sijaisperhe

Kävi miten kävi niin lapselle ja sinulle on tehtävä asiakassuunnitelma jossa on mainittuna huostaanoton syyt ja miten sossujen toimet jne nämä syyt elämästänne poistavat (toimia. apua, tukea, jne jne).
Suomea sitoo myös lastensuojelun osalta perheen jälleenyhdistäminen eli huostaanottokaan ei ole mikään lopullinen tavoite huostaanotettujen lasten kohdalla vaan nimenomaan
että lapsen kotiin takaisin paluu turvataan asiakassuunnitelmaan kirjatun suunnitelman mukaisesti.

Kannattaa ottaa lakimies avuksi, sellainen lakimies joka tuntee lastensuojelulainsäädäntöä. Kustannukset kannattaa tarkistaa että kuka niistä vastaa, jos on esimerkiksi pienituloinen tms.

Huostaanottoa ei ole tarkoitettu että automaattisesti kestää lapsen 18 vuoteen asti. Asiakassuunnitelmaa voi myös itse omalta osaltaan ja myös lapsen osalta miettiä ja kirjoittaa ylöskin
että millaisia apuja ja tukia sossulaisilta tarvitsee saadakseen lapsensa takaisin kotiin ja kuinka kauan tukea tarvitsee jne.

Paras vaihtoehto jos lapsi pääsee siskollesi. Silloin säilyy yhteys sukuun ja lapsen läheisiin. Lapsen kannalta on aina parempi jo olemassa oleva tunneside kuin aloittaa alusta asti kiintyminen täysin vieraisiin ihmisiin. Jos lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen tai laitokseen, siteet lapsen läheisiin yleensä katkeaa. Lain mukaan lapsella on oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä, mutta tiedän kokemuksta ettei niin aina tapahdu. Sijaisperheen mielipiteitä kuunnellaan ja he pääsevät pitkälti vaikuttamaan kuka voi tavata lasta, milloin voi tavata ja minkä aikaa. Jotkut kiintyvät lapseen ja voivat kasvattaa hänet omanaan. Monelle sijaislapsen pitäminen on myös elinkeino. Laitoksissa taas hoitajien vaihtuvuus heikentää lapsen asemaa.

Jos lapsi sijoitetaan siskollesi, sosiaaliviranomaiset tekevät selvityksen jossa katsotaan siskosi ja hänen miehensä mahdollisuudesta hoitaa lastasi. En tiedä millainen perheselvitys tarkalleen ottaen on, mutta luultavasti esittävät kysymyksiä niinkuin uusille sijaisvanhemmillekkin. Esim. yleinen elämäntilanne, terveys, parisuhteen laatu, miksi haluaa "sijaisvanhemmaksi" onko aikaa lapselle jne. Voidaan tehdä kotikäynti, tarkistavat onko millaiset tilat , yleinen siisteys, turvallisuus (lapsella suotavaa oma huone) Joissakin kunnissa lapsen sukulaiset esim.isovanhemmat ovat joutuneet käymään Pride valmennuksen.

Tapaamiset ja yhteydenpito lapseen on minun mielestäni sinun ja siskosi välinen asia jos lapsi hänelle sijoitetaan. Toivon todella että viranomaiset antaisivat mahdollisuuden lapsen lähipiirille. Se on mielestäni asia jota tulisi arvostaa enemmän.

Tapaamiset määrittää sosiaalityöntekijä. Ne voivat olla esim. 1krt/kk, tai riippuen huostaanoton syistä. Tapaamisista päättäminen ei siis ole vain sinun ja siskosi välinen asia vaan se määritellään asiakassuunnitelma palverissa ja siihen vaikuttaa siis huostaanoton syyt sekä tämänhetkinen kuntosi/vointisi. Onko tapaamiset valvottuja esim. ensi-ja turvakodilla vai voitteko tavata ilman valvontaa esim. siskosi luona, on myös samaisessa palaverissa sosiaalityöntekijän harkittavissa oleva asia. Sisaresi taustat, talodellinen tilanne, mahdollisuus jäädä kotiin lasta hoitamaan, perheen tilanne, muiden sisaresi lasten ikä yms yms otetaan huomioon aivan niinkuin sijoituksessa sijaisperheeseen. Todennäköisesti sisaresi ja hänen miehensä velvoitetaan käymään Pride- koulutus.

