Sudanilaista fundamentalismia

Toukokuun 9. päivänä 2011 Hawa Abdalla Muhammad Saleh pidätettiin luoteis-Sudanissa, Pohjois-Darfurin pääkaupungissa Al-Fashirissa. Virallista syytettä ei ole vielä nostettu, mutta viranomaiset ovat syyttäneet häntä Raamattujen hallussapidosta ja jakelusta leirin muille asukkaille, myös lapsille. Häntä syytetään mahdollisesti myös islaminuskosta luopumisesta, mistä Sudanissa voi seurata kuolemantuomio. Viranomaiset pitävät hänet tuntemattomassa paikassa Khartumissa, ja heidän pelätään myös kiduttavan häntä. Saleh koki samaa väkivaltaa vuonna 2009 kun hän oli samasta syystä vangittuna kuusi päivää.

Tiedustelupalvelun agentit ovat seuranneet Salehin toimintaansa jo jonkin aikaa. Vaikka Sudanin väliaikainen perustuslaki takaa uskonnonvapautta koko maahan, se myös määrää sharian eli islamilaisen lain maan pohjoisosan lainsäädännön perustaksi. Sharialaki ohittaa perustuslain tältä osin.

Pidätys on vain yksi merkki siitä, että pohjoisen kristityt joutuvat yhä enemmän viranomaisten ja ympäröivän yhteiskunnan painostuksen kohteeksi. Painostus on kasvanut koska Etelä-Sudan, jossa kristityt ja luonnon uskonnot ovat enemmistönä, on 9. heinäkuuta irtautumassa muslimienemmistöisestä Pohjois-Sudanista ja julistautumassa itsenäiseksi. Lisää jännitystä aiheuttavat Abyein kaupunkiin kohdistuneet sotilaalliset hyökkäykset. Kyseinen kaupunki sijaitsee öljyrikkaalla alueella, jota sekä etelä että pohjoinen vaativat omakseen.

Sudanilainen kristitty aviopari on joutunut väkivallan kohteeksi käännyttyään islaminuskosta kristityiksi. Omar Hassan ja Amouna Ahamdi pakenivat viime vuoden kesäkuussa Khartumiin Nyalasta, joka sijaitsee 120 km Al-Fashirista lounaaseen. He joutuivat pakenemaan kun naamioituneet puukoin aseistautuneet miehet olivat hyökänneet heidän kimppuunsa 4. toukokuuta. Ahamdi haavoittui käteensä yrittäessään suojata Hassania puukotuksen aikana. Hyökkäys tapahtui sen jälkeen kun sukulaiset olivat huomanneet Hassanin ja Ahamdin kääntyneen kristityiksi.

Ahamdi kertoi myös veljensä puukottaneen aiemmin häntä kolmesti vatsaan Ahamdin kerrottua hänelle kääntyneensä kristityksi. Samassa hyökkäyksessä veli mursi Ahamdin vasemman jalan. Puukotuksen jälkeen Ahamdin oli sairaalahoidossa.

Palattuaan sairaalasta kotiinsa hän sai kokea uudelleen perheensä väkivaltaa. Perheenjäsenet lukitsivat hänet huoneeseen ja kahlitsivat tuoliin. Ahmidia pahoinpideltiin vakavasti kuukauden ajan. ”Minua kohdeltiin todella huonosti, he ajoivat minulta kaikki hiukset päästä ja isäni ruoski päätäni”, Ahamdi kertoo. ”Mutta naapurit tulivat salassa antamaan minulle ruokaa ja juomaa.” Kun Ahamdin vihdoin päästettiin kahleistaan, hänen liikkumisvapauttaan rajoitettiin – hän ei saanut mennä kotipihansa ulkopuolelle. Lopulta Ahamdi onnistui pakenemaan turvaan episkopaaliseen kirkkoon, josta hän pakeni miehensä kanssa Khartumiin.

Khartumissa he vuokrasivat talon Ahamdin sedältä. Kun setä sai tietoonsa että pariskunta oli jättänyt islaminuskon, heidät häädettiin. Häädön jälkeen he ovat olleet kokonaan riippuvaisia ystävistään, jotka ovat tuoneet heille ruokaa