Kalela tuossa tv:ssa kahteenkin otteeseen totesi Kekkosen suomalaiseksi suurmieheksi, joka sai myös jotakin aikaan.
Laissez faire Koiviston hän sivuutti olankohautuksella ja ehkä aavistuksen häpeillenkin.
Kyllä sieltä Keskustasta tänäkin päivänä suuria valtiomiehiä löytyy.
Laissez faire Koiviston hän sivuutti olankohautuksella ja ehkä aavistuksen häpeillenkin.
Kyllä sieltä Keskustasta tänäkin päivänä suuria valtiomiehiä löytyy.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Multa-Kääriäinen ykkösenä.
En kovin korkealle häntä arvosta, mutta jos olet sitä mieltä niin ...
kekkonen johti maata diktaattorimaisin ottein.tyypillinen kepulaanen
Hirvittävimpänä esimerkkinä noista diktaattorimaisista otteista mainittakoon, että kun kansalaisilla oli tapana kokoontua tiettyinä muistopäivinä (4.6. ja 6.12) jonkun suomalaisen kaupungin kaduille, ukko määräsi sotilaat, tankit ja tykit kaduille hillitsemään väkijoukkoja. Sään salliessa hävittäjälaivueetkin saattoivat pyyhkäistä ao. kaupungin yli.
Eikö kuitenkin ole totta, että Kekkonen halveksi sotiemme veteraaneja ja aikoinaan järjesti itsenäisyytemme vaivoin säilyttäneen vastuullisen johdon taannehtivan oikeuden turvin vankilaan, sai palkkioksi massiivisen rupla-avun kaikkiin tuleviin vaaleihinsa ja lopetti sananvapauden? Enkä vielä edes kysynyt poikkeuslaista.
Ei halveksinut sotaveteraaneja, eikä kukaan edes Kekkos-kriittisistä tutkijoista ole sellaista väitettä esittänyt.
Neuvostoliiton ja samalla muidenkin liittoutuneiden vaatimat ns. sotasyyllisten rankaisut tapahtuivat eduskunnan hyväksymän erikoislain perusteella. Lain valmistelussa oli kuultu eri asiantuntijoita ja sen esitteli Paasikiven hallitus. Varsinaisen tuomion antoi erikoistuomioistuin.
Lisää asiasta täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenkäynti
Monastiko Kekkonen kutsui Mannerheim-ristin ritareita Linnan itsenäisyyspäiväjuhliin?
Ja sitten vähäntietoa Kekkosen toiminnasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentin_valinta_1973
SotasyyllisyystuomioRytiä vastaan nostettiin liittoutuneiden Valvontakomission (käytännössä Neuvostoliiton) vaatimuksesta myös taannehtivan rikoslainsäätämisen kiellosta poiketen perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetyn sotasyyllisyyslain nojalla syyte.
Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen uuden tutkimuksen mukaan oikeusministeri Urho Kekkosella oli suuri osuus sotasyyllisyyslain laatimisessa, ja Kekkonen myös kiristi puolueensa Maalaisliiton puheenjohtajan Viljami Kalliokosken eroamaan uhkaamalla muuten haastaa tämänkin sotasyyllisyysoikeuteen.
Että semmoinen mies oli Kekkonen. Haminan valleita Kremlin porstuaan.
Paasikiven ja Kekkosen ajalta ei tiettävästi ole erillistä kirjanpitoa Linnan juhliin kutsutuista Mannerheim-ristin ritareista, mutta käytännössä heitä niissä muun väen joukossa oli. Esimerkiksi Adolf Ehrnrooth vilahtelee sen aikaisissa juhlakuvissa. Varmaan joukossa oli lukuisia muitakin, ainakin puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluneita ritareita.
Mutta miksi kunnioittaa sotaveteraaneina ainoastaan Mannerheim-ristin ritareita? Tavalliset rivimiehet tekivät samanlaisia urotekoja. Itse asiassa koko parhaat vuotensa rintamalla uhrannut porukka on rinnastettavissa ritareihin.
Noita tavallisia rivimiehiä oli Kekkosen Linnan juhlissa mukana 60-luvulla satoja ja vielä 70-luvullakin vähintään kymmeniä. Runsaasti oli lottiakin. Paljonko heitä on ollut Koiviston, Ahtisaaren ja Halosen järjestämissä Linnan juhlissa? Ei ihme, että viime vuosina Linnan juhlien aikaan on saanut lukea mielipideosastoilta kitkeriä kommentteja siitä, ettei sotaveteraaneja juhliin enää kutsuta.
