Toimivaa hallitus, eli enemmistöhallitusta ei saada Suomeen kokoomuksen ehdoilla. Sen vuoksi Säätytalolla ei synny tulosta.
Verotus on yksi hallitusohjelmaan kirjattavia asioita, joista sopu ei synny.
Ratkaisua siitä, keneltä verot kerätään ja miten verokertymä käytetään - koko kansantalouden vaiko vain kokoomuksen intressiryhmien eduksi?
Kysytäänpä veroasiantuntijoilta eli veronmaksajilta miten verot pitäisi kerätä ja miten verot pitää käyttää.
Veronmaksaja:
- Verot pitää kerätä oikeudenmukaisesti veronmaksukyvyn mukaan.
Jollei ole veronmaksukykyä, veroja ei voi kerätä välittöminä tai välillisinä "kokoomuksen vihreinä" veroina.
Niiden, joilla on paljon tuloja ja omaisuutta, myös omaisuustuloja... pitää maksaa tuloistaan veroja... veronmaksukykynsä mukaan.
Jyrki Katainen, entinen valtiovarainministeri, neuvottelujen vetäjä:
- Kokoomus-kepu-hallituksen kaltaista verolinjaa pitää jatkaa.
Hallitusohjelmaan pitää kirjata, että yritysveroa alennetaan 4 % eli Irlannin tasolle.
Omaisuustuloja ei pidä verottaa enemmän kuin ennenkään.
Osinkotulojen verovapaus tai alempi verokanta pitää sallia.
Lisäverot velanmaksuun pitää kerätä arvonlisäveron korotuksena, mikä vaikuttaa kuin buracaps päänsärkyyn.
"Vihreitä veroja" pitää kerätä ihan kaikilta - olipa veronmaksukykyä tai sitten ei."
Hallitusohjelmaan ei ole saatu ratkaisua verokysymyksissä, kun myös rikkaita pitäisi vasemmistopuolueiden mielestä verottaa.
Vasemmistolla on tuoreessa muistissa varallisuusveron poisto, josta syytettiin demareita, vaikka se poistettiin osana tulopoliittista kokonaisratkaisua kokoomuksen ja EK:n vaatimuksesta.
Vasemmistolla on tuoreessa muistissa Kataisen poistama työnantajien kela-maksu, minkä vuoksi arvonlisäveroja, kiinteistöveroja ja muita välillisiä veroja on kerättävä 1,1 miljardia enemmän.
Joten verotuksen osalta sopua ei syntynyt.
Kestävyysvajeen vaje
Mikä se on se kestävyysvajeen vaje, jonka perusteella pieni- ja keskituloisilta pitäisi leikata ja perusturvaa ei voitaisi korottaa.
Pitäisikö kestävyysvajeen sijasta puhua ostovoimavajeesta.
Suomalaisilla on vanhojen EU-maiden huonoimpiin kuuluva ostovoima. Kun ostovoimaa ei ole, kotimarkkinat eivät vedä ja työttömyys kasvaa. Erityisesti palvelualojen ja muut pienyritykset kärsivät heikosta ostovoimasta. Ostovoimaa lisäämällä kestävyysvajetta ja verotuloja kasvatetaan - ei uusilla rikkaiden verovähennyksillä.
Voidaanko kestävyysvajetta parantaa eläkeikää nostamalla ja eläkkeitä vähentämällä. Ei voida. Mutta kysytään vielä eläkeasiantuntijoilta eli eläkeläisiltä.
Eläkeläinen: - Eläkkeet ovat etukäteen maksettuja, ne peritään suoraan palkasta. Eläkeyhtiöt ovat ilmoittaneet että niiden varat riittävät. Suomessa on suuri työttömien joukko, eniten työttöminä on iäkkäitä eläkeikään tulevia, joilla ei ole toivoakaan saada uutta työpaikkaa. Työttöminä on myös luvattoman paljon nuoria. Joten eläkeiän nostossa on kyse vain saavutettujen eläke-etujen heikentämisestä - ei kestävyysvajeen parantamisesta. Kestävyysvaje ei korjaannu eläkeikää nostamalla, kun työttömyys ei vastaavasti vähene vaan lisääntyy.