Minkähän takia sitä Pride koulutusta ei voi antaa suoraan biovanhemmille, jos sillä pätevöityy hoitamaan lasta? Toivottavasti lapsesi pääsee siskollesi. En voi keksiä mitään syytä, jolla voidaan estää oman sisaren tapaaminen puolin ja toisin ja lapsesi on osa siskosi perhettä, joten tapaisit tietysti häntäkin. Lapsen tapaamisen rajoittaminen pitää tehdä vasta todella rankoin peruistein eli jos vanhempi on vaaraksi lapselleen (käytännössä toki toimitaan toisin). Sisaresi tehtävänä on sijoituksen jälkeen turvata lapsesi kasvu ja kehitys. Mikäli hän katsoo, ettei tapaamisenne vaaranna lapsen turvallisuutta, pitäisi sen olla täysin mahdollista. Ja käytännössä ei sosiaalitoimella ole resursseja valvoa tapaamisten määrää. Toivon sydämmestäni, että lapsesi pääsee sukulaissijoitukseen. Onnea matkaan! Paljon!

Onnea tuohon nimenomaan kaikkein eniten tarvitaan, ei mitään muuta.

Tietysti as.suunnitelmaan on merkittävä perustiedot, siis myös sossun väite huostaanoton syistä. Vaatikaa siihen myös todisteet, millä he perustelevat väitteensä ja totta kai se, miten oletut "syyt" poistetaan, koska lain mukaan niiden poistamiseen osallistuminen on sossun velvollisuus.

Vaatikaa myös merkintä, miten oletettujen syiden poistumista seurataan ja miten niiden täysi poistuminen todetaan, mitä siihen tarvitaan.

Hyvä asianajaja on ehdoton edellytys, että saat lapselle ja itsellesi oikeutta.

Pridehän valmentaa nimenomaan sijaisvanhemmuutta varten, siksi koulutus ei ole tarkoitettu biologista lasta harkitseville/odottaville. Siskoansa alkuperäinen kirjoittaja voi tietysti tavata vaikka joka päivä, mutta jos tapaamista lapseen on syystä tai toisesta rajattu, häntä niinkuin kaikkia muitakin joiden lapsi on huostaanotettu, koskee samat säännöt ja lait.
Lapsen sosiaalityöntekijän harkinnassa on lapsen edun mukainen biologisen suvun tapaaminen. Jos tapaamisen katsotaan vahingoittavan/häiritsevän sijoittamaansa lasta tai hänen kehitystään, ovat tapaamiset todennäköisesti valvottuja ja harkittuja lapsen edun mukaan esim. 1krt/kk.
Tähän tapaamisasiaan vaikuttaa tietysti syy miksi huostaanottoon on ylipäätään päädytty. Jos lasta kohtaan on ollut esim. väkivaltaa, hyväksikäyttöä, laiminlyöntiä hoitoa ja kasvatusta kohtaan, jne jne voi olla vaikea saada tapaamista.
Itse en lähtisi kovin helposti sukulaissijoitukseen, koska siinä helposti hämärtyy juuri esim. lapsen edun mukainen tapaaminen, kun biologiset vanhemmat eivät hyväksy/ymmärrä että myös sukulaissijoituksessa on noudatettava sosiaalityöntekijän tai muun tahon näkemystä lapsen parhaasta.

