Kokemuksessani. Kuolema on vain syvä uni. Ihminen syntyy vauvana ja usein kuolee vanhana. Nuorenakin voi ihminen kuolla, koska me synnymme vain auringon kiertäjiksi, koska koko maailman kaikkeudet ovat kaikki kiertäviä ilmiöitä. Onhan monia kymmeniä tuhansia meidän linnunratamme kaltaisia avaruus yhteisöjä.
Kuinka ovat nämä mahtavat Galaksit syntyneet, sekin on vielä monien Teorioiden kiistan aiheina? Elämämme tarkoitus on kehittyä ymmärtäväisen mielen omaaviksi, joten meidän tulisi huomata se tosiasia, että olemme saman arvoisia luonnossa, vain rahan haltiat tekevät rajaaitoja. Korkeimmin kouluuntuneet ymmärtävät parhaiten tämän periaatteen. Ylpeys on merkki tyhmyydestä!
Kuinka ovat nämä mahtavat Galaksit syntyneet, sekin on vielä monien Teorioiden kiistan aiheina? Elämämme tarkoitus on kehittyä ymmärtäväisen mielen omaaviksi, joten meidän tulisi huomata se tosiasia, että olemme saman arvoisia luonnossa, vain rahan haltiat tekevät rajaaitoja. Korkeimmin kouluuntuneet ymmärtävät parhaiten tämän periaatteen. Ylpeys on merkki tyhmyydestä!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen
Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä herätän hänet.Joh.6:40
Itsekin olen pohtinut viime aikoina hirveästi kuolemaa ja sen jälkeistä oloa. Vaikka siis vasta ikää reilut 40 v. Ikään kuin olisi etiäinen siitä että piakkoin itseäni ja ehkä koko maapalloamme kohtaisi tuhoon johtavat asiat.
Alan vakuuttua siitä, että kuoleman jälkeinen elämä ei ole kuoleen itsensä tunnettavissa, toisin sanoen filmi katkeaa kun elo päättyy. Ikään kuin nukahtaminen ilman unen näkemistä. Kuoleman jälkeinen elämä on kuolleen elämistä elävien kirjoissa olevien ihmisten mieliin ja muistoihin. Mitä enemmän sukulaisia ja lähiomaisia, sitä enemmän kuollut elää. Ja jos on ollut julkkis aikanaan, niin sitä kauemmin muisto elää, esimerkkinä vaikkapa Hitler tai Elvis. Jos ihminen on eläessään ollut yksinäinen tuntematon rivitavis, ei hänen muistonsakaan elä pahimmillaan lainkaan, jopa hautajaisisssa voi olla vain viranomaisten edustajat eikä ketää sukulaista tai tuttavaa -näin on vaarassa käydä itsellenikin aikanaan!
Eli: se kuoleman jälkeinen elämä on elämistä elävien muistoissa, ei muussa.
Minusta riippuu pelkästään ihmisen tietoisuudesta miten hän oman jatkumonsa tiedostaa. Pimeä ihminen nukkuu, tietoinen on tietoinen vaikka käyttövälineet olisivat lakanneet toimimasta.