Punaisten Maximin käyttö

sodanjohdon kyvytkään riittäneet kuularuiskukomppanian komentamista pidemmälle joten kyvyt ja mahdollisuudet oli tasapainossa. Ajantasaiseen sodankäyntiin tarvittiin Kuhlmeyta, ja Nenosen tykistö oli myös ajan tasalla. Muu sotavoima ja sen johto oli jäänyt Hämeenkyrön kunnian kenttien tasalle.

Nooh, eipä toisaalta kirjoitti:

sodanjohdon kyvytkään riittäneet kuularuiskukomppanian komentamista pidemmälle joten kyvyt ja mahdollisuudet oli tasapainossa. Ajantasaiseen sodankäyntiin tarvittiin Kuhlmeyta, ja Nenosen tykistö oli myös ajan tasalla. Muu sotavoima ja sen johto oli jäänyt Hämeenkyrön kunnian kenttien tasalle.

Lue lisää

Suurhyökkäys Kannaksella -44 torjuttiin syvällä puolustuksella, ilmavoimilla, tykistökeskityksillä, uudenaikaislla pst-aseilla ja rajuilla vastahyökkäyksillä. Kaikkeen tarvittiin pätevä johto ja joukkojen murtumaton taisteluhenki.

Suomen sodanjohto oli hyvin koulutettu ja taistellut Talvisodan menestyksellä suurta ylivoimaa vastaan. Se perustui rauhan aikana annettuun pätevään koulutukseen.

Nooh, eipä toisaalta kirjoitti:

sodanjohdon kyvytkään riittäneet kuularuiskukomppanian komentamista pidemmälle joten kyvyt ja mahdollisuudet oli tasapainossa. Ajantasaiseen sodankäyntiin tarvittiin Kuhlmeyta, ja Nenosen tykistö oli myös ajan tasalla. Muu sotavoima ja sen johto oli jäänyt Hämeenkyrön kunnian kenttien tasalle.

Lue lisää

Ja ryssä olisi syvässä paskassa ollut jos Ford ei olisi keksinyt liukuhihna tuotantoa. Nekku fani ihailee Nenosen Vilhoa koska kyseinen tyyppi oli käynnyt Tykistöakatemian Pietarissa. Sama akatemia jonka tsetseeni Mashadov myös kävi.

Tiedätkö että oliko Suomen porukalla enemmän kenttätykistöä kuin Leebin porukalla 1941. Ainakin 1944 sitä oli enemmän kuin Pohjoisella armeijalla. Nykyisinkin sitä on vissiin enemmän kuin Saksalla.

Sääli vain että tykistömme oli vanhanaikaista ja Saksan parhaimmat tykit oli Etelässä.

sella tarkoittanet syvältä ollutta puolustusta?

tox purts kirjoitti:

Tiedätkö että oliko Suomen porukalla enemmän kenttätykistöä kuin Leebin porukalla 1941. Ainakin 1944 sitä oli enemmän kuin Pohjoisella armeijalla. Nykyisinkin sitä on vissiin enemmän kuin Saksalla.

Sääli vain että tykistömme oli vanhanaikaista ja Saksan parhaimmat tykit oli Etelässä.

Lue lisää

-44 kaikkiaan noin 100 patteristoa eli runsaat tuhat tykkiä. Henkilöstöä oli noin 50 000. Huomattava osa kalustosta oli vanhentunutta, mutta käyttökelpoista. Ajanmukaista kalustoa oli noin 30 %.

Tuskinpa Pohjoisella Armeijaryhmällä enempää kalustoa oli. Sen vahvuuskin laski alle Suomen armeijan jo talvella -42.

Kesällä -41 Suomella oli 77 patteristoa.

Syvällä puolustuk- kirjoitti:

sella tarkoittanet syvältä ollutta puolustusta?

kolme perättäistä puolustuslinjaa syvyydessä. Torjunta onnistui viimeisellä.

Kenttätykistöä oli kirjoitti:

-44 kaikkiaan noin 100 patteristoa eli runsaat tuhat tykkiä. Henkilöstöä oli noin 50 000. Huomattava osa kalustosta oli vanhentunutta, mutta käyttökelpoista. Ajanmukaista kalustoa oli noin 30 %.

Tuskinpa Pohjoisella Armeijaryhmällä enempää kalustoa oli. Sen vahvuuskin laski alle Suomen armeijan jo talvella -42.

Kesällä -41 Suomella oli 77 patteristoa.

Lue lisää

Suomalaiset ja saksalaiset kuitenkin silti pysyivät paikoillaan vuoteen 1944 asti ja teuton tykitti jopa Pähkinänlinnaa. Mitä se kertoo pietarilaisista "puollustajista".

