Mormonismi-palstalla ketjussa MAP-kirkon vahvuus M.E.L. kirjoittaa 8.6.2011 14:39 seuraavaa:
"Ainakaan kukaan katolinen ei voi suhtautua mormonismiin muuten kuin nauramalla kippurassa tai itkemällä ihmisten suunatonta tyhmyyttä ja tietämättömyyttä."
Miten katolinen suhtautuu mormonismiin? Nauramalla kippurassa, kuten M.E.L. väittää, vai muulla tavalla?
Olisi mielenkiintoista tietää todellinen tilanne.
"Ainakaan kukaan katolinen ei voi suhtautua mormonismiin muuten kuin nauramalla kippurassa tai itkemällä ihmisten suunatonta tyhmyyttä ja tietämättömyyttä."
Miten katolinen suhtautuu mormonismiin? Nauramalla kippurassa, kuten M.E.L. väittää, vai muulla tavalla?
Olisi mielenkiintoista tietää todellinen tilanne.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mormonismi on tietysti harhaoppi ja lahko ja katolilaiset sitä kavahtavat. Tuskin nauravat. Henkilökohtaisesti kunnioitan kyllä mormonien uskon vakautta ja asiallista käytöstä. Ymmärtääkseni mormonit tuomitsevat myös abortin selkeästi.
Kiitos ytimekäästä vastauksesta, vaika joistakin asioista olemmekin eri mieltä. Kiitos myös uskomme kunnioittamisesta. Voisit käydä joskus kouksissamme.
Olen itse käynyt katolilaisessa iltamessussa ja katsonut TV-jumalapalveluksen, vaika oppimme mukaan se on luopumuksen seurauksena syntynyt uskonto.
Mitä abortiin tulee, niin se on muutamia popikeuksia lukuunottamatta synti. Ns. "sosiaaliset" syyt eivät ole hyväksyttäviä syitä keskeyttää raskaus. Mutta jos äidin terveys tai henki on vaarassa, niin silloin se on oikeutettu. Samoin intensissa ja raiskauksessa alkanut raskaus ovat hyväksyttäviä syitä aborttiin.
Ei kai tästä sen enempää. Joseph Smith sanoi aikanaan, että hän on yhtä valmis kuolemaan katolilaisten uskonnonvapauden puolesta, kuin mormonien.
Ainakin vastaus on erilainen kuin katolisen ex-mormonin kirjoitukset.
"Mitä abortiin tulee, niin se on muutamia popikeuksia lukuunottamatta synti. Ns. "sosiaaliset" syyt eivät ole hyväksyttäviä syitä keskeyttää raskaus. Mutta jos äidin terveys tai henki on vaarassa, niin silloin se on oikeutettu. Samoin intensissa ja raiskauksessa alkanut raskaus ovat hyväksyttäviä syitä aborttiin."
Tämä edellä mainittu EI OLE katolisen kirkon opetusta, vaan nimimerkin omasta aivovärkistään sepittelemää runoutta.
Abortti on AINA väärin, sillä se merkitsee viattoman ja puolustuskyvyttömän ihmiselämän väkivaltaista ja raakaa murhaamista. Raiskauksesta ja insestistä alkunsa saanut viaton lapsi voidaan helposti antaa adoptioon.
Meille katolilaisille viaton ihmiselämä on pyhää.
Minä esitin abortista oman kirkkoni kannan, en Katolisen kirkon käsitystä asiasta.
Adoptio tuskin on niin helpo asia kuin annat ymmärtää. Lapsensa adoptioon luovutanut äiti miettii joka päivä, mitä sille kuuluu ja miten elämä sillä sujuu.
Joskus äidin mielenterveyden kannalta abortti on parempi, koska lapsen syntymä pitäisi tapahtuneen asian mielessä.
Toinen tilanne on lapsivesivuoto äidin kohdusta, jolloin sikiö kuolisi joka tapauksessa ja äiti menisi mukana ellei mitään tehdä.
Kirjoitin MAP-kirkon kannan näistä asioista, en Katolisen. En ole edes katolinen vaan mormoni.
eli sinä siis annat odottavan äidin kuolla (ja lapsen myös), vaikka abortilla olisi voitu pelastaa edes äidin henki.... niinpä niin.
"Joskus äidin mielenterveyden kannalta abortti on parempi, koska lapsen syntymä pitäisi tapahtuneen asian mielessä."
Totaalisen väärin. Naisena ja äitinä voin vakuuttaa sinulle, että mikään ei tuhoa naisten psyykettä, itsetuntoa, elämäniloa ja useimmissa tapauksessa jopa fyysistä terveyttä kuin raakaverinen aborttimurha, johon syyllistyneet sitten tuntevatkin syystä pahaa omaatuntoa loppuelämänsä. Murha on aina murha, vaikka punavihreät homopoliitikot toista lässyttäisivät.
Olen kuullut, että mormoonit hyväksyvät alasti ikebanan tekemisen, kun taas katolisella kirkolla ei ole tähän virallista kantaa, vaikka monet konservatiiviset kardinaalit suhtautuvat tähän jyrkän kielteisesti.