Kestävyysvajeessa on kysymys siitä, miten hyvin verokertymä riittää hyvinvointipalveluihin. Minkälainen on veropohja.
Valtion tulot ovat tänä vuonna (budjetin mukaan) noin 50 miljardia euroa.
Valtion menot ovat tänä vuonna noin 42 miljardia euroa, joten velkaa otetaan ulkomailta noin 8 miljardia euroa. Tuosta 8 miljardista kaksi miljardia menee valtion velan hoitoon.
VATT:n tekemän raportin mukaan "verotuet Suomessa 2009" verotukia myönnettiin vuonna 2009 yhteensä 17,6 miljardia euroa.
Varainsiirtoverotuksessa suurin yksittäinen verotuki on julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin luovutuksen verovapaus on 2000 miljoonaa euroa (2 miljardia euroa). Ensiasunnon hankinnan varainsiirtoverovapaus on vain 95 miljoonaa. Listaamattomien yhtiöiden pääomatulo-osinkojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka antaa sijoittajille 365 miljoonan verotuen.
Verotuksella on aiemmin tasattu tuloeroja. Myös omaisuustulot olivat progressiivisesti verotettuja, ennen Esko Ahon lamahallitusta, joka vuonna 1993 eriytti pääomatulot ja palkkatulot. Tulloin pääomatuloista ryhdyttiin perimään 27 %:n tasavero.
Verotuksella ei enää tasata tuloeroja. Joten kestävyysvaje sen kun kasvaa.
Onko meillä varaa 18 miljardin euron verotukiin
- jos lapsilisistä sekä muista vähäisistä sosiaalietuuksista pitää leikata (ja pienituloisten ostovoimaa heikentää)
- jos perusturvan taso rapautuu ja perusturvaa paikataan leipäjonoilla
- jos 150.000 huono-osaista jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle sekä toimeentulo- että terveysongelmineen
- jos Suomesta tule luokkayhteiskunta suurine tuloeroineen
Äänestäjät halusivat selvästi muutosta harjoitettuun eriarvoistavaan politiikkaan. Jos kokoomus saa jatkaa samalla vanhalla linjalla, muutosta ei tule ja voimme sanoa HYVÄSTI DEMOKRATIA!
Verotus on yksi hallitusohjelmaan kirjattavia asioita, joista sopu ei synny.
Ratkaisua siitä, keneltä verot kerätään ja miten verokertymä käytetään - koko kansantalouden vaiko vain kokoomuksen intressiryhmien eduksi?
Kysytäänpä veroasiantuntijoilta eli veronmaksajilta miten verot pitäisi kerätä ja miten verot pitää käyttää.
Veronmaksaja:
- Verot pitää kerätä oikeudenmukaisesti veronmaksukyvyn mukaan.
Jollei ole veronmaksukykyä, veroja ei voi kerätä välittöminä tai välillisinä "kokoomuksen vihreinä" veroina.
Niiden, joilla on paljon tuloja ja omaisuutta, myös omaisuustuloja... pitää maksaa tuloistaan veroja... veronmaksukykynsä mukaan.
Jyrki Katainen, entinen valtiovarainministeri, neuvottelujen vetäjä:
- Kokoomus-kepu-hallituksen kaltaista verolinjaa pitää jatkaa.
Hallitusohjelmaan pitää kirjata, että yritysveroa alennetaan 4 % eli Irlannin tasolle.
Omaisuustuloja ei pidä verottaa enemmän kuin ennenkään.
Osinkotulojen verovapaus tai alempi verokanta pitää sallia.
Lisäverot velanmaksuun pitää kerätä arvonlisäveron korotuksena, mikä vaikuttaa kuin buracaps päänsärkyyn.
"Vihreitä veroja" pitää kerätä ihan kaikilta - olipa veronmaksukykyä tai sitten ei."
Hallitusohjelmaan ei ole saatu ratkaisua verokysymyksissä, kun myös rikkaita pitäisi vasemmistopuolueiden mielestä verottaa.
Vasemmistolla on tuoreessa muistissa varallisuusveron poisto, josta syytettiin demareita, vaikka se poistettiin osana tulopoliittista kokonaisratkaisua kokoomuksen ja EK:n vaatimuksesta.