Nälkä kun ei siellä kuitenkaan loppujen lopuksi ollut niin paha kuin neuvostopropaganda antoi ymmärtää.

silt sitä purtsz kirjoitti:

Suomalaiset ja saksalaiset kuitenkin silti pysyivät paikoillaan vuoteen 1944 asti ja teuton tykitti jopa Pähkinänlinnaa. Mitä se kertoo pietarilaisista "puollustajista".

Nälkä kun ei siellä kuitenkaan loppujen lopuksi ollut niin paha kuin neuvostopropaganda antoi ymmärtää.

Lue lisää

"Pähkinälinnaa"

tox purts kirjoitti:

Tiedätkö että oliko Suomen porukalla enemmän kenttätykistöä kuin Leebin porukalla 1941. Ainakin 1944 sitä oli enemmän kuin Pohjoisella armeijalla. Nykyisinkin sitä on vissiin enemmän kuin Saksalla.

Sääli vain että tykistömme oli vanhanaikaista ja Saksan parhaimmat tykit oli Etelässä.

Lue lisää

Tykistö ei ollut vanhanaikaista, tykit suurelta osin olivat.

20+4 kirjoitti:

Tykistö ei ollut vanhanaikaista, tykit suurelta osin olivat.

Nooh einä kyllä Pohjoisella armeijallakaan ollut uusia. Leeb ja se toinen tyyppi joutuivat operoimaan vanhalla tykistöllä myös. Mitä väliä on mikä tilanne oli 1944. Ei silloin enää Pietari voitu tuhota.

bik mad kirjoitti:

Nooh einä kyllä Pohjoisella armeijallakaan ollut uusia. Leeb ja se toinen tyyppi joutuivat operoimaan vanhalla tykistöllä myös. Mitä väliä on mikä tilanne oli 1944. Ei silloin enää Pietari voitu tuhota.

Lue lisää

valmistettu 1934 jälkeen eli se oli uutta. Leebillä oli 1941 noin 2 000 tykkiä.

Saksan tykistö oli kirjoitti:

valmistettu 1934 jälkeen eli se oli uutta. Leebillä oli 1941 noin 2 000 tykkiä.

Jaahas jaahas. Vai oli asiantuntijan mielestä esimerkiksi Leebin porukan käyttämä Kanoe tykki uudenaikainen. Nooh ehkä tsekeiltä saatu versio olikin mutta ei muut.

Saksan tykkejähän ei myöskään tietääkseni oltu valmisteltu talvikäyttöön kuten meidän tykkejä.

rk kv krueg tyk tank kirjoitti:

Jaahas jaahas. Vai oli asiantuntijan mielestä esimerkiksi Leebin porukan käyttämä Kanoe tykki uudenaikainen. Nooh ehkä tsekeiltä saatu versio olikin mutta ei muut.

Saksan tykkejähän ei myöskään tietääkseni oltu valmisteltu talvikäyttöön kuten meidän tykkejä.

Lue lisää

joutui käyttämään jonkin verran myös tyjkstössä sotasaalista etenkin 4.-7. perustamisportaiden divisioonissa. Teollisuus ei yksinkertaisesti ehtinyt valmistaa riittävää määrää uusia tykkejä.

Tietysti Saksa kirjoitti:

joutui käyttämään jonkin verran myös tyjkstössä sotasaalista etenkin 4.-7. perustamisportaiden divisioonissa. Teollisuus ei yksinkertaisesti ehtinyt valmistaa riittävää määrää uusia tykkejä.

Lue lisää

Ja nekkujen teollisuusko ehti vai koska oli suurin osa tuotannosta siirretty jo kauan ennen Barbarossaa Siperiaan ja Uralille.

toki olisi kipeästi tarvittu muttei ollut mistä ottaa. Oli vain neljän viikon jääkärikoulutuksen saanutta opintopudokasjoukkoa joka oli kahdenkymmenen vuoden ajan turhautunut ja rappeutunut ajastaan jälkeenjääneissä varuskunnissa.

Pätevää johtoa kirjoitti:

toki olisi kipeästi tarvittu muttei ollut mistä ottaa. Oli vain neljän viikon jääkärikoulutuksen saanutta opintopudokasjoukkoa joka oli kahdenkymmenen vuoden ajan turhautunut ja rappeutunut ajastaan jälkeenjääneissä varuskunnissa.

Lue lisää

Ja Neuvostoliitolla oli ilmeisesti huonompi johto kun antoivat tämän "opintopudokasjoukon" päästä Syvärille ja vallata, vai.

Pätevää johtoa kirjoitti:

toki olisi kipeästi tarvittu muttei ollut mistä ottaa. Oli vain neljän viikon jääkärikoulutuksen saanutta opintopudokasjoukkoa joka oli kahdenkymmenen vuoden ajan turhautunut ja rappeutunut ajastaan jälkeenjääneissä varuskunnissa.

