kanssa kasvaneet.
Pumikin on kyllä käynyt mielessä ja vaikuttaa muutoin mielenkiintoiselta rodulta, mutta olen kuullut niiden olevan kovia haukkumaan... Ja käsittääkseni pumi on hiukan pulia suurempi (korkeampi) , vai olenko väärässä?
- olet väärässä
Pumi ei ole haukkuherkkä (paitsi huonosti koulutetut), eikä se eroa pulista (ja mudista) millään muulla tavalla kuin turkiltaan.
Aina oppii uutta, hienoa että joku jaksaa oikaista väärät luuloni.
Niin se mieli vaan vaihtuu kun eri rotuihin tutustuu. Tällä hetkellä ehkä mieleenpainuvin on ollut glen of imaalinterrieri. Jälleen kerran kuulisin mielelläni kokemuksia kyseisestä rodusta...?- liian laajakalloinen
Myös glenni on rakenteestaan johtuen synnytysvaikeuksellinen rotu. Muut irlantilaiset terrierirodut ovat sekä rakenteellisesti että geneettisesti hyvin terveitä. Glellikin muuten, paitsi tuolta liian laajalta kalloltaan, joka elvistelemiseksi ollaan jalostettu liian suureksi. Glen on imaalinterrieri on huono uimaankin näyttelyrakenteestaan johtuen, joka on hyvin epätyypillistä terrieriroduille.
Olen tietoinen glennien laajakalloisuudesta (sehän on ruumiin rakenteeltaan lähellä staffia). Tahtoisin kuitenkin mielelläni kuulla koirista muutakin, kuin sen, että millä sairaudella mikäkin on pilattu. Olen jo sanonut ottavani huomioon sairaudet, ja haluan tietysti kuulla mahdollisesta sairauksien kirjosta, mutta olisi mukavaa, mikäli joku viitsisi kertoa välillä jotain positiivisempia ja ennen kaikkea monipuolisempiakin vastauksia...
Olen itse rotuihin tutustuessani huomannut, että terrierit ovat useimmiten niitä, jotka eniten silmää ja mieltä miellyttävät. Pidän terriereissä siitä, että niiden karva voi kasvaa pitkäksi ilman ongelmia, mutta sen voi tarpeen tullen leikata lyhyeksi. Glenni on luonteensa ominaisuuksilla minut hurmannut, mutta tahtoisin kuulla vaihtoehtoisia terrieri rotuja. Australianterrieri taitaa ainakin olla rotu, jolla on luonnostaan pitkä karva, vaikka sen lyhyeksi trimmattuna aina näkeekin...?
Joo eli nämä on ainakin nyt silmää miellyttäneet:
australianterrieri
cairnterrieri
glen of imaalinterrieri
skyenterrieri
Tuo skyenterrieri on taas eräs sellainen, johon en ole vielä törmännyt. Luin että on harvinainen, mutta ainakin ulkonäkönsä puolesta aivan tavattoman ihana. Erityisesti siis tästä jos joku osaisi kertoa, onko niinkin harvinainen että vaikea saada pentua suomessa? Tietoa mielellään myös noista muista luettelemistani...- skye on hyvä
Skyenterrieri on ainakin hyvin terve rotu. Pitkästä selästä ja matalista raajoista huolimatta sillä ei juurikaan esiinny synnytysvaikeuksia tai selkävaivoja. Siitä vain kysymään kasvattajalta rotua, jos olet niin kiinnostunut :-) Skyen kysyntä on niin pientä, että kyllä pentueiden joukosta luulisi sinullekin koira löytyvän.
Australianterrieri on myös hyvin terve rotu.
- PON!
Jos "harvinaisempaa" koirarotua kaipaat ja jaksat harjata turkkia niin polski owczarek nizinny on loistava harrastuskoira lähes kaikkeen. Pohdin myös aikoinaan minkä koiran itselleni haluan ja törmäsin PONiin sattumalta netissä, kävin katsomassa pentuja ja vanhempia, haastattelin kasvattajaa ja päädyin ottamaan pennun, suosittelen. Ja nimihirviön oppii lopulta lausumaan ajan myötä ;)
Luin itsekkin skyen olevan hyvin terve rotu, joka on ensimmäinen vastaantuleva persoonallisesta ulkonäöstään huolimatta terveenä säilynyt... Kiinnostukseni kyllä heräsi.
Polski owczarek nizinny vaikuttaa muuten mielenkiintoiselta, mutta on minulle hiukan liian suuri kokoinen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1765319
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1284745- 303016
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa301961"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla231804Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161767Hermo mennyt sotealueeseen?
Nyt hammaslääkäriaika peruttiin neljännen kerran. Perumiset alkoi tammikuussa. Nyt uusi aika elokuulle!????1101744Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221740Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu301643Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.181581