Hallitus on vihdoin pääsemässä eteenpäin elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisessa. Yritysten verotusta ollaan laskemassa. Sinipuhanahallitushan nosti yritysverokantoja. Verotustason nosto oli tietysti luonnollista tilanteessa, jossa Ahon hallituksen perintönä tuli massatyöttömyys ja vielä massiivisempi valtion velkaantuneisuus. Velkaongelman ratkaisemiseksi verokannat pysyivät korkeina. Tämä oli vaikea yhtälö. Verotuksen keventäminen kaikissa suhteissa on oikea lääke, mutta tuskin riittävä niin kauan, kun EU-maiden talouskehitys polkee paikoillaan. Pitkässä juoksussa hallitus on päättänyt parantaa elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia myös tutkimuspanoksia ja koulutusta lisäämällä. Tämä on ehdottomasti oikeasuuntainen keino. Suomi ei elä enää metsästä ja maataloudesta, vaan nimneomaan korkeasta osamisesta. Tämä toivoisi nyt Keskustankin entistä selvemmin oivaltavan.
Mutta mutta, Keskustalla on jälleen kerran pyrkyä munata koko asia. Se on vaatinut, että tutkimuspanostuksia tulee painottaa aluepoliittiset näkökohdat huomioiden, jotta uutta tuotantotoimintaa syntyisi tasaisesti kautta maan. Ajatuksena tämä on idealistinen ja hyvä, mutta tutkimus- ja tuotekehityspanostusten hajauttaminen voi merkitä sitä, että panosten määrä laskee kaikkialla niin alas, ettei mitään järkevää saada aikaiseksi. Suomesta löytyy selkeitä esimerkkejä siitä, kuinka keskittämällä tällainen tutkimus- ja tuotekehityspanostus saadaan paljon komeampaa jälkeä aikaan. Oulun kehitys on tästä malliesimerkki. Tutukimustyöhön on saatava aina houkuteltua maan parhaat aivot ja lisäksi ympäristön on oltava houkutteleva myös kansainvälisille toimijoille. Rovaniemeltä voi olla lyhyt matka laskettelurinteisiin, mutta siitä huolimatta pääkaupunkiseutu on Turun, Tampereen ja Oulun ohella ainoa, jolla on riittävää potentiaalia toimintaedellytysten turvaamiseksi ja yleistä houkuttelevuutta.
Saa nähdä, miten ja miten nopeasti hallitus kykenee näissä asioissa etenemään. Suunta sinänsä on hyvä. Yksi asia pitäisi kuitenkin ratkaista nopeasti. Se on suhtautuminen matalapalkkaiseen työhön. Nämä työt tarjoavat kaikkein eniten työtilaisuuksia ja niiden toiintaedellytyksiä voidaan pikaisinkin toimin parantaa.
Mutta mutta, Keskustalla on jälleen kerran pyrkyä munata koko asia. Se on vaatinut, että tutkimuspanostuksia tulee painottaa aluepoliittiset näkökohdat huomioiden, jotta uutta tuotantotoimintaa syntyisi tasaisesti kautta maan. Ajatuksena tämä on idealistinen ja hyvä, mutta tutkimus- ja tuotekehityspanostusten hajauttaminen voi merkitä sitä, että panosten määrä laskee kaikkialla niin alas, ettei mitään järkevää saada aikaiseksi. Suomesta löytyy selkeitä esimerkkejä siitä, kuinka keskittämällä tällainen tutkimus- ja tuotekehityspanostus saadaan paljon komeampaa jälkeä aikaan. Oulun kehitys on tästä malliesimerkki. Tutukimustyöhön on saatava aina houkuteltua maan parhaat aivot ja lisäksi ympäristön on oltava houkutteleva myös kansainvälisille toimijoille. Rovaniemeltä voi olla lyhyt matka laskettelurinteisiin, mutta siitä huolimatta pääkaupunkiseutu on Turun, Tampereen ja Oulun ohella ainoa, jolla on riittävää potentiaalia toimintaedellytysten turvaamiseksi ja yleistä houkuttelevuutta.
