Hallitustilanteen kriisiytyminen varmistui, kun keskusta ei vastannut suoraan myöntävästi kokoomuksen pyyntöön astua Jyrki Kataisen johtamista neuvotteluista ulos kävelleiden vasemmistopuolueiden paikalle. Näillä näkymin jälkeen hallituksen muodostaminen aloitetaan viikonlopun jälkeen eduskunnassa käytännössä alusta uudelleen. Selvintä olisi, että silloin myös vaihdettaisiin prosessin vetäjää.
Neuvottelut katkesivat verokiistaan, joka näytti sellaiselta, että siitä olisi voitu sopiakin. Todellinen syy lieneekin ollut se, ettei kokoomuksen ja SDP:n välille lopultakaan syntynyt tarvittavaa luottamusta. Demarit vetivät Eero Heinäluoman johdolla pelin kaikissa käänteissä mahdollisimman tiukalle. Toisaalta kokoomus otti neuvottelukumppanin selän takana yhteyttä keskustaan.
Kataisen tarjous selvästi houkutti keskustaa. Jatkuvasti hiipuvan kannatuksen korjaaminen saattaisi sittenkin onnistua hallituksessa, kakkospuolueenakin, paremmin kuin oppositiossa. Houkutus ei kuitenkaan ollut tarpeeksi suuri. Hallituspohja olisi jäänyt kapeaksi, eikä vihreiden mukaan lähdöstä ole varmuutta.
Eduskuntaryhmät neuvottelevat asiasta maanantaina, mutta uusia asetelmia epäilemättä haetaan jo viikonlopun aikana. Vaihtoehdot vain ovat entistä vähäisemmät. Perussuomalaiset jatkavat itsensä lukitsemista ulos nostamalla Eurooppa-politiikan muutoksen kaikkia kotimaisia ongelmia tärkeämmäksi. Voisiko vaikeassa tilanteessa syntyä niinkin luova ratkaisu kuin punamultahallitus, joka jättäisi oppositioon sekä vaalien voittajan että eduskunnan suurimman puolueen?
Vai rauhoittuisivatko demarien ja kokoomuksen tunteet sittenkin; paljohan oli jo saatu sovituksi?
[email protected]
Neuvottelut katkesivat verokiistaan, joka näytti sellaiselta, että siitä olisi voitu sopiakin. Todellinen syy lieneekin ollut se, ettei kokoomuksen ja SDP:n välille lopultakaan syntynyt tarvittavaa luottamusta. Demarit vetivät Eero Heinäluoman johdolla pelin kaikissa käänteissä mahdollisimman tiukalle. Toisaalta kokoomus otti neuvottelukumppanin selän takana yhteyttä keskustaan.
Kataisen tarjous selvästi houkutti keskustaa. Jatkuvasti hiipuvan kannatuksen korjaaminen saattaisi sittenkin onnistua hallituksessa, kakkospuolueenakin, paremmin kuin oppositiossa. Houkutus ei kuitenkaan ollut tarpeeksi suuri. Hallituspohja olisi jäänyt kapeaksi, eikä vihreiden mukaan lähdöstä ole varmuutta.
Eduskuntaryhmät neuvottelevat asiasta maanantaina, mutta uusia asetelmia epäilemättä haetaan jo viikonlopun aikana. Vaihtoehdot vain ovat entistä vähäisemmät. Perussuomalaiset jatkavat itsensä lukitsemista ulos nostamalla Eurooppa-politiikan muutoksen kaikkia kotimaisia ongelmia tärkeämmäksi. Voisiko vaikeassa tilanteessa syntyä niinkin luova ratkaisu kuin punamultahallitus, joka jättäisi oppositioon sekä vaalien voittajan että eduskunnan suurimman puolueen?
Vai rauhoittuisivatko demarien ja kokoomuksen tunteet sittenkin; paljohan oli jo saatu sovituksi?
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
KOTIMAA Tekstikoko A A
Hallitukseton tila voi jatkua periaatteessa loputtomiin
Turun Sanomat 3.6 2011 05:00:20
Suomen hallitusneuvottelujen umpikuja voi jatkua teoriassa loputtomiin. Perustuslaissa ei ole säädetty sovun hieronnalle minkäänlaista takarajaa, eikä esimerkiksi presidentillä ole enää minkäänlaisia keinoja puuttua tilanteeseen.
Kaikki ratkaisut ovat eduskuntaryhmien käsissä.
– Perustuslaissa on tietoisesti jätetty väljät puitteet sille, miten edetään, sanoo nykyistä muotoilua laatimassa ollut valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki Turun yliopistosta.
Jyränki tai hänen helsinkiläinen kollegansa eivät pidä perustuslakia silti epäonnistuneena.
– Minusta neuvottelujen tämä vaihe on aina poliittista peliä, josta juristien on syytä pysyä kaukana, linjaa viimeksi ns. Taxellin komitean asiantuntijana toiminut valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén Helsingin yliopistosta.
Hän ei usko Suomen hallituspulan venyvän Belgian tavoin sentään vuoden mittaiseksi, sillä olosuhteet ovat täysin toiset. Pitkään jatkuessaan asialla saattaisi Hidénin mukaan myös olla kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi valtion lainojen koroille, varsinkin kun taustalla ovat Nokian uusin sukellus ja muiden euromaiden vaikeudet.
– Kuukausia jatkuessaan tällainen epävarmuus varmasti pannaan kyllä merkille. Milloin ja missä niin tapahtuisi, en lähde arvailemaan. Siihen asiantuntemukseni ei riitä, hän sanoo.
Jos enemmistöhallitusta ei synny, Suomella on edessään joko vähemmistöhallitus, virkamieshallitus tai uudet vaalit.
– Jos kahdesta huonosta olisi valittava, sanoisin että lyhytaikainen virkamieshallitus löisi parlamentarismin henkeä vähemmän korville kuin heti pidettävät uudet vaalit, Hidén pohtii.
Viime käänteessä ratkaisijan paikalle noussut keskusta ottaa kantaa kokoomuksen neuvottelukutsuun vasta alkuviikosta. Puolue kaipaa lisätietoja muiden neuvottelujen kariutumisen syistä. Jäsenäänestystäkin harkitaan.
Mauri Pekkarinen (kesk) vaati torstaina blogissaan hallitusvastuuseen myös perussuomalaisia. Hänen mukaansa toimivaa enemmistöä ei muuten synny.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi on kutsui muiden ryhmien koolle ensi tiistaiksi.