Totta, olen sijaisäiti. En huostahullu, vaan nämä lapset jotka meille ovat sijoitetut olisi jokatapauksessa otettu huostaan ja sijoitettu, olinpa minä sijari tai en.
Olen ollut useita vuosia sijaisäitinä, ekä minulta yhdessäkään asiakassuunnitelmapalaverissa ole kysytty kummankaan lapsen kohdalla mielipidettä tapaamisiin.
Toisen lapsen biologiset vanhemmat eivät ole kuunaan osallistuneet palavereihin, eivätkä ole halunneet omasta tahdostaan tavata lastaan. Syytä miksi näin on, en tiedä minä eikä varmaan kukaan muukaan.
Toisen lapset vanhemmat tapaavat lastaan valvotusti 1krt/kk 1h kerrallaan. Heiltä on kysytty tapaamisten määrästä ja ovat siihen kertoneet olevansa tyytyväisiä, koska tuntevat etteivät jaksaisi pidempään tapaamiseen. Minä en asiaa ole kysynyt vaan sosiaalityöntekijä.
Koskaan eikä missään tilanteessa minulta ole mielipidettä kysytty, minä vain vien lapsen tapaamiseen ja haen pois.
Syy miksi tapaamiset ovat valvottuja, on juuri edellä olevissa kirjoituksissani mainittuja syitä, tässä en voi niitä lähteä tarkemmin erittelemään.
Uskon ja tiedän sellaisia sijaisvanhempia olevan, jotka rajoittavat syystä tai toisesta tapaamisia, mutta itse en kuulu heihin.
Sanoit "yök" lapsen edun mukaiseen ajatteluun tapaamis asiassa. Ihmettelen sitä, koska niin se vain on, että monet huostaanotot johtuvat lapsen huonosta kohtelusta (väkivalta, hyväksykäyttö jne) eikö mielestäsi silloin ole lapsen edun mukaista esim. valvoa tapaamisia ettei näitä tapahtumia pääse sattumaan enempää? Meillä on yhteiset lapset, ja teemme tämän kaiken lapsen edun mukaisesti.

Sanoin yök kaikelle yleistävälle puheelle lapsen edusta, koska se on niin turhan usein pelkkää valhetta ja turhaa juhlapuheiden sanahelinää. Tuskin mikään on lastensuojelussa niin väärinkäytetty käsite kuin juuri lapsen etu.

Sinun asenteesi tuntuu olevan kohdallaan, mutta kuten itsekin toteat, niin ei tosiaan kaikilla sijaistahoilla ole, siitä minulla on itsellänikin karvaita kokemuksia.

Ei minulla tietenkään ole mitään valvottuja tapaamisia vastaan, jos ne tosiaan on tehty TODISTETUSTI oikein perustelluista syistä. En vain itse ole ikinä nähnyt tai kuullut sellaista tapausta, sen sijaan täysin mielivaltaiset rajoitukset ovat hyvinkin yleisiä.

Meillä esimerkiksi laittoman huostaanoton yhteydessä sijaishuollon mielestä tapaamisia olisi tullut rajoittaa lapsen tyypillisten Asperger-oireiden takia. Onneksi sossu sentään oli oikeudenmukainen ja vaati lapselle kotiloman joka viikonlopuksi.

Siksi juuri lähdin tähän keskusteluun mukaan, koska mielestäni alkuperäiselle kysyjälle annettiin väärää tietoa, eli että koska mahdollinen tuleva sijaisvanhempi olisi hänen siskonsa, he voisivat keskenään sopia tapaamisista. Siinä kun on kyse niin monista asioista, että täällä ei kannata "lupailla" rajattomia tapaamisia, koska joka tapaus mietitään erikseen, toivottavasti lapsen edun mukaan!
Emmehän me kukaan täällä tiedä esim. huostaanoton syytä, koska kirjoittaja ei sitä ole kertonut. Jo se ratkaisee hyvin paljon.
Meidän lapsilla myös oikeudenmukainen ja reilu sosiaalityöntekijä, joka kuulee biologisia vanhempia ja tekee päätökset aina järjellä mutta myös sydämellä.

En ymmmärrä mitä merkitystä huostaanoton syyllä on asian suhteen nim.piparipapari? Sain käsityksen ettei mielestäsi lasta äidin siskolle. Nimenomaan mediassakin on käsitelty aihetta, jossa aiheettomasti leimataan koko lapsen suku kykenemättömäksi hoitamaan biologisen vanhemman lasta/lapsia, vaikka todellisuudessa sieltä löytyisi ja LÖYTYY kunnollisia / turvallisia ihmisiä jotka pystyvät kasvatus tehtävään siinä missä sijaisvanhemmatkin. Mutta tätähän se on. Asenteista johtuen leimataan ja mitätöidään muut tahot ja sijarit nostetaan kuin punaiselle matolle kaikkien "pelastajiksi" ja ihailtavaksi.