Lue lisää

Suomen sodanjohto ja koko upseeristo oli hyvin koulutettu ja taistellut Talvisodan menestyksellä suurta ylivoimaa vastaan. Se perustui rauhan aikana annettuun pätevään koulutukseen

"Oli vain neljän viikon jääkärikoulutuksen saanutta opintopudokasjoukkoa joka oli kahdenkymmenen vuoden ajan turhautunut ja rappeutunut ajastaan jälkeenjääneissä varuskunnissa"

Jääkäreillä oli yli kahden vuoden koulutus Saksassa, upseerikoulutus mukaanlukien. Kaikki palvelukseen jääneet saivat jatkokoulutusta. Yli 200 jääkäriä kävi komentajakurssin tai sotakorkeakoulun Suomessa tai ulkomailla.

Kadettikoulussa koulutettiin noin 2 000 aktiiviupseeria. Pääosa ehti saada jatkokoulutusta. Sitä antoi myös suojeluskuntien Päällystökoulu. Ye-upseereita oli noin 400.

Hyvätasoinen reserviupseeristo täydensi aktiivihenkilöstöä.

Rauhan aikana kouliinnuttiin myös etenemällä tehtävissä aina vaativampiin.

Oppeja sovellettin menestyksellä jo Talvisodassa.

Monesko kerta, kun tästä aiheesta valehtelit?

Maximeja tais Suomessa olla aika vähän. Punaisilla ei kaikille rintamille niitä riittänyt. Siitä en ole varma että paljonko punikeilla niitä Viipurissa oli ja jos oli enemmän niin ihme että silti hävisivät.

Saikohan presidentti Kekkonenkin nuorena miehenä ampua kyseisellä konekiväärillä. Vähän erilainen peli kuin torpan heinähanko.

pitkän matk ääni kirjoitti:

Maximeja tais Suomessa olla aika vähän. Punaisilla ei kaikille rintamille niitä riittänyt. Siitä en ole varma että paljonko punikeilla niitä Viipurissa oli ja jos oli enemmän niin ihme että silti hävisivät.

Saikohan presidentti Kekkonenkin nuorena miehenä ampua kyseisellä konekiväärillä. Vähän erilainen peli kuin torpan heinähanko.

Lue lisää

Ei punaiset kuularuiskujen patien puutteeseen hävinneet. Vaikka heillä olisi ollut joka sadalle metrille kuularuutta, hävinneet he olisivat silti. Punaisten plutoonat olivat lähinnä rosvojoukkoon verrattava riitainen ja kuriton sakki, eikä johtoporraskaan ollut sen häävimpi.

Himohessu kirjoitti:

Ei punaiset kuularuiskujen patien puutteeseen hävinneet. Vaikka heillä olisi ollut joka sadalle metrille kuularuutta, hävinneet he olisivat silti. Punaisten plutoonat olivat lähinnä rosvojoukkoon verrattava riitainen ja kuriton sakki, eikä johtoporraskaan ollut sen häävimpi.

Lue lisää

Johtuuko tämä siitä että Leninin porukalle kyseinen rintama ei lupauksista huolimatta ollutkaan niin tärkeä.

Toisaalta siitäkään en ole varma että oliko Uljanovilla mahdollisuutta antaa mitään varteenotettavaa apua helmikuussa 1918. Punalaivasto oli täysin ala-arvoinen sekava joukko eikä Pietarissa tai anteeksi Petrogradissa vielä tankkeja ollut.

Tuskin lentokoneitakaan oli. Illyjoita ja sellasta. Jos baltit, suomalaiset, saksalaiset, puolalaiset ja britit olisivat saaneet aikaan yhteisen liittoutuman 1918 niin Pietari eiku Petrograd oltaisi ehkä voitu kukistaa ja hävittääkin.

Himohessu kirjoitti:

Ei punaiset kuularuiskujen patien puutteeseen hävinneet. Vaikka heillä olisi ollut joka sadalle metrille kuularuutta, hävinneet he olisivat silti. Punaisten plutoonat olivat lähinnä rosvojoukkoon verrattava riitainen ja kuriton sakki, eikä johtoporraskaan ollut sen häävimpi.

Lue lisää

Sitäpaitsi jos niitä tankkeja vaikka olisikin jo lokakuun jälkeen 1917 saatu niin miten ne olisi kestäneen Karjalan pakkaset ja Venäjän pakkaset yleensäkin. Uljanov oli niin hätää kärsimässä että Rahja hölmösti luotti tähän vaikka näki miten ylivoimaisia britit ja saksalaiset olivat.

Keisarillisten ilmavoimien kalusto oli suurimmaksi osaksi myös valkoisten venäläisten käsissä. Tämänkin Eino Rahja tiesi varsin hyvin. Kyllä sitä Ilyalla ja muilla vempaimilla valkoinen armeija olisi toki lyöty mutta "ilma-asetta" ei vaan ollut 1918 tarjota eikä suurin osa "työläisistä ja talonpojista" olisi osannut sellaista edes lentääkään.