Katolinen kirkko kunnioittaa itse kunkin uskonnon- ja omantunnonvapautta ja edellyttää sitä vastavuoroisesti myös muilta. Siksi kirkollamme ei ole mitään erityistä oppia mormoneista muuta kuin sen osalta, että mormonien kastetta ei tunnusteta kristillisesti päteväksi eikä mormonikirkkoa kristilliseksi kirkoksi.
Katolilaisena emme naura toisten uskonnoille. Siellä missä se on ajankohtaista, kuten Utahissa ja erityisesti Salt Lake Cityssä, katolisen kirkon ja mormonien välillä on keskinäiselle kunnioitukselle perustuvia yhteyksiä ja suhteita, joiden tarkoituksena on lisätä toisen uskonnon tuntemusta ja sitä kautta uskontojen rauhanomaista rinnakkaiseloa.
Hyvä Marialainen. Paras kirjoitus, joka asiasta on esitetty. Myös me kunnioitamme muiten ihmisten uskonnon- ja omatunnonvapautta. Olen myös tietoinen kirkkojemme välisestä yhteyksistä Amerikassa.
Ymmärrän myös sen, että Katolinen kirkko ei hyväksy meidän pappeuden palautukseen perustuvaa kastetta, koska te uskotte apostolisen seurannon jatkumiseen. Meillä on samoin toisin päin.
Sen sijaan olen sitä mieltä, että mormonit voitaisiin kaikesta huolimata hyväksyä kristityiksi. Me pidämme Katolista kirkkoa kristillisenä kirkkona ja katolisia kristittyinä.
Meidän mielestä ihmisellä ei tarvitse olla pappeuta ollakseen kristitty. Esimerkiksi naiset eivät voi saada pappeutta ja kuitenkin ne voivat olla uskon ja elämäntavan pohjalta kristittyjä....
"Sen sijaan olen sitä mieltä, että mormonit voitaisiin kaikesta huolimata hyväksyä kristityiksi. Me pidämme Katolista kirkkoa kristillisenä kirkkona ja katolisia kristittyinä."
Minun käsitykseni on, että mormoneita ei tunnusteta kristilliseksi kirkoksi minkää kristillisen kirkon taholta. Kristillisten kirkkojen täytyy näet 1) tunnustaa ns. apostolista ja Nikean-Konstantinopolin uskontunnustusta, 2) kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen sekä edellisten lisäksi 3) ei tunnustaa jumalallista alkuperää olevana mitään muuta pyhää kirjaa kuin Raamattua. Käsittääkseni tätä edellyttävät kaikki kristilliset kirkot.
Katolilaisena olen iloinen siitä, että meillä on suhteita myös mormoneiden kanssa.
Olen tietoinen siitä, että mitkään kristilliset kirkot eivät tunnusta meitä kritilliseksi kirkoksi, mutta Katolinen kirkko voisi näyttää esimerkkiä tässä asiassa.
Mutta mennään sitten vaatimuksiin:
1) tunnustaa ns. apostolista ja Nikean-Konstantinopolin uskontunnustusta.
Alkukristityillä ei ollut kyseisiä uskontunnustuksia käytössä, joten sitä ei voida vaatia nykyisenäkään aikana. Areiolaisia pidetään kristittyinä.
2) kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Me kastamme siten. Seuraavassa lainaus kastekaavasta:
"N.N. Jeesuksen kristuksen antamalla valtuudella kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Sen jälkeen kastettava upotetaan veteen ja nostetaan ylös. (OL20:73)
Minusta edellä olevassa lainauksessa ei ole muuta eroa, kuin se, että siinä mainitaan Kristuksen antama valtuus, jota muiden kirkkojen kastesanoissa ei ole.
3) ei tunnusta jumalallista alkuperää olevana mitään muuta pyhää kirjaa kuin Raamattua.
Minua kiinostaisi kysmys, mitä kirjoja kristilliseen Raamattuun pitäisi sitten kuulua? Koptilaisessa Raamatussa on Henokin kirja ja Katolinen ja Ortodoksinen kirkko hyväksyvä ns. apokryfiset kirjat, kun protestantit yleensä jättävät ne pois omasta Raamatustaan.
Ortodoksinen kirkko ei pidä Johanneksen ilmestyskirjaa jumalallisena alkuperää olevana kirjana eivätkä käytä sitä jumalanpalveluksisssaan.
Apostolien aikana ei ollut kristillistä Uutta testamenttiä, vaan kristittyjen käytössä oli ainoastaan juutalaiset kirjat, jotka kuuluvat nykyisin Vanhaan testamenttiin. Myöhemmin luonnollisesti ryhdytiin lukemaan apostolien ja näiden lähipiiriin kuuluvia kirjeitä ja evankeliumeja, jotka kootiin nykyiseen muotoonsa ennen kuin ne kanonisoitiin. Mutta ennen kanonisointia UT kirjoihin luetiin "kuuluvaksi" muitakin kirjoja, kuin mitkä ovat meidän Raamatussamme.
Meidän mielestä Raamattu ennustaa muiten pyhien kirjoitusten esille tulon, joita en ryhdy nyt käsitelemään.
Minäkin iloitsen että meillä on suhteita keskenämme. Olen käynyt katolisessa iltamessussa ja katsonut TV:stä sunnuntain messua.