Olen OMIN SILMIN nähnyt miten ihmisoikeuksia poljetaan. Viranomainen on jopa itse sanonut että päätökset tehdään yhdessä biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien kanssa joten kyllä heitä kuullaan mutta näissäkin on kuntakohtaisia eroja. Tunnen erään ihmisen joka tarjoutui antamaan kodin lastenkodissa asuvalle, hyvin tuntemalleen lapselle, mutta kuinka ollakkaan, hän itse sai soitto ja tapaamis kiellon kyseiseen paikkaan. Kysymyksessä on ihan kunnon kansalainen, ei päihde tai mielenterveys ongelmia. Hänellä olisi ollut hyvät puitteet, aikaa ja säännöllinen toimentulo mutta hän ei kelvannut.

Ihmiset jotka näin tekivät kutsuvat itseään ammattilaisiksi jotka ajattelevat aina lapsen etua. "Lapsen etu" on heille tärkein. Paikka pyörii edelleen. Lapsi on kasvanut mutta hän muistaa ja ikävöi ihmistä joka ei hänelle kuitenkaan saa soittaa saati tulla käymään. Tällä hetkellä lapsi on lievästi masentunut.

Sosiaalityöntekijöiden osaamisessa on kuntakohtaisia eroja. Lehdissä on kirjoitettu ettei kaikilla ole edes alan koulutusta. Rajattuihin tapaamisiin ei todellakaan ole aina rankkoja perusteita niinkuin jotkut väittää. On esim.rauhouttautumis aikaa, sopeutumisvaihetta uuteen kotiin jona aikana ei voi pitää yhteyttä lapseen tai vedotaan johonkin yksittäiseen lapsen käyttäytymiseen tapaamis kerroilla. Syitä joista käytös on voinut johtua esim. lapsen ikävä tai tapaamisten jännittäminen pitkän ajan jälkeen voidaan jättää huomioimatta. Mielestäni sydämetöntä ja julmaa.

Huostaanoton syyt nimenomaan vaikuttavat tapaamisten määrään, pituuteen, paikkaan, onko valvottu vai ei, puhallutetaanko ensin jne. Jos lapsi on huostaanotettu esim. väkivallan vuoksi mikä on kohdistunut lapseen, tottahan se vaikuttaa! Tai seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi. Eihän silloin ole lapsen edun mukaista tavata tällaista biologista vanhempaa. Onhan näissä selvä syy yhteys, eikö niin? Jos vanhempi on vaaraksi jollain tavalla lapselle, ovat tapaamiset valvottuja ja esim. ensi-ja turvakodissa.
Itse en lähtisi hyvin hyvin tarkkaan harkitsematta sukulaissijoitukseen. Ja tällä tarkoitan itseän, jos meidän suvustamme lapsi sijoitettaisiin. Tietysti jos lapsi olisi kovin läheinen niin varmaan silloin empimättä lähtisin, mutta kyllä asia tarkkaa miettimistä vaatisi.
Juuri huostaanoton syyt vaikuttaisivat paljon, millaiset välit entuudestaan biologisiin vanhempiin, heidän tilanteensa yms yms.
Tällä en ole tarkoittanut yleistää sukulaissijoituksia millään lailla, puhun omasta tilanteestani. Sukulaissijoitukset ovat varmasti parhaimmillaan aivan paras vaihtoehto lapselle, muttei varmasti se helpoin tie sijaisvanhemmalle. En ole yleistänyt enkä nosta sijaisvanhempia punaiselle matolle, meitä on valitettavasti joka lähtöön, kuten muissakin ihmisryhmissä. Ei yleistetä kumminkaan päin.

Lastensuojelulaki vaatii, että on selvitettävä ensin, jos lapsen lähipiiristä löytyy halukas/kykenevä henkilö sijaisvanhemmuuteen. Tätä lain kohtaa, kuten ei kaikkia muitakaan noudateta läheskään aina, monesti käy, että lähipiiriä ei selvitetä millään lailla. Mielestäni sukulaissijoitus on aina parempi vaihtoehto kuin vieraalle sijoittaminen, enkä tällä tarkoita tietenkään sitä, että lapsi olisi sijoitettava millaiseen perheeseen tahansa.

