Katkelma ns. "kahdeksantoista-rukouksesta" (jossa 18 kertaa `Ole ylistetty`:
Käänny armahtaen kaupunkisi Jerusalemin puoleen ja asu siellä, niin kuin olet sanonut, rakenna se ennalleen nopeasti meidän päivinämme ikuiseksi rakennukseksi ja pystytäsinne pianh Daavidin valtaistuin. Ole ylistetty, sinä Herra, joka jälleenrakennat Jerusalemin.
Anna palvelijasi Daavidin vesan pian versoa, korota voimallasi hänen valtansa, sillä Sinun apuusi me toivomme kaikkina päivinämme. Ylistetty ole Sinä, Herra, joka annat pelastuksen voiman versoa esiin.
Tietäisikö kukaan, miltä ajalta tämä kaunis rukous on?
Kansa, joka näin kauniisti ja väsymättä tät rukoilee, saa aina rukoilemansa. Se on myös toteutunut.
Käänny armahtaen kaupunkisi Jerusalemin puoleen ja asu siellä, niin kuin olet sanonut, rakenna se ennalleen nopeasti meidän päivinämme ikuiseksi rakennukseksi ja pystytäsinne pianh Daavidin valtaistuin. Ole ylistetty, sinä Herra, joka jälleenrakennat Jerusalemin.
Anna palvelijasi Daavidin vesan pian versoa, korota voimallasi hänen valtansa, sillä Sinun apuusi me toivomme kaikkina päivinämme. Ylistetty ole Sinä, Herra, joka annat pelastuksen voiman versoa esiin.
Tietäisikö kukaan, miltä ajalta tämä kaunis rukous on?
Kansa, joka näin kauniisti ja väsymättä tät rukoilee, saa aina rukoilemansa. Se on myös toteutunut.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Central Prayers
Undoubtedly the oldest fixed daily prayer in Judaism is the Shema. This consists of Deut. 6:4-9, Deut. 11:13-21, and Num. 15:37-41. Note that the first paragraph commands us to speak of these matters "when you retire and when you arise." From ancient times, this commandment was fulfilled by reciting the Shema twice a day: morning and night.
The next major development in Jewish prayer occurred during the Babylonian Exile, 6th century B.C.E. People were not able to sacrifice in the Temple at that time, so they used prayer as a substitute for sacrifice. "The offerings of our lips instead of bulls," as Hosea said. People got together to pray three times a day, corresponding to the three daily sacrifices. There was an additional prayer service on Shabbat and certain holidays, to correspond to the additional sacrifices of those days. Some suggest that this may already have been a common practice among the pious before the Exile.
(18-rukouksesta):
After the Exile, these daily prayer services continued. In the 5th century B.C.E., the Men of the Great Assembly composed a basic prayer, covering just about everything you could want to pray about. This is the Shemoneh Esrei, which means "18" and refers to the 18 blessings originally contained within the prayer. It is also referred to as the Amidah (standing, because we stand while we recite it), or Tefilah (prayer, as in The Prayer, because it is the essence of all Jewish prayer). This prayer is the cornerstone of every Jewish service.
The blessings of the Shemoneh Esrei can be broken down into 3 groups: three blessings praising G-d, thirteen making requests (forgiveness, redemption, health, prosperity, rain in its season, ingathering of exiles, etc.), and three expressing gratitude and taking leave. But wait! That's 19! And didn't I just say that this prayer is called 18?
One of the thirteen requests (the one against heretics) was added around the 2nd century C.E., in response to the growing threat of heresy (primarily Christianity), but at that time, the prayer was already commonly known as the Shemoneh Esrei, and the name stuck, even though there were now 19 blessings.
Another important part of certain prayer services is a reading from the Torah.. etc..
Tässä hathätää tehty suomennos....
Keskeiset rukoukset
Epäilemättä vanhin jatkuva päivittäinen juutalainen rukous on Shema. Se sisältää Raamatunkohdat 5. Moos. 6:4-0; 11:13-21 sekä 4. Moos. 15:37-41. Huomatkaa, että ensimmäinen kappale kehottaa meitä puhumaan näistä asioista "kun menette levolle ja kun nousette ylös". Muinaisista ajoista tämä käsky täytetään lausumalla Shema kahdesti päivässä, aamuin ja illoin.