Vasemmistolla on tuoreessa muistissa Kataisen poistama työnantajien kela-maksu, minkä vuoksi arvonlisäveroja, kiinteistöveroja ja muita välillisiä veroja on kerättävä 1,1 miljardia enemmän.
Joten verotuksen osalta sopua ei syntynyt.
Kestävyysvajeen vaje
Mikä se on se kestävyysvajeen vaje, jonka perusteella pieni- ja keskituloisilta pitäisi leikata ja perusturvaa ei voitaisi korottaa.
Pitäisikö kestävyysvajeen sijasta puhua ostovoimavajeesta.
Suomalaisilla on vanhojen EU-maiden huonoimpiin kuuluva ostovoima. Kun ostovoimaa ei ole, kotimarkkinat eivät vedä ja työttömyys kasvaa. Erityisesti palvelualojen ja muut pienyritykset kärsivät heikosta ostovoimasta. Ostovoimaa lisäämällä kestävyysvajetta ja verotuloja kasvatetaan - ei uusilla rikkaiden verovähennyksillä.
Voidaanko kestävyysvajetta parantaa eläkeikää nostamalla ja eläkkeitä vähentämällä. Ei voida. Mutta kysytään vielä eläkeasiantuntijoilta eli eläkeläisiltä.
Eläkeläinen: - Eläkkeet ovat etukäteen maksettuja, ne peritään suoraan palkasta. Eläkeyhtiöt ovat ilmoittaneet että niiden varat riittävät. Suomessa on suuri työttömien joukko, eniten työttöminä on iäkkäitä eläkeikään tulevia, joilla ei ole toivoakaan saada uutta työpaikkaa. Työttöminä on myös luvattoman paljon nuoria. Joten eläkeiän nostossa on kyse vain saavutettujen eläke-etujen heikentämisestä - ei kestävyysvajeen parantamisesta. Kestävyysvaje ei korjaannu eläkeikää nostamalla, kun työttömyys ei vastaavasti vähene vaan lisääntyy.
Kestävyysvajeessa on kysymys siitä, miten hyvin verokertymä riittää hyvinvointipalveluihin. Minkälainen on veropohja.
Valtion tulot ovat tänä vuonna (budjetin mukaan) noin 50 miljardia euroa.
Valtion menot ovat tänä vuonna noin 42 miljardia euroa, joten velkaa otetaan ulkomailta noin 8 miljardia euroa. Tuosta 8 miljardista kaksi miljardia menee valtion velan hoitoon.
VATT:n tekemän raportin mukaan "verotuet Suomessa 2009" verotukia myönnettiin vuonna 2009 yhteensä 17,6 miljardia euroa.
Varainsiirtoverotuksessa suurin yksittäinen verotuki on julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin luovutuksen verovapaus on 2000 miljoonaa euroa (2 miljardia euroa). Ensiasunnon hankinnan varainsiirtoverovapaus on vain 95 miljoonaa. Listaamattomien yhtiöiden pääomatulo-osinkojen tuottoprosentti ja verovapaus 90.000 euroon saakka antaa sijoittajille 365 miljoonan verotuen.
Verotuksella on aiemmin tasattu tuloeroja. Myös omaisuustulot olivat progressiivisesti verotettuja, ennen Esko Ahon lamahallitusta, joka vuonna 1993 eriytti pääomatulot ja palkkatulot. Tulloin pääomatuloista ryhdyttiin perimään 27 %:n tasavero.
Verotuksella ei enää tasata tuloeroja. Joten kestävyysvaje sen kun kasvaa.
Onko meillä varaa 18 miljardin euron verotukiin
- jos lapsilisistä sekä muista vähäisistä sosiaalietuuksista pitää leikata (ja pienituloisten ostovoimaa heikentää)
- jos perusturvan taso rapautuu ja perusturvaa paikataan leipäjonoilla
- jos 150.000 huono-osaista jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle sekä toimeentulo- että terveysongelmineen
- jos Suomesta tule luokkayhteiskunta suurine tuloeroineen
Äänestäjät halusivat selvästi muutosta harjoitettuun eriarvoistavaan politiikkaan. Jos kokoomus saa jatkaa samalla vanhalla linjalla, muutosta ei tule ja voimme sanoa HYVÄSTI DEMOKRATIA!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Demokratiaa ei ole ollut 8:n vuoteen.