Täälläkin keskustelu olisi helpompaa, jos voisi tehdä yleistyksiä näistä asioista, mutta kun ei voi, kuntakohtaiset - jopa toimistokohtaiset - erot ovat niin suuria. Jotkut sosiaalityöntekijät haluavat ottaa lain huomioon pilkun päälle, jossain koko lailla ei näytä olevan paljonkaan merkitystä.

Tekstisi on aivan hirveää luettavaa. Sinulla ei ole mitään käsitystä sen enempää yhdyssanoista kuin lauseista tai virkkeistäkään!

Oletko välinpitämätön vai vain yksinkertaisesti tyhmä?

Olet epäilemättä ja ymmärrettävästi huolissasi tilanteestasi. Asiaasi ei ainakaan auta se, ettei tekstistäsi saa oikein mitään selvää, kun joutuu arvaamaan, mistä kukin lause alkaa ja mihin se päättyy. Yhdyssanat ovat ihan päin prinkkalaa.

Ymmärrätkö viranomaisten kanssa asioidessasi käyttää edes vähäsen selvempiä ilmauksia sekä kiinnittää huomiota siihen, mitä oikeasti olet sanomassa? Luepa itse kirjoituksesi kriittisellä silmällä.

Sijoitus sukulaisperheeseen on monimutkainen juttu. Tietysti sillä on ehdottomasti hyvät puolensa että lapsi saa mennä tuttuun perheeseen.
Mutta siinä voi olla huonotkin puolensa. Onhan siihen olemassa syy miksi lapsen ei uskota voivan hyvin oman äitinsä luona. Jos sitten lapsi on sisaren luona ja lapsen äiti päivittäinkin saattaisi vierailla ja "puuttua" lapsen elämään niin se aiheuttaisi takulla hankaluuksia.
Saattaisi sisarten välit joutua kovalle koitokselle. Riippuu tietysti siitä minkalaiset sisarten välit on ? Lapsen äiti voi alkaa puuttumaan liiaksi lasta koskeviin asioihin ja lapsi saattaa olla hyvin ymmällään että keneltä kysyä lupaa siihen sun tähän ? Jos lapsi itkee ja tahtoo lähteä äidin mukaan kun äiti lähtee kotiin niin tulee vaikeita tilanteita.

Perheselvityksessä katsotaan tietysti sisaren perheen kokonaistilannetta. Minkälaiset välit sisarellasi on sinuun, lapseen ja muihin sukulaisiin. Ja myös muilla perheenjäsenillä.

Joskus sattuu että huostaanotto onkin vaan "sosiaalin harhauttamista". Sukulainen on vain "nimellisesti" lapsen huoltaja. Lapsi kuitenkin asuu vanhempiensa luona pääasiallisesti.

Eli siis ei aina ole lapsen etua sijoittaa sukulaisperheelle ihankuin "Pipari..."
tuolla alempana kirjoitti.

kysymys:minulla on kohta 13v. ja olen tähän asti luullut et poika on adoptoitu mut ei olekaan.sossu otti minuun yhteyttä ja kertoi että poika on sijaisperheessä,eli onko minulla oikeuksia poikaa kohtaan vai annanko pojan olla rauhassa.poika ei tiedä et muhun ollaan otettu yhteyttä sanoin itse sossulle et sijaisvanhemmat kertoo pojalle minusta.mietin vaan onko rahavirta loppu ku kelpaa biologinen äiti näin vuoden takaa.

niinpä niin.....

Miksiköhän tuo sisko tai yleensä muu suku ei ole aiemmin auttanut alkuperäisessä viestissä kyseistä lapsensa menettänyttä.
Tää on niin vakio. Heti kun lapsi viedään pois oikeilta "omistajilta", alkaa se hitonmoinen vääntö omista oikeuksista! Vi**u olisit hoitanut pentusi kunnolla, niin ei tarttis täällä uikuttaa.

Miksiköhän tämäkin puolitoista vuotta vanha avaus piti ylös nostaa....