Saa nähdä, miten ja miten nopeasti hallitus kykenee näissä asioissa etenemään. Suunta sinänsä on hyvä. Yksi asia pitäisi kuitenkin ratkaista nopeasti. Se on suhtautuminen matalapalkkaiseen työhön. Nämä työt tarjoavat kaikkein eniten työtilaisuuksia ja niiden toiintaedellytyksiä voidaan pikaisinkin toimin parantaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Mutta mutta, Keskustalla on jälleen kerran pyrkyä munata koko asia. Se on vaatinut, että tutkimuspanostuksia tulee painottaa aluepoliittiset näkökohdat huomioiden, jotta uutta tuotantotoimintaa syntyisi tasaisesti kautta maan. "
- - - - - -
Kunnallisvaalit ovat tulossa syksyllä. Kepu hakee nyt argumentteja siihen, että se muka tekisi jotain maaseudun hyväksi. Mutta pelkkää populismia tuo on, sillä ei sillä ole itse asian suhteen mitään vaikutusta, pikemminkin niitä kielteisiä vaikutuksia, joita sinäkin ennakoit.
Vaalien alla puolueiden populistisuus lisääntyy selvästi. Enpä tiedä, onko Keskusta sen populistisempi kuin muutkaan puolueet. Minusta Keskusta pyrkii kyllä kohtuullisessa määrin ottamaan maaseudun edun huomioon ja jopa puolustamaan sitä.
jota tunnut kannattavan
http://www.kepa.fi/teemat/talous/tobin/globong/verokilpailu
Lopputulema siitä
"Demokratia myytävänä
Länsimaissa uskotaan yleisesti yhtiövapauden tuottavan demokratiaa. Yksi syy tähän on se, että omistusoikeus, myös yhtiöiden, samaistetaan yksilön oikeuksiin ja vapauteen. Toisaalta taas uskotaan, että markkinat reflektoivat suoraan kansalaisten tarpeita: ihmiset äänestävät koko ajan kuluttamisellaan. Tästä saadaan loogisesti johtamalla ajatus, että "äänioikeus" perustuu omistamiseen. Kun ottaa huomioon länsimaissakin yhä epätasapainoisemman tulonjaon, ei voi päätellä markkinoiden toimivan oikeudenmukaisesti.
Yhtiöiden roolin kasvu on kahmaissut valtaa myös demokraattisesti valituilta hallituksilta. Ylikansallisten yhtiöiden on helppo kiertää esimerkiksi kauppasaartoja verkostojensa turvin. Ne rahoittavat myös lukuisia lobbausjärjestöjä ja neuvoa-antavia elimiä, joihin kuuluvat pienen vaikutusvaltaisen eliitin jäsenet vaikuttavat usein myös politiikassa. Nämä järjestöt ovat viime vuosina ajaneet voimakkaasti GATT:in ja Maastrichtin sopimuksen kaltaisia vapaakauppasopimuksia, jotka voivat pakottaa jäsenvaltionsa esimerkiksi väljentämään ympäristönormeja vastoin niiden tahtoa. Paikalliset intressit eivät enää käy paikallisten lakien perusteeksi, vaan yhtiöiden intressit voittavat ne."
http://www.helsinki.fi/jarj/rapi/korten.html
Matalapalkkatöistä
"Sosiologien hellimä working poor -käsite paljastuu entistä julmemmassa valossa, kun käy selväksi, että nykypäivän USA:ssa työ ei enää elätä eikä sen paremmin yhteiskuntakaan. Monet Ehrenreichin työtovereista elävät kalliissa motelleissa vain koska eivät saa mistään raavituksi tarpeeksi rahaa oikean asunnon takuuvuokraan. Heikoimmassa osassa olevat duunarit elävät kädestä suuhun, päivästä toiseen.
Kun rikkaat ja köyhät kilpailevat asunnoista avoimilla markkinoilla, köyhillä ei ole mahdollisuuksia, Ehrenreich linjaa.