Seuraavaksi tärkein kehitys juutalaisessarukouksessa ilmeni Baabelin pakkosiirtolaisuuden aikana 6. vuosisadalla eKr. Ihmiset eivät voineet silloin uhrata temppelissä, niinpä he käyttivät rukousta uhrauksen sijaan. "Uhraamme huulillamme, vaan emme härkiä" (vapaa käännös) kuten Hoosea sanoi. Ihmiset kokoontuivat rukoilemaan kolmesti päivässä ja ne edustivat kolmea päivittäistä uhrausta. Sapattinaja tiettyinä juhlapäivinä oli lisänä rukoushetki ja se taas edusti noina päivinä lisäuhria. Jotkut otaksuvat tämän olleen hurskaitten yleinen käytäntö ennen pakkosiirtolaisuutta.
(18-rukouksesta)
Pakkosiirtolaisuuden jälkeen nämä päivittäiset rukoukset jatkuivat. 5. vuosisadalla Suuren Neuvoston jäsenet (Great Assembly?) yhdistivät perusrukouksen ja se käsitti lähes kaiken, mitä rukoilla haluttiin. Tämä on Shemoneh Esrei, mikä tarkoittaa "18" ja se viittaa 18 siunaukseen, jotka alunperin sisältyivät rukoukseen. Sitä on myös liitetty Amidah`iin (seisomme, koska me seisomme sitä lausuessamme) tai Tefilah`iin (rukous, koska The Prayer on oleellinen osa juutalaista rukousta). Tämä rukous on jokaisen juutalaisen Jumalanpalveluksen kulmakivi.
Shemoneh Esrei`n siunauksissa voidaan esitellä kolme kohtaa:
Kolme siunausta ylistettäessä Jumalaa, 13 rukouspyyntöä (anteeksiantamus, pelastus, terveys, hyvinvointi, syyssateet, kansan kiitollisuden ja ? ilmaisu) Mutta odottakaapas! Näitähän on 19! Ja enkö juuri sanonut tät rukousta kutsuttavan nimellä 18?
Yksi 13 pyynnöstä (harhaoppia vastaan) lisättiin n. 2. vuosisadalla jKr. vastauksena kasvavaan harhaoppisuuden uhkaan (lähinnä kristinuskon), mutta siihen aikaan rukous yleisesti tunnettiin jo nimella Shemoneh Esrei ja nimi pysyi, vaikka nyt olikin 19 siunausta.
Toinen tärkeä osa tiettyä rukousta on Tooran lukeminen - ... jne.....
Tässäpä maallikon, ei lingvistin, käännös, ei ehkä riittävän tarkka tutkijoille, mutta asia lienee selvinnyt näinkin.
Shalom ja siunausta!
Tuohon kohtaan lopussa missä on kysymysmerkki
(...kiitollisuden ja ? ilmaisu): '..taking leaves' tarkoittaa varmaankin lopputervehdystä eli jotain sen tapaista kuin 'näkemiin'!
tarkennuksia: siis Shemoneh esre rukousta kutsutaan myös Amidaksi (koska se luetaan seisaaltaan amidah=seisominen) tai Tefilaksi (rukous, tässä SE rukous).
"... kansan kiitollisuden ja ? ilmaisu" tähän maanpakolaisten kokoaminen. Taking leave -on lähtemistä, rukous päättyy birkat hashalomiin -rauhan siunaukseen, sitäkö tässä haetaan?
vähitellen, kitos taas.
Suomennokseeni sisältyi Amida-rukous (seisominen)
Löysinkin sen tekstin:
Puhalla suureen pasuunaan vapautukseksemme, nosta merkki (tee ihme) kootaksesi hajaannuksessa olevamme, ja kokoa meidät kaikki maailman neljältäkulmalta. Siunattu ole Sinä Herra, joka kokoaa kansansa Israelin hyljätyt. - Palaa armossasi kaupunkiisi Jerusalemiin ja asu siellä, niinkuin olet luvannut ja rakenna kaupunki lähiaikoina, meidän päivinämme, ikuiseksi rakennukseksi. Siunattu olet Sinä Herra, joka rakennat Jerusalemin.
Pyhiinvaellusjuhlallisuuksien Amida-rukoukseen sisältyvät nämä sanat:
Tuo kansojen sisään hajotetut lähellesi ja kokoa karkoitettumme maan ääristä. Johdata meidät riemulla Siioniin, kaupunkiisi, ja Jerusalemiin, temppelisi paikkaan, ikuisella ilolla.
Samoin pääsiäinen ja sovituspäivä päätetään tuttuihin sanoihin: Ensi vuonna Jerusalemissa.
ja shemone esre ovat sama rukous. Shemoneh esrei, amidah , hatfilah....