Antimateriaa löytynyt.

Kunpa voisi tämä liikaläskin muuttaa antimateriaksi ,ettei enää lihoisi !

Toinen puoli katoaa näissä kokeissa.

Jaaha helvetillä peloitteleva Jeesustelija on täällä taas.

http://www.simpletoremember.com/articles/a/jewsandjesus/

Olen hyvin kiinnostunut Cernin tutkimustuloksista. Ja tuo esille tuomasi antimaterian löytyminen täytyy todella tulkita oikein.

Raakkuna esitys on tämä että tuo Cernissä vangittu antimateria viittaa todellakin koko Universumimme mittakaavassa avaruuden pimeään puoleen. Aihe on suureksi osaksi tutkimaton, mutta juuri Cernin olosuhteissa voidaan havainnoida alkeismaailman puitteissa jotain mikä liittyy suureen tuntemattomaan koko makrokosmoksessa, eli ympäröivässä suuruniversumissa.

Sillä "Niinkuin on ylhäällä, on myös alhaalla" Ja avaruuden pimeäpuoli on suuri mysteeri ihmiskunnalle.

Alkuräjähdyksessä syntyi paitsi ainetta myös aineen peilikuvaa, antiainetta. Ne alkoivat heti tuhota toisiaan kosketuksesta, hiukkanen hiukkaselta. Se on niiden luonto.

Ainetta oli ehkä prosentin miljoonasosa enemmän kuin antiainetta. Siksi olemme ainetta, vaikka voisimme periaattessa olla myös antiainetta, peilikuviamme.

Antiaineen olemassaolo on tiedetty jo 80 vuotta. Ihminen pystyy laitteiden avulla havaitsemaan ja tekemään sitä.

"Hiukkasfyysikot pitävät antihiukkasia niin luonnollisena osana hiukkasmaailmaa, ettei niitä edes ajatella erillisenä hiukkasluokkana", sanoo professori Jukka Maalampi Jyväskylän yliopistosta.

Ihminen osaa jopa hallita antihiukkasia, kuten positroneja.

Positronit ovat siis elektronien vastahiukkasia. Elektronit kiertävät atomin ydintä ja kuuluvat hiukkasperheen perusjäseniin. Positronit ovat elektronien peilikuvia: niillä on esimerkiksi sama massa, mutta sähkövaraus on vastakkainen.

Positroneja on helppo tuottaa, sillä joidenkin alkuaineiden isotoopit säteilevät niitä luonnostaan. Niiden pyydystäminen taas on vaikeaa. Ne saa kuriin voimakkailla magneeteilla, mutta säiliössä pitää olla tyhjiö. Säiliöön jääneet ainehiukkaset tuhoaisivat positronit heti.

Positronilla voisi olla käyttöä materiaalien pintojen ominaisuuksien tutkimisessa, hän kertoi. Kuulostaa tieteiskirjallisuudelta. Positronisäteellä onkin käyttöä lähinnä fysiikan perustutkimuksessa.


Toisella tavalla käytettyinä positronit ovat jo syöpätutkimuksen työkalu. Positroniemissiotomografia on käytössä Suomessakin, esimerkiksi Meilahden sairaalassa Helsingissä on PET-kuvannin.

Se toimii näin: Potilas nauttii sokeripitoista radioaktiivista ainetta. Aine hakeutuu syöpäkasvaimiin, joissa on vilkas sokeriaineenvaihdunta. Kun aineen hiukkaset hajoavat, syntyy positroneja.

Syöpäkasvaimessa syntyneet positronit tuhoutuvat heti osuessaan ihmisessä oleviin elektroneihin. Syntyy kaksi vastakkaisiin suuntiin singahtavaa valohiukkasta eli fotonia. Niiden perusteella laite piirtää kuvan kasvaimesta.

Arjesta vähän kauempana on Harvardin yliopiston antiainetutkijan Gerald Gabrielsen tavoite. Hän haluaa osoittaa antihiukkasten avulla entistä tarkemmin, että yksi fysiikan perusteorioista eli CPT-symmetria pitää paikkansa.

Teoria kuvailee karkeasti sanottuna sitä, että meidän todellisuutemme kaikilla ominaisuuksilla on peilikuva, myös ajalla.

Antihiukkasten synnyttäminen hiukkaskiihdyttimillä on rutiinia.

Antiprotoneja on tehty hiukkaskiihdyttimillä puoli vuosisataa. Ne ovat atomin ytimessä olevien protonien antihiukkasia.

Antiprotoneja on kiitänyt Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin kiihdyttimessä Genevessä rutiininomaisesti tuntikaupalla.

Niitä on törmäytetty protoneihin, jolloin törmäyksissä on syntynyt uusia hiukkasia. Se on ollut tärkeää perustutkimusta.

"Antihiukkasia ehditään tutkia ennen kuin ne tuhoutuvat kohdatessaan aineen", Maalampi sanoo.

Kokonaisia antivetyatomeita on synnytetty jo viisitoista vuotta, kun tutkijat oppivat hidastamaan tekemiään antiprotoneja ja yhdistämään niihin positroneja. Vetyatomissa on protoni ja elektroni, joten antivedyssä on antiprotoni ja positroni - yksinkertaista!

Marraskuussa Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen Cernin tutkijat juhlivat sitä, että saivat kaapattua 38 antivetyatomia kymmenesosasekuntien ajaksi magneettikentän muodostamaan pulloon. Se on antiatomien maailmassa kauan.

Äskettäin Cern ilmoitti pidätelleensä antivetyatomeita tuhat sekuntia, siis seitsemäntoista minuuttia! Se on jo ikuisuus.


Eikä tässä kaikki. Keväällä yhdysvaltalaistutkijat kertoivat synnyttäneensä RHIC-törmäyttimellä New Yorkissa antiheliumin ytimiä, joissa on kaksi antiprotonia ja kaksi varauksetonta antineutronia. Seuraava tavoite olisi antilitium, mutta sen tekeminen vaatisi nykyistä hurjempia hiukkaskiihdyttimiä.

Ja nyt antihiukkasia siis etsii avaruudesta Euroopan avaruusjärjestön AMS-havaintolaite.

"Jos ja kun avaruudesta löytyy antihiukkasia, se kertoo jossakin olevan niiden lähde. Tuskin sentään suurempaa kasautumaa", epäilee hiukkasfysiikan professori Paula Eerola Helsingin yliopistosta.

Uskovaiset naiset on mukavia sänkykavereita.

Avaruudesta löydetty:
Pimeää energiaa, pimeää ainetta, antimateriaa ja materiaa.

Pimeää ainetta on eniten ja materiaa vähiten.