Nylkypalkkojen ja sikavuokrien epäpyhä allianssi on tulenarka yhdistelmä, joka ei Suomessakaan enää ole tuntematon."
http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=392
Suomessa
"Suomessa köyhyys liitetään pääosin työttömyyteen, mutta tosiasiassa sadat tuhannet lähinnä palvelualoilla työskentelevät osa-aikaiset elävät toimeentulominimin rajamailla. Suurin osa heistä ei tulisi toimeen ilman puolison tuloa tai toimeentulotukea. Stakesin mukaan toimeentulotuen saajista kymmenesosa on työssä käyviä."
http://netti.sak.fi/palkkatyolainen/pt2003/pt0305/p030604-a1.html
Nämä esittämäsi pointit ovat ihan hyviä. Suosin hallituksen suunnittelemia ratkaisuja vain ja ainoastaan siitä näkökulmasta, että niillä olisi suotuisa vaikutus työllisyyden parantamiseen. Yhteiskunnalle tulee paljon halvemmaksi se, kun ihmiset saadaa töihin elättämään itse sillä tavoin itsensä. Työllisyyden parantaminen nostaa myös kulutuskysyntää ja sitä kautta lisää edelleen vain työvoiman kysyntää. Suurin potentiaalia on erilaisten palvelujen kysynnällä. Tämä voimistuu nyt varsinkin, kun väestö kovaa vauhtia vanhenee. Tällaisten palveluiden tuottaminen kuuluu usein ns. matalapalkkaisiin alohin työntekijän näkökulmasta. Mitään jenkkisysteemiä en Suomeen halua. Työllä pitää elää paremmin kuin sosiaalitukien varassa. Tämä pitää olla lähtökohta.
Toivoisin myös, että voisit esittää kritiikin ohella joitain sellaisia keinoja, joilla paremmin päästään tavoitteeseen eli työttömyyden alasajoon. Vai eikö tämä tavoite ole lainkaan hintansa väärti.
on siinä, että perustavaa laatua olevat mokat on jo viime hallitusten toimesta tehty, täytyisi tehdä jotain radikaalia, kiten esim erota EU:sta, ellei se muuta elittiä tukevaa ja suosivaa politiikkaansa, luultavasti Ruotsikaan ei tykkää kovasti EU politiikan nykymallista, Norjassa ja Tanskassakin ollaan hieman erimielisiä, myös EU:n ns. suurissa, sisämaissa Ranskassa, Saksassa ja Italiassa on jatkuvia mielenosoituksia ja lakkoja nykypolitiikan vaatimuksia vastaan, käytännössä vanhojen EU-maiden väestön enemmistö vastustaa EU:n nykypolitiikkaa, mutta demokratia on hukassa markkinavoimien myllertäessä ja hävittäessä demokratian toimivuutta ja päätösvaltaa. Ainoa korjauskeino lienee sama jota taloustieteilijät Korten ja Khossudovsky suosittelevat, demokratian palauttaminen,
Lainaten Khossudovskyä,
" On aloitettava maailmanlaajuisen talousjärjestelmän aseistariisunta. On alettava demokratisoida rahapolitiikka ja koko pankkijärjestelmää. On kiinnitettävä huomiota pääoman keskittymiseen ja siihen, että hyvin pieni vähemmistö maailman ihmisistä kontrolloi tuotantojärjestelmää, esimerkiksi intellektuaalista omaisuutta koskevien oikeuksien avulla. Paikallinen talous voi nousta näihin asioihin liittyvästä kamppailusta. Mutta en usko, että "paikallinen vastaan globaali" on ainoa olennainen kysymys. Keskeinen kysymys on taloudellinen demokratia, jota nykyisessä globalisoituvassa taloudessa ei ole."
http://gamma.nic.fi/~otammile/Chossudovsky.htm
Korten sanoo samaa monella tapaa,
"Toinen olennainen ehto toimivalle markkinataloudelle on pääoman paikallisuus: niin mahdottomalta kuin se nykyään kuulostaakin, taloudellisten rajojen pitäisi vastata poliittisia rajoja. Paikkakunnalle sitoutuneet yhtiöt joutuvat toimimaan yhteiskunnan ohjauksessa ja kantamaan vastuun alueesta. Maailmantalouden integraatio murentaa kansalaisten ja valtion vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa. Nykyään mennään yhä enemmän kohti tilannetta, jossa eri alueet kilpailevat - kirjaimellisesti henkensä kaupalla - yhtiöiden suosiosta, esimerkiksi löyhentämällä ympäristönormejaan ja laskemalla palkkoja ja hyvinvointiaan.
http://www.helsinki.fi/jarj/rapi/korten.html