Mitä sotasyyllisyyslain valmisteluun tulee, jokainen kouluttamatonkin ymmärtää, että siinä oli oikeusministerillä suuri osuus. Ei tuollaisen itsestään selvyyden oivaltamiseen mitään tutkimuksia tarvita. Riittää kun seuraa edes summittaisesti, mitä reittiä lait tänä päivänä valmistellaan eduskunnan hyväksyttäväksi.
Kekkosen presidenttikaudella kaikki itsenäisyyden aikana 1917-1924 syntyneet miehet olivat asevelvollisia ja sotaan kelpaavia (jopa punikkien pojat), joten totta kai heitä oli Itsenäisyyspäivän juhlissa monien eri rooliensa kautta. Mutta huomionarvoista on, ettei maanpuostajia kutsuttu juhliin Stalinin vastustajina. Oma isäni oli syntynyt 1913 ja suoritti asevelvollisuutensa Viipurissa 1933. Hän haavoittui sodissa lievästi kahdesti.
Kekkonen on petturiporukan kärkihahmoja 1944 rauhaoppositiotoiminnassa ja siksi hänet määrättiinkin puhelinkuunteluun ja valvontaan näiden petollisten toimiensa seurauksena.
Kerroppa sitten miksi vasta Presidentti Koivistolla oli "munaa" nostaa Sotaveteraanien asiat esille??
urkki ei sitä koskaan tehnyt!!
Oisko syy siinä että Koivisto itse taisteli rintamalla ja tiesi mitä se on, kun taas urkki ei ollut rintamalla mukana.
Millä lailla Koivisto nosti sotaveteraanien asiat esille? Itse en muista yhtäkään käytännön esimerkkiä.
Sen sijaan muistan, että eduskunta, hallitus ja kunnat aloittivat 80-luvulla sotaveteraanien kuntoutuksen ikääntymisen mukanaan tuomien ongelmien lieventämiseksi. Olisikohan siinäkin motiivina ollut veteraanien ehtiminen siihen ikään, jossa noita ongelmia alkaa esiintyä, eikä se, että presidenttinä sattui tuolloin olemaan Koivisto?
Perin vähäisiä nuo kuntoutusjaksot aluksi olivat, mutta lisääntyivät vähitellen, kun veteraanien määrä väheni. Samalla rahalla saatiin joka vuosi enemmän miehiä kuntoutukseen ja enemmän kuntoutuspäiviä. Viime vuosina kuntoutus on ulotettu muihinkin ryhmiin kuin rintamalla palvelleisiin.
Rintamamieslisän kaltaisia sotaveteraanien taloudellisia etuja alettiin maksaa jo aivan 70-luvun alussa. Olisikohan syynä ollut, että tuolloin vanhimmat veteraani-ikäluokat olivat tulleet eläkeikään, eikä se, että presidenttinä sattui olemaan Kekkonen?
Pääpointtini ovat, että eduskunta sotaveteraanien asioista on kaikkina aikoina säätänyt, eikä presidentti ja toiseksi se, että etuudet ovat olleet aina sidottuja heidän ikäänsä, joskin tulleet muutaman vuoden viiveellä.
Lisäksi on syytä huomata, että näitä etuuksia olivat veteraanit itse eduskunnassa hyväksymässä tai hylkäämässä erityisesti 60- ja 70-luvuilla. Vielä vuonna 1970 eduskuntaan valittiin 43 sotaveteraaniliiton jäsentä ja heitä oli siellä iso joukko vielä 80-luvullakin noin kuusikymppisinä miehinä. Poliittisia aktiivitoimijoita siis, jotka eivät tarvinneet presidenttiä avukseen.
Nyt he eivät enää sellaisia ole, joten on syytä kysyä, ottavatko nykyiset poliitikot ja presidentit esille sotaveteraanien asioita.
Ei Kekkonen ollut kepulainen. Oli maalaisliittolainen ja sitä ennen AKS-fasisti. Vanhoilla päivillään hänestä tuli sosialidemokraatti, sen hän Kalevi Sorsalle tunnusti.
Ei löydy.
Vai meinaatko että väyrysestä pressa?
Jos vaihtoehdot viimeisellä kierroksella ovat Väyrynen ja Ihankukatahansa niin Ihankukatahansa voittaa.
No pitäkää Kanki Kaikkonen nuorisosäätiössä kasvamassa korkoa niin ehkä se siitä. Nuorissa on tulevaisuus.
Väyrynen olisi hyvä vaihtoehto, mutta käynee kuten sanot. Löytyyhän sieltä Rantakangas, Tiilikainen, Kerola, Kalmari jne.
Kaksi viimeksimainittua saattaisivat olla harkinnan arvoisia vaihtoehtoja.
Ei Korhostakaan voi sulkea pois kuvioista, pyrkyä kun riittää. Rehn on syytä hylätä heti kättelyssä. Syytä ei tarvinne ilmoittaa?